Muualla verkossa
Ryhdy faniksi!

Valtuusto 2009-2012

Vaikuttaminen valtuustossa

Helsingin kaupunginvaltuustossa on 85 jäsentä, jotka edustavat yhdeksää eri puoluetta tai vaalilistaa. Valtuusto on se taho, joka päättää sinun kunnallisveroprosentistasi, sinua lähinnä sijaitsevan lastentarhan sijainnin, lähistösi autopaikkojen määrän ja asumisesi hinnan.

Perussuomalaiset ovat tällä hetkellä valtuuston 6. suurin ryhmä yhteensä neljällä valtuutetulla. Valtuustoryhmään kuuluvat varsinaiset valtuutetut Jussi Halla-aho, Seppo Kanerva, Antti Valpas ja Nina Huru (sit.). Lisäksi ryhmässämme on neljä varavaltuutettua; Mika Raatikainen, Olli Sademies, Timo Elo ja Harri Lindell.

Minulla on ollut ilo johtaa perussuomalaisten Helsingin valtuustoryhmää koko kuluneen valtuustokauden ajan, tammikuusta 2009. Vaikka ryhmämme on ollut suhteellisen pieni, olemme pystyneet neljällä valtuutetulla ja neljällä varavaltuutetulla vastaamaan haasteisiin ja tuomaan esille perussuomalaisten äänestäjien huolia sekä tarpeita päätöksenteossa menestyksellä. Eikä pelkästään valtuustossa vaan myös lauta- ja johtokunnissa, joissa helsinkiläisten etuja ajamassa on tällä valtuustokaudella ollut yhteensä nelisenkymmentä perussuomalaista.

Ryhmämme on noudattanut pitkälti puolueen linjauksia yleiskysymyksissä. Monissa paikallisissa kysymyksissä olemme luoneet itsenäisesti oman linjamme, riippumatta siitä onko sillä saatu valtuuston tai lautakunnan enemmistön tukea vai ei. Me emme juokse muiden puolueiden perässä vaan meille riittää, että tiedämme olevamme oikeassa ja puolustavamme helsinkiläisten etuja. Meillä on oma suunnitelma. Se selvästi toimii, koska kannatuksemme on kasvanut Helsingissä hurjasti. Vuoden 2008 kuntavaaleissa saimme 5,3 % kannatuksen. Nyt kannatuksemme on 13 prosentin pinnassa. Sillä saisi toistakymmentä perussuomalaista valtuutettua ajamaan sinun asioitasi.

Joskus kilpailevat puolueet väittävät, että perussuomalaiset vain vastustavat kaikkea. Me emme vastusta asioita vastustamisen takia. Ryhmämme tarjoaa tarvittaessa vaihtoehdon, ja sekös muita puolueita ärsyttää. Meidän mielestä taiteen ja kulttuurin asemaa voidaan edistää kaupungissamme muutenkin kuin megapömpöösi Guggenheimilla. Mielestämme maahanmuuttajan ei pidäkään saada työpaikkaa Helsingin kaupungilta etnisen taustansa vaan pätevyytensä perusteella, kuten meidän muidenkin. Kyllä, me vastustamme kirjasto- ja kouluverkon karsintaa. Me näemme sen investointina ennen kaikkea tulevaisuuteemme; lapsiin ja nuoriin sekä elinikäiseen oppimiseen. Eduskunnan käsittelemässä eurokriisissäkin kansanedustajamme ovat vastustaneet rahan lapiointia etelään. Miksi? Koska kun euronhuuruisen illan lasku lopulta tuodaan eteemme, rahat otetaan kunnilta. Eli juuri sinun taskustasi ja sinun palveluistasi.

Lopuksi haluan kehottaa jokaista äänestysikäistä äänestämään. Lokakuun 28. päivä valittava valtuusto päättää Sinun asioistasi. Vain äänestämällä äänesi kuuluu.

