Muualla verkossa
Ryhdy faniksi!

Terveys

HUS ja HYKS on säilytettävä yhtenä kokonaisuutena

HUS:n hallitus kokoontui tänään ja antoi julki seuraavansisältöisen tiedotteen liittyen metropolialueen esiselvitykseen. Olen asiasta täsmälleen samaa mieltä; olisi hyvä jos näistä jatkuvista terveyspalveluiden sisäisistä uudistuksista ja muutoksista, jotka ovat Helsingissä turhankin tuttuja terveydenhoitohenkilökunnalle, päästäisiin keskittymään itse asiaan eli laadukkaiden palveluiden kehittämiseen koko HUS-alueella.

 

JULKAISUVAPAA 14.05.2013

HUS ja HYKS on säilytettävä yhtenä kokonaisuutena

Helsingin ja Uudenmaan sairaaloiden hallitus on antanut lausunnon valtiovarainministeriölle metropolialueen esiselvityksestä. Lausunnossa hallitus ottaa voimakkaasti kantaa HUS:n yhtenäisyyden säilyttämisen puolesta.
- Riippumatta siitä, mikä tulee olemaan kuntarakenne, edellyttää erikoissairaanhoidon ja etenkin vaativimman erikoissairaanhoidon laadukas ja tehokas järjestäminen riittävän suurta väestöpohjaa, lausunnossa sanotaan.

HUS perustettiin 13 vuotta sitten, koska Uudenmaan erikoissairaanhoidossa oli sitä ennen päällekkäisyyttä, kilpavarustelua, ylikapasiteettia ja koordinoinnin vaikeuksia. HUS on osoittanut tehokkuutensa, eikä sen pilkkomiselle ole minkäänlaisia perusteita.

HUS:n alueen erikoissairaanhoidon nettomenot ovat muusta maasta poiketen laskeneet vuodesta 2002 lähtien. Edullisesta kustannuskehityksestä huolimatta hoidon laatu on kyetty säilyttämään erinomaisella tasolla. Myös potilaat ovat olleet tyytyväisiä HUS:ssa saamaansa hoitoon.

HYKS muodostaa 80 prosenttia HUS:sta. Se tuottaa palveluja myös muille HUS:n jäsenkunnille eikä pelkästään pääkaupunkiseudulle. HYKS tuottaa myös erityistason palveluja erityisvastuualueelleen ja koko Suomelle. Sen sairaalat huolehtivat korkeatasoisesta lääketieteellisestä opetuksesta ja tutkimuksesta. Noin kolmasosa Suomen lääkäreiden ja hammaslääkäreiden opetuksesta annetaan HYKS:ssä.

Myöskään HYKS:iä ei tule pilkkoa osiin.

Lähetä tämä kavereille

Nimitys HUS:n hallitukseen

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin valtuusto kokoontui eilen 27.3. ja valitsi HUS:n uuden hallituksen. Perussuomalaisten edustajiksi tähän 15 poliittisen edustajan ja kahden Helsingin yliopiston edustajan eli yhteensä 17 jäsenen joukkoon valittiin lohjalainen Riikka Slunga-Poutsalo (hallituksen 1. varapuheenjohtajaksi) ja allekirjoittanut hallituksen rivijäseneksi helsinkiläisten yhdeksi edustajaksi. Riikan varajäsenenä toimii Merja Nevalainen (Lohja) ja minun varajäsenenä on Pekka Murto (Helsinki).

Mielestäni uuden HUS-hallituksen tulevien vuosien suurimmat haasteet liittyvät hallituksen sote-uudistukseen ja HUS:n kohtaloon tässä kuviossa sekä uuden lastensairaalan rakentamisen toteutumiseen vuoteen 2017 mennessä.

Mikäli asia on kunnista kiinni, HUS jatkaa olemassaoloaan nykymuodossa. Jos kävisi toisin, jatkaa HUS varmastikin olemassaoloaan, jäsenkuntien määrän ja toiminta-alueen luultavasti muuttuessa. Tämän näemme aikanaan.

