Archive for the ‘Helsinki’ Category

Perussuomalainen-lehden tuoreimmassa numerossa (11/2010) julkaistiin sähköpostitse tehty haastatteluni, jonka näkökulma oli valtuustotyössä ja erityisesti valtuutoryhmän puheenjohtajan roolissa. Ohessa haastattelu kokonaisuudessaan.

Kuka olet ja mitä teet?

- Antti Valpas, 32-vuotias helsinkiläinen. Olen työskennellyt tämän vaalikauden eduskunnassa Pentti Oinosen avustajana sekä viime syksystä lähtien oman toimen ohessa eduskuntaryhmämme perusturvasihteerinä.

Kerro jotain taustastasi.

- Olen lähtöisin Helsingin Kontulasta, nykyisin asun Etelä-Haagassa. Koulutustaustani on kaupan ja hallinnon alalta; olen markkinointimerkonomi ja ATK-suunnittelija. Työurani ennen eduskuntaa on sisältänyt muun muassa myyntityötä atk-liikkeessä ja projektikoordinaattorin pestin internetin Hintaseuranta-palvelun parissa Sanoma Magazines Finlandilla.

- Perussuomalaisten jäsen olen ollut nyt kuutisen vuotta ja olen toiminut eri luottamustehtävissä Helsingin Pitäjänmäen paikallisosastossa, piirijärjestössä kuin myös valtakunnallisessa nuorisojärjestössämme Perussuomalaiset Nuoret ry:ssä, jossa olin toiminnanjohtajana vuosina 2006-2009. Vuodesta 2009 olen ollut Helsingin kaupunginvaltuutettu ja ryhmämme puheenjohtaja sekä sosiaalilautakunnan jäsen.

Millaista on ryhmän puheenjohtajan työ ja mitä tehtäviä siihen kuuluu?

- Olen kokenut ryhmän puheenjohtajuuden mielekkäänä ja viihtyisänä. Puheenjohtajan työ jakautuu meillä Helsingissä selkeästi kahteen osaan: taustalla tapahtuviin hallinnollisiin asioihin ja varsinaiseen julkiseen toimintaan.

- Hallinnolliset asiat liittyvät pääasiassa luottamushenkilöihimme sekä ryhmän talouteen ja ryhmälle saapuneisiin kutsuihin, joiden tiimoilta pidetään viikoittain yhteyttä Perussuomalaisten piirijärjestöön, kaupungin omaan hallintoon ja kaupungin alueella toimiviin järjestöihin. Apunani tässä työssä on ryhmämme sihteeri Kristina Ljungqvist.

- Julkinen toiminta puolestaan kattaa mediayhteydet, kansalaisten yhteydenotot ja ryhmän varsinaisen valtuustotyön, joka on kaikille näkyvä osa puheenjohtajuutta. Kerron esimerkin tyypillisestä valtuustokokoukseen valmistautumisesta: Helsingissä valtuuston kokoukset pidetään joka toinen keskiviikko. Valtuuston esityslista ja asiapaperit saadaan kotiin edellisenä perjantaina. Tässä vaiheessa oma roolini on käydä läpi esityslista ja päättää, mitkä asiat nostetaan erityiseen keskusteluun ennen valtuuston istuntoa pidettävässä ryhmäkokouksessamme.

- Kaikilla valtuustoryhmämme jäsenillä on mahdollisuus nostaa keskusteluun valtuuston esityslistalta tai sen ulkopuolelta asioita, joihin halutaan kuulla myös ryhmän muiden jäsenten kanta. Meillä onkin käytössämme oma sähköpostilista, jolla pidetään yhteyttä valtuustoryhmän jäseniin kokousten välillä ja keskustellaan mm. linjauksistamme sekä kansalaisten yhteydenotoista ja niihin reagoimisesta.

- Ryhmän puheenjohtajana osallistun myös jokasyksyisiin Helsingin kaupungin budjettineuvotteluihin, kuin myös mahdollisuuksien mukaan erilaisiin tapahtumiin ja vierailuihin joko Helsingissä tai muissa kaupungeissa. Valtuustoryhmämme varapuheenjohtaja Jussi Halla-aho aloittaa viikoittain kokoontuvan kaupunginhallituksen varsinaisena jäsenenä ensi tammikuussa. Tämä Perussuomalaisten varajäsenyyden vaihtuminen varsinaiseksi jäsenyydeksi kaupunginhallituksessa tulee varmasti näkymään myös osaltaan omassa ajankäytössäni.