Antti Valpas
Valtuustoryhmän puheenjohtaja

(Kirjoitus on julkaistu alunperin Perussuomalainen-lehden 12/2012 eli kunnallisvaalinumeron Helsinki-liitteessä)

Lähetä tämä kavereille

“Lautakunta kiisteli järjestöavustuksista”

Näin raflaavasti otsikoi Helsingin Uutiset tiistaina 19.6. nettiuutisensa ja seuraavan päivän paperiversion uutisen koskien Helsingin sosiaalilautakunnan viime viikkoista kokousta. Kokouksessa käsiteltiin helsinkiläisille järjestöille tarkoitettujen avustusten jakoa vuodelle 2012. Otsikon viittaama pitkä keskustelu käytiin Diakonissalaitokselle myönnettävästä 80.000 euron suuruisesta avustuksesta, jolla on käytännössä tarkoitus tukea Bulgarian ja Romanian romanien asumista Helsingissä.

Tein siis kokouksessa vastaesityksen, jonka mukaan ehdotettua 80.000 euron summaa ei annettaisi. Äänestyksessä esitykseni hävisi äänin 5-2 (avustusta kannattivat vihreiden, demareiden, vasemmistoliiton ja RKP:n edustajat, vastustivat allekirjoittanut (perussuomalaiset) ja ainut läsnä ollut kokoomuksen edustaja). Loput olivat jäävejä käsittelemään kyseistä pykälää. Perustelin esitystäni mm. seuraavilla argumenteilla:

- Kaupunginhallituksen avustuksia koskevan ohjeen mukaisesti (jota sosiaalivirasto noudatti tähän asti), tulee avustettavan toiminnan kohdistua helsinkiläisiin. Käytännössä nyt ei näin ollut, vaan avustuksen kohteena olivat käytännössä ulkomaiden kansalaiset. Tällainen linjaus on noudatettujen sääntöjen vastaista eikä sitä voida perustella viraston kannalla, jonka mukaan sosiaalivirastolla olisi perustuslaillinen velvollisuus auttaa hädänalaisia. En kiistä, etteikö hädänalaisia pitäisi auttaa (sitähän varten sosiaalitoimi ylipäänsä on olemassa), mutta tässä tapauksessa avustusrahat menevät aivan totaalisen väärästä budjetista. Koska enemmistö päätti kuten päätti, avattiin samalla peli jossa helsinkiläisille tarkoitettuja järjestöavustuksia pääsevät käytännössä hakemaan myös tahot, joiden toiminta ei kohdistu helsinkiläisiin. Ennakkotapaus syntyi tässä päätöksessä.

- Toinen vahva argumentti liittyy romanien oleskeluun Suomessa. Vaikka olemme osa EU:n avoimien rajojen maailmaa, on maahantulolle asetettu tiettyjä kriteerejä jotka sitovat myös kerjäläisiä. Ulkomaalaislain 11 § määrittää ne edellytykset, joilla henkilö pääsee maahan. Usean vuoden kokemukset ovat osoittaneet, että vaikka kerjäläiset teoriassa täyttävät laillisen tulonhankkimisen vaatimuksen (kerjääminen ei ole laitonta), he ovat käytännössä sosiaalihuollon piirissä viimeistään siinä vaiheessa kun pakkanen paukkuu ja kerjätyt rahat ovat siirtyneet sliipattujen nahkatakki- ja pukumiesten taskuihin ja nämä ovat mustissa loistoautoissaan siirtyneet merten taakse eteläisempiin maihin. Tässä kuviossa hyväksikäytettyjä ovat sosiaalitoimi ja kerjäävät romanit.

Katsonkin, että tämän tyyppinen toiminta (Diakonissalaitoksen tuki) on omiaan edistämään kerjäläisten ahdinkoa. Ei heidän asemansa sillä parane, että helsinkiläisille tarkoitettuja järjestöavustuksia käytetään Diakonissalaitoksen pyörittämään laitokseen. Päinvastoin, on oletettavissa, että kerjäläisiä tulee lisää ja kohta tarvitaan toinen keskus ja sitten kolmas. Ja kuka maksaa laskun? Me helsinkiläiset.