Lastensairaalan osalta valtio on jo luvannut rahoitusta, samoin HUS-kuntien tukea rakennuskustannusten kattamiseen voidaan pitää varmana. Asialle on perustettu oma säätiö, tavoitteena kerätä yksityisiltä lahjoittajilta 30 miljoonaa euroa sairaalan rakentamispottiin. Koko hankkeen hinnaksi on arvioitu noin 160 miljoonaa euroa. Hankkeella on tarkoitus kovata nykyinen 1940-luvulta peräisin oleva rakennus, jota ovat riivanneet erityisesti kosteusongelmat jo pari vuosikymmentä. Lue lisää hankkeesta.

Ryhmäpuhe vanhusten pitkäaikaishoidon siirrosta terveystoimesta sosiaalitoimeen

Ryhmäpuhe valtuuston istunnossa 25.11. koskien vanhusten pitkäaikaishoidon siirtoa terveystoimesta sosiaalitoimeen ja terveystoimen johtosäännön muutosta. Kyseessä oli suurta melua aiheuttanut suunnitelma, eikä ihme sillä tiedotus ja henkilökunnan kuuleminen oli laiminlyöty melko lahjakkaasti. Samaan pakettiin oli sidottu myös Seniorisäätiön siirto kaupungin alaiseksi toimijaksi muun muassa säätiön kiinteistöjen surkean kunnon takia. Valtuusto äänesti asiasta ja muutos meni läpi.

Hyvät valtuutetut

Nyt käsittelyssä oleva vanhusten pitkäaikaishoidon siirto on mielestäni ajatuksena kannatettava, kun mietitään niitä valtakunnallisia ja kunnallisia tavoitteita, joihin tämä nyt käsittelyssä oleva muutos perustuu.

Tavoitteena on keventää sairaanhoitoa ja vähentää kustannuksia. Samassa yhteydessä on mukaan otettu myös Seniorisäätiö, sillä Seniorisäätiön kiinteistöjen huono kunto on ollut kaikkien yhteinen huoli.

Jokaisen ikäihmisen tulisi voida viettää mahdollisimman vireää ja aktiivista elämää.  Onkin sanottu, että sairaalan ei pitäisi olla kenenkään koti.  Tähän ajatukseen on helppo yhtyä. Sen toteuttaminen ei sitten olekaan välttämättä ihan niin yksinkertainen asia, sillä kun vanhus katoaa sairaalasta siihen kevyempään hoitoon, vaatii se edelleen auttavia käsiä.

Tässä oikeastaan on kiteytettynä tähän koko asiaan liittyvä ongelma: on tehty selvitys ja vakuuteltu, että mikään ei muutu. Selvityksen eräs monista ongelmista on siinä, että se on tehty kolmen valmiiksi annetun vaihtoehdon pohjalta. Ei ole annettu tilaa hakea innovatiivisia ja mullistavia vaihtoehtoja antamalla tilaa neljännelle täysin puhtaalta pöydältä lähtevälle vaihtoehdolle. Tällainen selvitys on helppo tehdä, mutta sen lopputulos on niin kovin helppo arvata: joko valitaan yksi kolmesta tai yhdistetään jotakin. Nyt on päädytty yhdistämään virastomalli ja säätiön kehittäminen.

Perussuomalaiset pitävät selvityksen valmistelutapaa ongelmana. On haettu paperilla edullista vaihtoehtoa, mutta muu tuntuu unohtuneen. Tästä selvityksestä puuttuu ennen kaikkea inhimillisyysnäkökulma.

Ovatko selvityksen tekijät käyneet pitkäaikaissairaiden potilaiden ja heidän omaistensa luona kun selvitystä on tehty? Ei ole näkynyt eikä kuulunut.

Onko oltu yhteydessä kaupungin vanhusneuvoston edustajiin ja onko heiltä kysytty miten vanhukset tulisi huomioida tässä muutoksessa? Ei ole.

Ovatko selvityksen tekijät olleet yhteydessä ruohonjuuritason henkilökuntaan esimerkiksi haastattelujen muodossa kun on selvityksiä tehty? Eivät ole. Ovat vain soittaneet sairaaloiden talousvastaaville ja pyytäneet avainlukuja taskulaskimiaan varten ja haastatelleet joitakin ylempiä johtajia.

Ja miksi olisivat edes olleet yhteydessä edellä mainittuihin avainryhmiin? Selvityksen taustataho KPMG Kunta Oy ja koko konserni on erikoistunut, omien kotisivujensa mukaan, tilintarkastukseen, veroneuvontaan ja kaikenlaiseen muuhun sellaiseen toimintaan, jolla kunta voi hioa talouttaan. Ei ole kyseisen yrityksen osaamisaloina terveydenhuolto, potilasturvallisuus tai henkilökunnan hyvinvointi.