Vievätkö ne paljon aikaa?

- Käytännössä joka viikosta on pari päivää varattu kaupungin lähettämälle kirjallisen aineiston läpikäyntiin. Koska olen valtuutettu ja valtuustoryhmän puheenjohtaja sekä sosiaalilautakunnan jäsen, työsarkaa riittää. Lisäksi koska sosiaalilautakunta ja valtuusto kokoontuvat vuoroviikoin, käytännössä joka viikonlopusta osa menee tuleviin kokouksiin valmistautumisessa. Tämän päälle tulevat pääasiassa arki-iltoihin ajoittuvat kutsut tapahtumiin ja vierailut eri kohteissa.

Miksi olet perussuomalainen?

- Olen koko pienen ikäni ollut kansallismielinen ja suhtautunut Euroopan Unioniin epäillen. Lisäksi puolueen arvomaailma vastaa omaani, erityisesti sosiaali- ja terveyspoliittisissa linjauksissa ei juuri eroja ole. Lähdin politiikkaan mukaan nimenomaan sosiaali- ja terveysasioita ajamaan.

Mitä harrastat politiikan lisäksi?

- Pääasiassa kissanhoitoa ja sukututkimusta. Myös karjalan kieli on lähellä sydäntäni, olenhan rajakarjalaisten jälkeläinen ja matkustellut paljon entisillä suvun kotikonnuilla. Kalastustakin harrastelen satunnaisesti, mutta se on jäänyt vähän vähemmälle viime vuosina. Yhdistystoiminta kolmannen sektorin puolella on myös tullut tutuksi, olen tällä hetkellä mm. Helsingin huonokuuloiset ry:n hallituksen jäsen ja yhdistyksen edunvalvontatyöryhmän puheenjohtaja.

Onko perhettä?

- Asun yksin kissani kanssa. Muuhun perheeseeni kuuluvat äiti ja isoveli.

Mitä muuta haluat vielä tuoda esille?

- Helsinkiläisille lukijoille haluan muistuttaa, että valtuustoryhmämme on käytettävissänne kaikenlaisissa kaupunkimme asioissa. Sitä vartenhan olette meitä äänestäneet. Jos joku kadunpätkä on mielestäsi vaarallinen, ota yhteyttä. Jos olet joutunut odottamaan terveyskeskuksen lääkärille liian kauan, ota yhteyttä. Yksin on raskasta taistella, yhdessä meissä on enemmän voimaa.

Perussuomalaisten Helsingin piiri nimesi piirin kevätkokouksessa 12 ehdokasta kaikenkaikkiaan 21 mahdollisesta kevään 2011 eduskuntavaaleihin. Heistä yhdeksän nimet on julkistettu puolueen virallisilla vaalisivuilla osoitteessa http://www.perussuomalaiset.fi/eduskuntavaalit2011/helsinginvaalipiiri.

Lisää valintoja tehdään syksyn aikana.

Jos olet kiinnostunut ehdokkuudesta, ota yhteyttä piirin puheenjohtaja Arto Välikankaaseen, puh. 050-376 9046 tai arto.valikangas[at]perussuomalaiset.net TAI piirisihteeri Jussi Ristilään, puh. 0440 715425 tai blues[at]phnet.fi. (Korvaa [at] merkillä @)

Helsingin Perussuomalaisten ryhmäpuhe kaupunginvaltuustossa 23.6.2010 Tarkastuslautakunnan arviointikertomuksesta ja tilintarkastuksesta vuodelta 2009. Ryhmäpuheen piti valtuustoryhmän puheenjohtaja Antti Valpas. 

Hyvät valtuutetut ja muut läsnäolijat

Ensi alkuun tahdon esittää Perussuomalaisten valtuustoryhmän kiitokset tarkastuslautakunnalle ja sen jäsenille hyvästä ja mielenkiintoisesta raportista. Kiitokset kuuluvat myös tilintarkastajille sekä virkamiehille, jotka ovat olleet mukana tätä nyt käsittelyssä olevaa kokonaisuutta luomassa.