Kokouksessa toki päätettiin muustakin. Itse sain läpi ehdotukseni pääkaupunkiseudun yksin- ja yhteishuoltajien Päksy ry:n avustuksen nostamisesta 5.000 eurolla 25.000 euroon. Koska rahat piti ottaa jostain, esitin samalla Aseman lasten Walkers-toiminnasta vähennettäväksi 5.000 euroa. Molemmat tekevät arvokasta työtä, mutta katsoin Päksyn tarvitsevan rahoja kipeämmin, sillä Walkers-toiminnan taustalla on erittäin merkittävä määrä ylijäämää, jota Aseman lapset ovat onnistuneet ahkeralla varainkeräyksellä kerryttämään. Virasto olikin jo sopinut, että Walkersin avustusta pienennetään viime vuotisesta, jotta avustussääntöjen mukaisesti harmaalla alueella liikkuva ylijäämää syödään pois avustusten vähentämisellä muutaman vuoden aikana. Vahinkoa ei siis Aseman lasten toiminnalle tule.

PS. Lopuksi pitää ihmetellä kokoomuksen edustajien vähyyttä kokouksessa. Kokoomushan on kovasti julkisuudessa puhunut siitä, että romanien oleskelua kaupungissa ei pidä tukea. Kaikki kolme edustajaa (kaksi varsinaista ja yksi vara) olivat läsnä vain osan kokouksesta ja kaksi varsinaista jäsentä poistui kaupunginhallituksen puheenjohtajan kanssa vähän ennen kuin asialistan viimeiseksi siirretyt avustusasiat tulivat käsiteltäväksi. Toki voi olla, että poistumisen syy oli meneillään oleva Helsinki-päivän ohjelmisto, mutta luulisi silloin varajäsenet kutsutun paikalle. Nyt näin ei ollut, vaikka varajäseniä on kokoomuksen taholta käytetty hyvinkin ahkerasti varsinaisten jäsenten ollessa estyneitä. Monta ihmeellistä asiaa mahtuu tähän maailmaan…

 

Aloite vammaisneuvoston aseman vahvistamisesta

Aloitteeni sai alkunsa siitä valitettavasta faktasta, että Helsingissä vammaisten ääni  ei kuulu lautakunta- eikä valtuustotason valmistelussa saatika päätöksenteossa juuri lainkaan. Syy on yksinkertainen: Vammaisneuvoston asema kaupungissamme on, kuten nimestä voi päätellä, neuvosto. Päätöksenteon tasot voi ajatella kärjistäen kolmeen kerrokseen Helsingissä: ylinnä pilvenpiirtäjän 100. kerroksessa ovat valtuusto ja kaupunginhallitus. Toiseksi ylinnä ovat lautakunnat ja johtokunnat siinä 75. kerroksen paikkeilla. Vammaisneuvosto ja muut neuvostot ovat kuvitteellisen pilvenpiirtäjän kellarikerroksessa tasolla -20.Väliin mahtuu kymmeniä kerroksia virkamiehiä ja päätösvalmistelua, jotka eivät kuule mitä pohjalta huudetaan.

Onkin käsittämätöntä, että Helsingissä ei hyödynnetä tällä hetkellä tätä valtavaa potentiaalia, joka neuvoston edustamien yhdistysten takaa löytyy (kymmeniätuhansia kaupunkilaisia ja heidän omaisiaan). Esimerkiksi sosiaalilautakunta, jonka jäsen itse olen, tekee jatkuvasti päätöksiä joilla on vaikutusta vammaisten henkilöiden palveluihin ilman lausunnon lausuntoa vammaisilta itseltään. Yksittäisiltä järjestöiltä saattaa satunnaisesti tulla mielipiteitä, mutta tietynlainen säännönmukaisuus lausuntojen saamisessa puuttuu kokonaan. Onneksi meitä on lautakunnassamme muutama, joilla on omakohtaistakin kokemusta vammaisuudesta ja pystymme puuttumaan ongelmakohtiin. Vaan miten mahtaa olla muissa lautakunnissa, joissa ei ole kokemusta vammaisuuden vaikutuksista, mutta joissa käsitellään asioita joilla on vaikutusta vammaisten henkilöiden jokapäiväiseen elämään? Jos Helsinki aikoo olla kaikille kuuluva kaupunki, on vammaisten äänen kuuluttava myös asioiden valmistelussa.