Hyvät kollegat

Seuraavaksi esitän muutamia näkemyksiä ja vastausta kaipaavia kysymyksiä, joita hoitotyötä tekevät ovat esittäneet. Olisi mukavaa, jos tällaiset ja monet muut avoimet asiat voitaisiin selvittää ennen kuin tämä koko paketti tulee voimaan, sillä nämä huolet ovat todellisuutta.

Hoitohenkilökuntaa askarruttavat muun muassa sellaiset asiat kuin:

Mikä on terveyskeskuksen puolelta sosiaalivirastoon siirtyvän hoitohenkilökunnan tehtävä jatkossa? Voivatko he keskittyä hoitotyöhön vai laajenevatko heidän työnkuvansa koskemaan myös ikkunanpesua ja huoltoa, kuten on pelätty tapahtuvaksi sosiaaliviraston alaisuudessa toimimisen yhteydessä?

Miksi selvitystyötä tehneet eivät menneet kunnolla sille tasolle, missä tapahtuu, eli sairaaloihin kuulemaan hoitohenkilökuntaa ja potilaita sekä heidän omaisiaan?

Miksi kaupungin ylin johto ja johtavat virkamiehet eivät ole juurikaan vaivautuneet tiedotustilaisuuksiin kertomaan henkilökunnalle missä mennään ja miten asiat aiotaan tehdä?

Ja lopuksi kysymys: Miten muutokset toteutetaan tällä aikataululla? Mitä tehdään, kun asiat eivät menekään kuten kuvitellaan? Sanon kun, koska tässä on kyse niin isosta muutoksesta, että se ei voi mennä läpi kivuttomasti. Tarvitaan suunnitelma B.

Omalta osaltani, perustuen valistuneeseen koodaustietoon, olen lisäksi hyvin skeptinen sen suhteen, että alkusyksyllä 2010 olisi käytössä yksi potilastietojärjestelmä kahden sijaan, kuten tavoitteena on. Aikataulu on yksinkertaisesti sanottuna kireä. Uskonkin, että henkilökunta joutuu painimaan kahden järjestelmän loukussa pikemminkin kevääseen 2011 kuin syksyyn 2010 asti.

Hyvä puheenjohtaja, valtuutetut ja kansalaiset

Perussuomalaisten mielestä tämä koko asia kaipaa jatkoaikaa. Perimmäinen tavoite on sinänsä hyvä, mutta avoimia kysymyksiä on vielä aivan liian monta. Tämän vuoksi aikalisä ja avoimiin kysymyksiin vastaaminen olisi siksi enemmän kuin suotavaa. Se olisi kaikkien yhteinen etu.

Kuulovammaiset vaativat hätätekstiviestipalvelua

Eilen torstaina 19.3.2009 luovutettiin eduskunnassa sisäministeri Anne Holmlundille Kuuloliiton ja Kuurojen liiton edustajien toimesta noin 5100 kansalaisen allekirjoittama adressi sen puolesta, että hätänumeroon 112 voisi lähettää hätätilassa tekstiviestejä. Olin paikalla “kärpäsenä katossa” kun oli kerran mahdollisuus käydä seuraamassa tilaisuutta. Läsnä oli myös runsaasti median (TV, lehdet) edustajia, kuten kuvasta näkyy.

Kuuloliiton varapuheenjohtaja (oik.) luovuttaa adressin sisäministeri Anne Holmlundille

Kuuloliiton varapuheenjohtaja ja adressin "äiti" Eija Isaksson (oikealla) luovuttaa adressin sisäministeri Anne Holmlundille 19.3.2009 (kuva: Antti Valpas)

Sisäministerin mukaan tekniikkaa tätä varten ollaan kehittämässä, mutta järjestelmä olisi käytössä vasta vuonna 2012. Nykyisinkin voi kyllä lähettää tekstiviestin hätäkeskukseen, mutta numerot ovat hätäkeskuskohtaisia. On siis turha lähettää viestiä numeroon 112, vaan numero tulisi löytyä jo valmiiksi kännykästä, kyseessä kun on suorastaan huippusalainen kännykkänumero (jotta häiriköt pysyisivät poissa “linjoilta”).