Käyn tässä ryhmäpuheenvuorossa läpi joitakin mielestämme huomionarvoisia asioita tarkastuslautakunnan arviointikertomuksesta sekä myös muutamia tilintarkastajien esittämiä seikkoja, joihin on syytä kiinnittää huomiota.

Tarkastuslautakunnan arviointikertomuksen sivulla 13 lautakunta toteaa kaupunginjohtajan toimialaa koskevassa osiossa, että käyttötalouden tavoitteista jäi viime vuonna toteutumatta kolme. Eräs näistä tavoitteista koski kaupunginvaltuuston käyttömenoja, jotka ylitettiin. Tavoitetta ei tekstin mukaan saavutettu, koska kaupunginvaltuuston palkkioita korotettiin vuoden 2009 alusta lukien. Vaikutusta lienee ollut myös pitkiksi venyneillä valtuuston kokouksilla.

Herää tietysti kysymys, että miten valtuuston jäsenet voisivat jatkossa estää tällaiset ylitykset? Eräs keino onkin jo otettu käyttöön, eli puheajan lyhentäminen. Toinen tehokas, ja varsinkin näin lama-aikana esimerkkiä osoittava keino olisi pienentää valtuuston jäsenien palkkioita. Kuten muistanette, me perussuomalaiset esitimme melko äskettäin menokuria sovellettavaksi myös valtuustopalkkioihin esittämällä niiden pienentämistä 10 prosentilla.  Valitettavasti valtuuston jäsenten enemmistö ei ollut vielä tuolloin valmis kiristämään omaa vyötään.

Arviointikertomuksen kaupungin taloutta ja väestökehitystä koskevassa osiossa tuodaan esille huomionarvoinen seikka, nimittäin väestöpohjan rakenne ja sen vaikutus verotuloihin. Kuten sivun 20 alalaidassa hyvin todetaan, ratkaisevaa Helsingin kaupungin verotulojen kehitykselle ei ole väestön kasvu, vaan väestön laatu. Rautalangasta vääntäen kyse on siitä, että työssä käyvät lisäävät verotuloja kun taasen työvoiman ulkopuoliset muuttajat väistämättä pienentävät verotuloja.

Helsingin tulevien vuosien ongelmana on se, että työssäkäyvät muuttavat kehyskuntiin ja Helsinkiin jäävät lähinnä opiskelevat tai työuransa alussa olevat nuoret sekä työttömät. Perussuomalaiset eivät halua, että Helsingistä kehittyy alhaisten verotulojen ja suuren työttömyyden vaivaama ongelmakaupunki. Olisi mielestämme enemmän kuin suotavaa, että Helsinki ryhtyy pikaisesti pohtimaan ja käytäntöön soveltamaan niitä keinoja, joilla Helsingin vetovoimaa työssäkäyvien ihmisten kaupunkina kasvatetaan.
Tämä kasvupotentiaali löytyy ilman muuta jo Helsingissä asuvista ihmisistä. Tämä verotulojen kasvatustavoite edellyttää myös tehostettuja toimia tehdä kaupungistamme vetovoimainen yrityskaupunki. Kuten arviointikertomuksesta käy ilmi, Helsingillä on tehostettavaa juuri tässä asiassa.

Viime vuonna käsitellessämme tarkastuslautakunnan vuotta 2008 koskevaa arviointikertomusta, nostimme esille Helsingin bussiliikenteen tilanteen. Tuolloin esitimme vaatimuksen, että tappioputki on mitä pikimmin katkaistava. Valitettavasti tappiokierre ei ole vielä vuonna 2009 katkennut, mutta johto on tiedostanut tilanteen ja ryhtynyt toimenpiteisiin, joilla toivottavasti voidaan varmistaa Helsingin oman bussiyhtiön jatkuvuus tulevaisuudessakin. Henkilökohtaisesti pitäisin hyvin valitettavana tilannetta, jossa Suomen pääkaupunki joutuu myymään tai jopa asettamaan konkurssiin bussiyhtiön, jonka vastuulla on merkittävä osa julkisesta bussiliikenteestämme.