 

Aloite vammaisneuvoston aseman vahvistamisesta

Helsingin kaupungin vammaisneuvostossa ovat edustettuina eri vammaisjärjestöjen edustajat, kaupungin viranhaltijat ja luottamushenkilöt, jotka etsivät yhdessä toimivia ratkaisuja esteettömään ja nykyistä yhdenvertaisempaan Helsinkiin.

Vammaisneuvoston asema kaupungin päätöksenteossa on heikko. Sen toimintamuoto on periaatteessa aloitteiden ja esitysten tekeminen sekä lausuntojen antaminen viranomaisille ja muille toteuttajatahoille. Käytännössä lausuntojen pyytäminen ja antaminen esimerkiksi kaupungin lautakunnille on sangen vähäistä, eikä vammaisten näkemyksiä lautakuntien ja valtuustoon tuotavien asioiden valmistelun yhteydessä käytännössä juuri kuulla, vaikka tehtävillä päätöksillä on usein perustavanlaatuisia vaikutuksia vammaisten helsinkiläisten elämään. Neuvosto on esittänyt omana toiveenaan, että vammaisneuvoston asemaa vaikuttajana ja asiantuntijana vahvistetaan kaupungin päätöksenteossa.

Me allekirjoittaneet esitämme, että vammaisneuvoston asemaa vahvistetaan siten, että sille mahdollistetaan tarpeelliset resurssit lautakuntien lausuntopyyntöjen käsittelyyn. Samalla edellytämme ryhdyttävän käytännön toimiin, jolla kaupungin valmistelukoneisto hyödyntää tätä olemassa olevaa vammaisasiantuntijaresurssiaan ja pyytää lausuntoja vammaisneuvostolta nykyistä aktiivisemmin.

Helsingissä 6.6.2012

Antti Valpas
Perussuomalaiset   + reilu 20 muuta valtuutettua

Ryhmäpuhe seuraavan valtuustokauden 2013-2016 strategian valmistelun lähetekeskustelussa

Kaupunginvaltuustossa pidettiin keskiviikkona 23.5. lähetekeskustelu Helsingin valtuustokauden 2013-2016 strategian valmistelun pohjaksi. Helsinki teki ensimmäisen laajemman strategiansa vasta tälle vuosien 2009-2012 valtuustokaudelle.

Pitämässäni ryhmäpuheessa Perussuomalaiset linjasivat näkemyksiä siitä, millaisia asioita seuraavassa strategiassa tulee erityisesti huomioida paremman Helsingin saavuttamiseksi. Lopullisesti tulevan valtuustokauden strategiasta päättää vuoden 2013 tammikuussa aloittava valtuusto, joten mitenkään sitovasti eivät nykyiset valtuutetut voi siihen puuttua. Ohjata toki voivat, onhan meillä paras tieto kaupungin kokonaistilanteesta ja tulevaisuuden suunnista, joita kohti voidaan suunnistaa.

 

Arvoisa puheenjohtaja, valtuutetut ja virkamiehet,

Helsinkiläisten hyvinvonnin ja riittävien palveluiden turvaaminen on kenties tärkein syy, miksi Helsingin kunta on olemassa. Samasta syystä me puhumme täällä strategiasta, joka linjaa kaupungin toimintaa tuleville vuosille. Seuraavaksi kerron perussuomalaisten ajatuksia strategian valmistelun evääksi.

Ensinnäkin me emme usko, että Helsingin tiettyjen ongelmien ratkaisuna on Helsingin naapurikuntien liittäminen Helsinkiin. Eivät metropolialueen maankäyttöön, liikenteeseen, asumiseen, ghettoutumiseen taikka terveyspalveluihin liittyvät ongelmat sillä ratkea. Helsingin seudulla tarvitaan laajempia ja kokonaisvaltaisempia malleja, joista Metropolihallinto valtuustoineen on oikea ratkaisu. On melko selvää, että Helsinki on kuntaliitoshaaveineen melko yksin, kun taas metropolihallinto saa kuntarajat ylittävää kannatusta. Tämä on syytä huomioida valmisteltavassa strategiassa.