Tilannetta kuvaa hyvin seuraava allaolevasta tiedotteestakin löytyvä tosielämän tapaus:

”Kuuroutunut nainen törmäsi pimeässä autiolla tiellä heijastimettomaan pyöräilijään autollaan. Pyöräilijä loukkaantui lennettyään konepellin yli katuun, mutta kuski ei voinut tehdä mitään hälyttääkseen apua. Loukkaantunut joutui soittamaan ambulanssin itselleen. Onneksi hän ei ollut loukkaantunut niin vakavasti, ettei olisi pystynyt puhumaan!”

Joskus onnettomuustilanne voi olla sellainenkin, että täysin terveellä voi olla ongelmia puhua. Tekstiviestin lähetys olisi aika mukavaa tuossa tilanteessa, eikö? Mitähän edellä kerrotussa tilanteessa olisi tapahtunut, jos auton alle jäänyt pyöräilijä olisi ollut taju kankaalla?

Ehkä sekin päivä vielä nähdään. Valitettava tosiasia on, että tässä maassa jahkaillaan monesti liian pitkään, ja vasta kuolemaan johtaneet onnettomuudet saavat vauhtia asioihin. Kukahan siinäkin vitkuttelussa sitten oikein säästi.

Tässä asiassa on yksi ISO mutta. Jos ministeriön suunnitelmat häiriköinnin estämistoimista toteutuvat sellaisenaan, tekstiviestejä voisi lähettää vain ennakkoon rekisteröidyistä numeroista. Hälytä siinä sitten apua kun joudut ensin rekisteröitymään kännykälläsi (luultavasti rekisteröitymisen yhteydessä näytetään ensin vähän mainoksia multimediaviesteinä, jotta valtion kassa saa täytettä) voidaksesi lähettää avunpyynnön.

Islannissa on käytössä ns. avoin malli, jossa jokainen voi lähettää hätätekstiviestin. Siellä häiriköintiä esiintyi aluksi jonkin verran, mutta valistuksella häiriköt saatiin kuriin. Sama tapahtuisi epäilemättä Suomessakin. Toivotaan, että ministeriö selvittää Islannin mallin ja ottaa opiksi heidän kokemuksiaan.

Kuuloliiton ja Kuurojen liiton edustajat luovuttivat kansalaisadressin sisäministeri Anne Holmlundille.

Ambulanssin, palokunnan tai poliisin voi hälyttää yleiseen hätänumeroon lähetetyllä tekstiviestillä Hätäkeskuslaitoksen aikataulun mukaan aikaisintaan vuonna 2012. Asian valmistelu on ollut vireillä jo kuudetta vuotta. Jahkailuun kyllästynyt ja nopeampaa aikataulua vaativa Kuuloliiton varapuheenjohtaja Eija Isaksson laittoi nettiin kansalaisadressin, jonka oli vuodenvaihteessa allekirjoittanut 5 100 ihmistä. Adressissa todetaan, että myös kuuroille sekä kuulo- ja puhevammaisille on taattava pääsy hätäpalveluihin kuten muillekin kansalaisille. – Kyse on ihmishengestä ja yhdenvertaisuudesta, allekirjoittajat toteavat ja vaativat, että hätätekstiviestien lähetys numeroon 112 täytyy saada toimimaan mahdollisimman pian.

Nykyisin hätäviestejä voidaan lähettää hätäkeskuksiin keskuksittain vaihtuviin matkapuhelinnumeroihin. Numeroita ei haluta julkistaa väärinkäytön ja ilkivallan pelossa. Käytännössä ko. numeroista ei siis tiedetä eikä niistä oikeassa hätätilanteessa ole apua.

Kuuloliitto sekä Kuurojen liitto ovat vaatineet tekstiviestihälytyksen mahdollisuutta yleiseen hätänumeroon jo pitkään. Järjestöt ovat olleet tyytymättömiä siihen, ettei Hätäkeskuslaitos ole ollut asiassa riittävästi yhteydessä järjestöihin. Suunnitelmien mukaan kuulovammaisille tarkoitettu hätätekstiviestipalvelu vaatisi aluksi rekisteröitymisen. Kuuloliitto ja Kuurojen liitto kannattavat puolestaan järjestelmää, joka ei vaadi rekisteröitymistä.