Hyvät valtuutetut ja kansalaiset,

Kaupunkimme on panostamassa suuresti sähköiseen asiointiin ja verkkopalveluiden kehittämiseen, eräänä tavoitteenaan säästöt asiakaslähtöisyyden samalla parantuessa. Tarkastuslautakunta tuo sivulla 37 aiheellisesti esille parannus- ja toimenpide-ehdotuksia, joista yksi koskee hallintokuntien järjestelmien yhteensopivuutta. Samaan yhteyteen voidaan hyvällä syyllä sisällyttää myös asiakkaiden käytössä olevien järjestelmien toiminnallinen samankaltaisuusvaatimus. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että kun Matti Meikäläinen menee antamaan palautetta tai täyttää hakemuksen kaupungin nettisivuilla, hänen silmiensä eteen tulee aueta hallintokunnasta ja asiasta riippumatta sivu, joka on aina mahdollisimman samankaltainen toiminnallisuudeltaan. Yhtenäinen ulkonäkö luo tuttuuden tunnetta ja pidemmän päälle nämä seikat huomioimalla pystytään pienentämään väärin tai puutteellisesti täytettyjen lomakkeiden määrää. Tämä puolestaan vähentää viranhaltijoiden tekemää turhaa työtä.

Arviointikertomuksen sivuilla 50 ja 51 käsitellään jokakeväistä riesaa, eli katupölyä. Tilanne on parantunut melko paljon rakennusviraston ja ympäristökeskuksen yhteistyön ansioista, mistä kiitokset asianosaisille. Erityisen suuri merkitys on ollut talvella katujen hiekoitukseen käytetyn hiekoitusaineen koostumuksella ja oikea-aikaisella poiskeräämisellä.

Vielä on kuitenkin kehitettävää hiekan poiston suhteen. Kaupunki huolehtii hiekat pois omilta alueiltaan, mutta monesti yksittäisten kiinteistöjen kohdalla nämä ovat itse vastuussa katuhiekan poistamisesta. Mielestämme tässä kohtaa olisi syytä unohtaa katuun piirretyt raja-alueet ja ottaa laajasti käyttöön toimintatapa, jossa kaupunki poistaa hiekat kaduiltamme, riippumatta siitä kenen vastuulla kadunpätkä oikeastaan on. Lauttasaaressa tällaista yhteistyötä jo harjoitetaankin. Kyse on kuitenkin viime kädessä kaupunkilaistemme terveydestä.

Hyvät valtuutetut ja erityisesti kaupungin virkamiehet,

Lopuksi haluan nostaa esille tilintarkastajien tilivuoden 2009 tilintarkastusta koskevasta loppuraportista seikan, joka näkyy toistuvan vuodesta toiseen. Mainitsimme tästä asiasta myös vuosi sitten ryhmäpuheessamme.

Raportin kohdassa 7.3 Tuloslaskelma todetaan ostolaskujen kohdalla, että kaupungin kirjanpitoon on kirjattu tänä vuonna 33 miljoonan euron edestä ostoja, joista ei käy ilmi suoritteen luovutusajankohtaa. Tilintarkastajat kehottavat korjaamaan tämän asian kuntoon. Kuten he kehottivat vuosi sitten.

Toivottavasti näinkin yksinkertainen asia kuin päiväyksen laittaminen saadaan vuoden 2010 aikana kuntoon. Luulisi, että kaupunkia kiinnostaa mille vuodelle nämä 33 miljoonaa euroa ostolaskuja kirjataan. Meitä päättäjiä ainakin kiinnostaa. Perussuomalaisten valtuustoryhmä esittääkin tämän asian korjaamiseksi ponnen, joka kuuluu seuraavasti:

“Kaupunginvaltuusto edellyttää, että ostolaskut kirjataan jatkossa asianmukaisesti kirjanpitoon päiväyksineen. Valtuusto kehottaa asiasta vastuullisia tahoja kehittämään toimintatapojaan ponnessa linjatun päämäärän saavuttamiseksi.”

Lopuksi totean, että Perussuomalaisten valtuustoryhmä kannattaa tili- ja vastuuvapauden myöntämistä kuin myös tilinpäätöksen hyväksymistä.  