Kaupungin tulee jatkaa kaupunkilaisten osallisuuta ja omaa vastuuta lisääviä toimenpiteitä. Kaupungin tulee edelleen edistää aitoa esteettömyyttä vammaisille ja ikäihmisille. Kaupunki, jossa osa sen asukkaista syrjäytetään esimerkiksi puuttuvien hissien, liian korkeiden katukivetysten tai palvelujen nettiin siirtämisen takia, ei ole hyvä kaupunki. Perussuomalaiset haluavat, että Helsinki tehostaa ensi valtuustokaudella toimenpiteitä, joilla näihin arkielämän esteisiin puututaan.

Lisäksi meidän tulee poistaa ynseä palvelu, joka aiheuttaa kitkaa asukkaiden ja kaupungin välille. Mielestämme johtavaksi periaatteeksi kaupungin hallintoa kehitettäessä tulee omaksua tämän kitkan poistaminen. Mikäli kitka aiheutuu vanhentuneista ohjeista tai työtavoista, on ne hylättävä ja siirryttävä dynaamisempaan toimintamalliin. Jos kitka aiheutuu huonosta johtamistaidosta tai tulehtuneista henkilösuhteista, täytyy koulutukseen ja työhyvinvointiin kiinnittää erityistä huomiota.

Kaupungin tulee jatkaa asukkaiden yhteisöllisyyden kehittämistä. Perussuomalaiset kannattavat kaupunginosissa toimivia asukastiloja, kuten esimerkiksi Mellunmäen ostarilla kaupungin tukemaa Mellaria. Sen sijaan vastustamme sellaisia kaupungin virkamiesten, poliitikkojen ja rakennuttajien suunnitelmia, jotka uhkaavat näitä kaupunkilaisten olohuoneita. Mellunmäen ostoskeskuksen tilalle suunnitellaan kolmesta neljään kerrostaloa, ja samalla saisi kaupungin vilkkaimpiin kuuluva asukkaiden tila kyytiä, ilman tietoa uudesta sijoituspaikasta. Tämä ei ole hyväksyttävää politiikkaa ja asukastilat tuleekin turvata strategiassa.

Hyvät kuulijat,

Maahanmuuttajien osalta meillä on ongelma siinä, että Helsinki joutuu kantamaan suhteettoman suuren taakan kotouttamisessa ja asuttamisessa muun maan ollessa pääasiassa muuttotappioaluetta. Olisi kaikkien kannalta parempi, jos koko maa ottaisi osaa pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden asuttamiseen. Perussuomalaiset peräänkuuluttavatkin kaupungin johdolta aktiivisia toimia vaikuttamisessa valtiovallan suuntaan sen puolesta, että Helsingistä ei tule yhtä suurta maahanmuuttajakeskusta. Lisäksi toistamme vaatimuksemme yksiin kansiin kootun maahanmuutto-ohjelman tekemiseksi Helsinkiin. Jos muutaman kymmenen tai sadan maahanmuuttajan kunnassa on aikaansaatu sellainen, miksi ei meillä?

Haluamme kaupungin pitävän kiinni linjauksestaan, että Itä-Euroopan romanien, tai minkä tahansa muun Euroopassa kiertelevän joukkion kuten Brittein saarten kiertolaisten, majoittaminen, ruokkiminen tai kouluttaminen ei kuulu Helsingin kaupungin tehtäviin. He pääsevät Suomeen käytännössä sillä edellytyksellä, että heillä on jo tullessaan riittävät varat maassaoleilua varten ja he majoittavat itse itsensä. Koska näin ei selvästikään ole päätellen siitä, että joka nurkalla on mummo rahakipon kanssa ja esitetään pöyristyttäviä vaatimuksia ilmaisen majoituksen saamiseksi, olisi syytä myös kaupungin virkamieskoneiston ja osan valtuutetuista ottaa nenältään puna-vihreät lasit ja tunnustaa tosiasiat, jotka kaikki muut jo näkevät. Ratkaisu romanien ongelmiin ei ole helsinkiläisten kukkarossa.