Avoin palvelu antaisi mahdollisuuden tekstiviestin lähettämiseen myös silloin, kun joutuu onnettomuustilanteessa käyttämään toisen henkilön puhelinta. Avoin palvelu parantaisi myös koko väestön mahdollisuuksia ilmoittaa hätätilanteesta. Harva osaa ajatella etukäteen, että voisi esimerkiksi menettää puhekykynsä onnettomuudessa tai että kännykän kuuluvuus on jollakin alueella heikko. Palvelut on yleensäkin suunniteltava sellaisiksi, että ne soveltuvat kaikille, myös kuulovammaisille ja kuuroille.

Kuuloliiton ja Kuurojen liiton edustajat luovuttivat kansalaisadressin sisäministeri Anne Holmlundille torstaina.

”Kuuroutunut nainen törmäsi pimeässä autiolla tiellä heijastimettomaan pyöräilijään autollaan. Pyöräilijä loukkaantui lennettyään konepellin yli katuun, mutta kuski ei voinut tehdä mitään hälyttääkseen apua. Loukkaantunut joutui soittamaan ambulanssin itselleen. Onneksi hän ei ollut loukkaantunut niin vakavasti, ettei olisi pystynyt puhumaan!”

Lisätietoja:

Erityisasiantuntija Jari Heiskanen, Kuurojen Liitto, p. 0400 876 905
Järjestöjohtaja Eeva Härkänen, Kuuloliitto, p. 0400 958 929

“Juuret Karjalan maassa” – haastattelu Perussuomalaisessa nro 12/2008

30-vuotias helsinkiläinen Antti Valpas on Pentti Oinosen eduskunta-avustaja, aktiivinen Perussuomalaisten Nuorten jäsen ja kunnallisvaaliehdokkaana Helsingissä. Tunnollisen ja luotettavan miehen maineessa oleva Antti on juuriltaan karjalainen, vaikka onkin itse asunut koko ikänsä Helsingissä.

“Olen kasvanut käytännössä kahden kulttuurin kasvattina, karjalaisen ja suomalaisen. Periaate “maassa maan tavalla” kiteyttää oman ajatusmaailmani hyvin.”

Antti Valpas on luonteeltaan synnynnäinen tutkija, joka on aina ollut kiinnostunut historiasta ja politiikasta. Myös sukututkimus kuuluu miehen harrastuksiin. Kansallismielisenä Antti on pitänyt itseään aina ja tiesi jo 12-vuotiaana, kun EU:hun liittymisestä alettiin puhua, että siitä ei hyvä seuraa.

Perussuomalaisiin hän liittyi vuonna 2003 eduskuntavaalien jälkeen, mietittyään asiaa pitkään. “Koska tiesin oman kantani, ihmettelin että miksi lykätä asiaa enää kauempaa? Päätin, että nyt tai ei koskaan.”

Yhteiseksi hyväksi
Antti Valpas on koulutukseltaan ylioppilas, markkinointimerkonomi ja ATK-suunnittelija. Hän on opiskellut myös avoimessa yliopistossa, sillä haluaa oppia aina uusia asioita. Hän on suorittanut opintoja muun muassa karjalan kielestä Itä-Karjalassa pidetyillä kielikursseilla.

Ennen eduskuntatyötään hän on ollut muun muassa ATK-liikkeessä myyjänä ja projektikoordinaattorina Sanoma Magazines Finlandilla, josta Pentti Oinonen hänet löysi.

“Vaaliteemani liittyvät sosiaali- ja terveyspalveluiden saatavuuden parantamiseen. Esimerkiksi hammaslääkärille pääsyä joutuu Helsingissä odottamaan keskimäärin kahdeksan kuukautta. Minua ihmetyttää, että kaupungilla on varaa panna 115 miljoonaa euroa automaattimetron kaltaisiin hankkeisiin, mutta peruspalveluista nipistetään.”

Pentti Oinosen eduskunta-avustaja Antti Valpas on puolueessa tunnollisen ja luotettavan miehen maineessa, joka tekee aina sen minkä lupaa.
Pentti Oinosen eduskunta-avustaja Antti Valpas on puolueessa tunnollisen ja luotettavan miehen maineessa, joka tekee aina sen minkä lupaa.