Jätin tänään puolueemme viralliselle elimelle kirjallisen suostumukseni Perusuomalaisten Helsingin piirin kansanedustajaehdokkaaksi. Tämän myötä minusta tuli virallinen ehdokas listallemme. Eduskuntavaalithan käydään sunnuntaina 17.4.2011.

Koska vaalit ovat käytännössä oven takana, nyt on aika kääriä hihat ja kutsua kokoon vaalitiimi sen ensimmäiseen ideariihipalaveriin, joka pidetään maanantaina 14.6.2010 kello 18-20. Paikkana toimii ravintola Graniittilinnan Olvi-kabinetti. Graniittilinna sijaitsee osoitteessa Säästöpankinranta 6. Tervetuloa mukaan!

Pyydän ilmoittamaan tulosta minulle etukäteen osoitteeseen antti[at]valpas.info tai puhelimitse/tekstiviestillä 050-561 4334. Jos et pääse ensimmäiseen palaveriin mukaan, ei hätää. Mukaan vaalitiimiin pääsee myöhemminkin eikä se edellytä palavereissa mukanaoloa taikka julkista esiintymistä.

Karjalan kielen kurssi 4. – 9.7.2010 klo 9 – 16.15

Tapahtumapaikka
Karjalatalo, Käpylänkuja 1, Helsinki 

Kuvaus
Karjalan kielen (livvin)  intensiivikurssi pidetään Helsingissä 4.-9.7.2010.  Karjalan Liitto on järjestänyt suosittuja kielikursseja jo 1990-luvun alusta lähtien vuorovuosin Suomessa ja Venäjän Karjalassa.

Heinäkuussa pidettävällä kurssilla on mahdollisuus verestää karjalan kielen taitojaan tai aloittaa opinnot aivan alusta. Viikon aikana tehdään muun muassa retki Seurasaaren ulko-museoon, jossa tutustutaan karjalaistaloon Pertinotsaan.

Kurssilla opiskelijat jaetaan vasta-alkajiin ja pidemmälle ehtineisiin. Aloitusryhmässä opetellaan ensin kuuntelemaan karjalaa ja sitten puhumaan alkeita. Pitkään karjalaa opiskelleille tai sitä kotikielenä puhuville tai puhuneille tarjotaan tiiviimpää opiskelua. Karjalan ja suomen kielen sanaston, ääntämisen, muoto- ja lauseopin erot tulevat jatkokurssilaisten ryhmässä tutuksi. Opettajina ovat Leena Bogdanova ja Olga Zharinova Petroskoista.

Kurssipaikka on Karjalatalo Käpylässä, Käpylänkuja 1, 00610 Helsinki. Majoitus on Satakuntatalossa Kampissa, Lapinrinne 1 A, 00180 Helsinki. Kampista Käpylään matka taittuu alle puolessa tunnissa bussilla. Kurssilaisten yhteinen kokoontuminen on maanantaina 5.7. klo 9 Karjalatalossa.

Hinnat: Kurssi ja majoitus
Normaalihinta 395 euroa, hinta Karjala-kortilla/opiskelijat 380 euroa. Hintaan sisältyy opetus, oppimateriaali, kahvit ja lounas (5.-9.7.) sekä majoitus kahden hengen huoneessa aamiaisella. Majoittuminen 4.7. iltapäivällä/illalla Satakuntataloon.

Hinnat: Kurssi ilman majoitusta
Normaalihinta 265 euroa, hinta Karjala-kortilla/opiskelijat 250 euroa.
Hintaan sisältyy opetus, oppimateriaali, päivittäin kahvit ja lounas ajalla 5.-9.7.2010.

Maksullisista retkistä ja tutustumiskohteista peritään eri maksu. Matkat Helsinkiin ja kurssin aikana Helsingin sisällä jokainen maksaa itse.

Ilmoittautumiset kurssille 28.5.2010 mennessä Karjalan Liiton toimistoon, (09) 7288 170, toimisto(at)karjalanliitto.fi. Kerro ilmoittautumisen yhteydessä haluatko alkeis- vai jatkoryhmään. Kurssi järjestetään yhteistyössä OK-opintokeskuksen kanssa.

Muutokset mahdollisia.

Lisätietoja:
Karjalan Liitto ry, puh. (09) 7288 1715, saija.pelvas(at)karjalanliitto.fi.