“Vaalilauseeni on ”Yhteiseksi hyväksi”. Kannattaa äänestää, koska joku tässä kaupungissa kuitenkin päätökset tekee. Jos se ei ole oma edustajasi, niin sitten se on jonkun muun edustaja.”

Hyvin pyyhkii – muttei kaikilla

Gallupit on aina galluppeja, mutta viime aikojen viestit mielipidekyselyissä osoittavat Perussuomalaisten menneen eteenpäin koko maassa, kannatuksen ollessa lähes 5 prosenttia. Helsingissäkin olisi vajaan 4 viikon päästä yhden Perussuomalaisen valtuutetun sijasta neljä valtuutettua. Tavoitteena meillä on vaatimattomasti 8 paikkaa, joten työtä vielä riittää.

Helsingissä erityisesti kommunisteilla tuntuu menneen keilapallo nenään meidän suhteemme. Syytöksiä ja hyökkäyksiä niin puolueen puheenjohtaja Soinia kuin Helsingin perussuomalaisia kohtaan tulee niin, ettei mitään rajaa. Noh, parempi näin kuin toisinpäin. Tiedämme tekevämme oikein, kun naapuripuolueet heräävät. Pelkoon siitä, ettei maanantaina 27.10. enää olekaan valtaa. Siltä varalta kannattaa panna mieleen nyrkkisääntö: Tutkitaan missä meni itsellä pieleen eikä syytellä muita. Itsetutkiskelu on joskus ihan terveellistä. Eikä nuolaista ennen kuin tipahtaa.

Henkilökohtaisestikin pyyhkii ihan hyvin. Numero on tullut, vaalimateriaali on painossa, ilmaisjakelulehdissä tulee olemaan vaalimainoksiani ja pahin ehdokasrumba alkaa olla ohi. Tässä on tehty töitä niska limassa, ensin päivät eduskunnassa Oinosta jelpatessa kansan asioita kuntoon laittaessa ja sitten kotona PerusS-Nuorten ja Helsingin PerusS:n asioita. Kerron esimerkin: Kaksi viikkoa sitten vaaleihin ja ehdokkaisiin liittyviä sähköposteja tuli 100 kappaleen päivävauhdilla. Nyt tahti on rauhoittunut kymmenesosaan. Nykyisin pääsee nukkumaan jo ennen vuorokauden vaihtumista.

Paitsi, etä perinteinen posti on tuonut ennätyssuuria puhelinlaskuja, toi se myös ilouutisen hammashoitolasta; minulle on aika jo lokakuussa! Ihme! Vai onkohan joku sattunut lukemaan sivujani? HMMM! Alunperinhän soittelin tämän vuoden touko-kesäkuun vaihteessa paikalliseen hammashoitolaan ja pyysin aikaa. Sanoivat ilmoittavansa joulukuussa, koska pääsen hoitoon. Nyt pääsen siis jo lokakuussa näyttämään hampaitani, mutta en omaan hoitolaani vaan toiselle puolelle kaupunkia. Saas nähdä, tekevätkö heti jotain mahdollisten reikien osalta (ei-luultavaa) vai panevatko uuteen varsinaiseen hoitotoimenpidettä odottavien jonoon (hyvin luultavaa).

Ei ihan sitä palvelutasoa mitä itse haluan, mutta koska aika sopii ja julkiset kuljettaa, mennään sitten. Kaikilla vain ei ole siihen mahdollisuutta, joten työ paremman Helsingin puolesta yhteiseksi hyväksi jatkuu. Se, että itsellä on asiat kerrankin tällä saralla kunnossa, ei tarkoita sitä että muilla olisi (hammas)asiat kunnossa.

Järjen valoa budjettineuvotteluissa

Valtiovarainministeri Jyrki Katainen (kok) taipui eilisten uutisten mukaan siihen, että pienituloisten verotusta kevennetään enemmän kuin suurituloisten. Kevennys on pienituloisille 1,4%, keskituloisille 1,25% ja suurituloisille 1%.

Pienituloisten verotuksen keventäminen muita tuloryhmiä enemmän on ollut pitkään Perussuomalaisten tavoitteena. Henkilökohtaisesti pidän tuota kevennystä hyvänä alkuna mutta keventämisen varaa olisi vielä – on selvää että vain 0,4% ero suurituloisiin ei riitä näinä ruoan hinnan ja inflaation kasvuvauhdin aikoina.

Nyt kun on palkansaajille annettu kevennyksiä, olisi syytä tehdä vastaavat toimenpiteet myös työttömien ja eläkeläisten osalta. Eilen monet järjestöt pitivät Helsingin Säätytalon edessä mielenosoituksen ja julkistivat samalla vetoomuksen sosiaalisen oikeudenmukaisuuden puolesta, jonka tekstiin yhdyn täysin (Vetoomus lopussa).

Vetoomuksen viimeinen kohta eli sosiaali- ja terveyspalveluiden turvaaminen on oman vaalikampanjani tavoite: rahaa riittää kyllä musiikkitalon ja automaattimetron kaltaisiin turhakkeisiin, muttei peruspalveluiden parantamiseen. Yhteiskuntamme arvot ovat täysin vinksallaan kun kehitys on tällainen. Toisaalta eipä tuo mikään ihme olekaan, kun Kokoomus ja SDP – rikkaiden kaksi parasta ystävää – ovat näitä hankkeita Helsingissä ajamassa.

VETOOMUS SOSIAALISEN OIKEUDENMUKAISUUDEN PUOLESTA

On kulunut puoli vuotta siitä, kun me karkauspäivän kansanjuhlaan osallistuneet halusimme kannustaa kaikkia hallitus- ja eduskuntapuolueita toimimaan nopeasti köyhyyden ja syrjäytymisen estämiseksi. Olemme tänään jälleen muistuttamassa ja vetoamassa teihin arvoisat ministerit, että budjettiriihessä tehdään tarvittavat päätökset jo liian pitkään jatkuneen köyhyyden poistamiseksi. Sosiaaliturvan kokonaisuudistuksen valmistelusta huolimatta, on välttämätöntä tehdä seuraavat toimenpiteet sosiaalisen oikeudenmukaisuuden lisäämiseksi yhteiskunnassamme.

* Toimeentulotuen perusosaa on nostettava heti vähintään 100 euroa kuukaudessa
* Syyperusteisten sosiaaliturvaetuuksien jälkeenjääneisyys on korjattava nopeasti, jotta riippuvuus toimeentulotuesta poistuu.
* On luotava nopeasti yhteinen maksukattojärjestelmä sosiaali- ja terveyspalvelujen maksuille ja lääkekustannuksille.
* Varataan riittävästi voimavaroja ja rahaa kuntien sosiaali- ja terveyspalveluihin ja työntekijöiden saatavuuden varmistamiseen.

Tutkijoiden mukaan mm. pelkän kansaeläkkeen varassa eläminen johtaa aina köyhyyteen, ellei eläkeläisellä ole muita tuloja. Köyhissä perheissä elävien lasten määrä on lisääntynyt talouskasvusta huolimatta. Työttömien asema on huonontunut ja toimeentulotuen saajista lähes 90 prosenttia katsotaan köyhiksi. Tämän vuoden aikana köyhyys on jatkanut syventymistään nopeasti kohonneiden elinkustannusten vuoksi. Elokuussa toteutuneet palvelumaksujen korotukset vaikeuttavat entisestään pienituloisten ihmisten elämää ja hoitoon hakeutumista.

Uusimpien tutkimusten mukaan suurin osa, yli 70 prosenttia suomalaista pitää nykyisiä tuloeroja liian suurena ja toimeentulotuen nykytasoa liian alhaisena. Rahan puute johtaa arkielämän jatkuvaan rajoittuneisuuteen, joka johtaa syrjäytymiseen yhteiskunnassa yleisesti hyväksytystä elämisen tasosta.

Elinkeinoelämän valtuuskunnan (EVA) vuoden 2007 arvo- ja asennetutkimuksen mukaan hyvinvointivaltiolla on vankka kannatus suomalaisten keskuudessa. Sen mukaan köyhyyden poistaminen ja syrjäytymisen ehkäiseminen on yksi tärkeimmistä asioista, mitä kansalaiset odottavat nykyiseltä hallitukselta. Uusi poliisiylijohtaja on julkisesti tuonut esille syrjäytymiskehityksen turvallisuusuhat ja korostanut hyvinvointiyhteiskunnan perusteiden säilyttämistä ja sosiaalipolitiikan merkitystä syrjäytymisen estämiseksi.

Me vetoomuksen allekirjoittaneiden tahojen edustajat kohtaamme jokapäiväisessä työssämme ja toiminnassamme usein ihmisiä, jotka eivät pysty taloudellisten esteiden tai palvelujen tarpeen takia aina ajamaan ja valvomaan omia oikeuksiaan. Siksi vetoamme Teihin yhdessä heidän kanssaan sosiaalisen oikeudenmukaisuuden lisäämiseksi vetoomuksemme mukaisesti.

Helsingissä 27.8.2008

Sosiaaliasiamiehet ry
Suomen Mielenterveysseura
Helsingin hiippakunnan diakonia- ja yhteiskuntatyö
Talentia Helsinki ry
Helsingin seurakuntayhtymän yhteiskunnallinen työ
Elämäntapaliitto ry
Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto ry
Asukasliitto ry
Työttömien valtakunnallinen yhteistoimintajärjestö – TVY ry
Helsingin Työttömät ry
Hyvinvointivaltion vaalijat ry
Pro kuntapalvelut -verkosto
Helsingin Sosiaalinen Oikeudenmukaisuus ry
Vailla vakinaista asuntoa ry
Yksinhuoltajien ja yhteishuoltajien liitto ry
Kunnon Elämä ry
Sosiaalinen Oikeudenmukaisuusyhdistys ry

Miljoonilla oranssia tuubia

Helsingin kaupunginvaltuusto päätti eilen sijoittaa 115 miljoonaa euroa automaattimetroon. Joukkoliikenteen kannattajana arvostan pyrkimyksiä kehittää kaupunkimme joukkoliikennettä, mutta ajankohta hiukan ihmetyttää.

Eilen nimittäin uutisoitiin, että Helsingin kouluilta puuttuu 60 miljoonaa euroa homeongelmien korjaamiseksi. Kun ajatellaan, että metron automatisoinnin piti alun perin maksaa vain 70 miljoonaa euroa ja nyt hintalappu on jo 115 miljoonaa, herää kysymys, eikö automatisointia olisi voinut lykätä odottamaan hintojen laskua ja sijoittaa nyt tuosta budjetoidusta rahasta osa terveydelle haitallisiin homekouluihin?

Mielestäni lasten ja nuorten terveydellä on huomattavasti enemmän väliä kuin sillä, tiheneekö metron vuoroväli parilla minuutilla. Muistan kun aikoinaan olin itse Helsingin Yhteislyseossa ja siellä oli yksi luokka, joka sai silmäni aina vuotamaan. Luultavasti kyseisen luokan ilmassa oli jotain, mikä aiheutti tuon silmien vuotamisen. Mitään allergiaa minulla ei koskaan ole todettu. Tietysti silmien vuotamisen syynä saattoi olla sekin, että kyseisessä luokassa opetettiin vieraita kieliä ja tämä sitten aiheutti jonkinlaisen henkis-fyysisen allergisen reaktion. =)

Kävin eilen puolen kymmenen muun nuoren kanssa Helsingin kaupunginvaltuustossa. Perussuomalaisten kaupunginvaltuutettu Olli Sademies kertoi meille valtuustotyöskentelystä ja lautakunnista sekä esitteli paikkoja. Lopuksi kuuntelimme kaupunginvaltuustossa käytyä keskustelua demareiden tekemästä perin harvinaisesta kunnallisesta välikysymyksestä koskien sosiaali- ja terveysmäärärahojen alimitoitusta. Sinänsä ihan asiallista kysellä asian perään, mutta homman tekee mielenkiintoiseksi se, että demarit tekevät välikysymyksen aiheesta, jota ovat olleet itse käytännössä siunaamassa kaupungin elimissä. Kai siihen joku logiikka sisältyy. Vaalien läheisyys varmaan. Meissä kaikissa asuu pieni populisti.

PS. Täytyy sanoa, että valtuusto työskentelee osin historiaa huokuvissa hienoissa tiloissa ja toivottavasti näin on myös jatkossa. Harvemmin sitä enää näkee lankkulattioita ja puuovia, kun kylmä teräs ja lasi ovat syrjäyttäneet perinteet monien julkisten rakennusten materiaaleina.

Blogiarkisto