Kaupungin tasa-arvotoiminnassa tulee näkyä kaupunkilaisten tasavertainen kohtelu palveluissa. Nyt itähelsinkiläiset ovat huonommassa asemassa kuin muualla asuvat. Esimerkiksi Vuosaaren sosiaali- ja terveyspalveluja kuormittavat suurempi työttömyysaste, suuri maahanmuuttajaväestö ja Sipoon alueiden liittäminen ko. terveysaseman piiriin. Myös vanhuspalveluja tarvitaan idässä enemmän kuin lännessä. Voidaankin todeta, että sosiaali- ja terveyspalveluiden kohdentaminen siten, että se lisää tasa-arvoa kaikkien kaupunkilaisten välillä on Helsingin tulevan valtuustokauden suurimpia haasteita. Itään tarvitaan siis kaikenkaikkiaan enemmän resursseja lähes joka sektorille, mutta ei siten, että se kohdistetaan vain yhden väestönosan hyväksi niin sanottuna positiivisena diskriminaationa. Tämän periaatteen tulee koskea myös kaupungin työhönottoa. Henkilön ihonväri tai tausta ei saa olla peruste, jolla ihminen palkataan. Kyllä koulutuksen ja osaamisen tulee olla palkkauksen peruste. Jos näin ei ole, mitä hyötyä on kouluttautua?

Nuorisotyöttömyys on vakava asia, joka johtaa hoitamattomana vakaviin häiriöihin niin yhteiskunnallisesti kuin yksilökohtaisestikin. Yhden nuoren työelämästä ja kaikesta normaalista yhteiskunnallisesta toiminnasta syrjäytymisen hinnaksi on laskettu jopa miljoona euroa. Meillä ei ole varaa tällaiseen kehitykseen. Ei nyt eikä tulevina vuosina, siksi meidän on laadittava oma strategia nuorisotyöttömyyden torjumiseksi.

Jotta Helsinki olisi kansainvälisesti houkutteleva ja kilpailukykyinen kaupunki, edellyttää se aktiivista markkinointia, jossa molemmat osapuolet voittavat. Guggenheimin kaltaiset taidepläjäykset ovat ajatuksellisesti kannatettavia, mutta kun hommat sössitään tarjoamalla yksipuolista maksajan roolia, eivät helsinkiläisten veronmaksajien rahoista aidosti vastuuta kantavat puolueet voi sellaiseen suostua.

Se mitä Perussuomalaiset erityisesti haluaisivat seuraavan valtuustokauden elinkeinopolitiikalta, on panostusta uuteen teknologiaan ja nouseviin aloihin. Tampereesta on tullut lyhyessä ajassa suorastaan kadehdittava kansainvälinen toimija niin kansainvälisten indie-elokuvien kuin videopelibisneksen edelläkävijänä. Kysymme, miksi Helsingistä ei ole tullut vastaavanlaista tulevaisuuden alojen keskittymää? Olisiko syytä tehdä asialle jotain? Kansainvälisyyttä meillä ainakin piisaa.

Puheenjohtaja, lopuksi vielä muutama sana energiasta ja asumisesta.

Kannatamme rakennusten energiatehokkuuden kehittämistä ja yleensäkin energian säästöä. Samalla pidämme välttämättömänä, että Helsingin kaupunki pitää kiinni Helsingin Energiasta, riippumatta siitä mitä Euroopan Unioni asiasta lausuu. Unioni, jonka tilejä ei ole voitu hyväksyä 17 vuoteen, ei ole uskottava taho sanomaan mitä me saamme tehdä omalla omaisuudellamme.

Pidämme myös välttämättömänä alentaa asumisen hintaa. Osalle asumisen kustannuksista Helsingin kaupunki ei voi mitään, mutta osaan kokonaiskustannuksista voimme hyvinkin vaikuttaa. Esimerkiksi kaupungin maasta perimää vuokraa voidaan hyvin kohtuullistaa, samoin kaupunki voisi vallan hyvin edistää edullista asumista vaikkapa omalla rakennusyhtiöllä, joka rakentaisi tähän kaupunkiin kipeästi tarvittuja asuntoja suomalaisille.

 

Vaalista vaaliin

Kiitokset kaikille HOK-Elannon vaaleissa minua äänestäneille. Sain 109 ääntä, joka ei ihan riittänyt päättäviin elimiin pääsemiseksi. Ottaen kuitenkin huomioon nelinkertaistuneen kannatuksen viime kertaan nähden sekä sen, että kampanjointi jäi kevään työ- ja harrastuskiireiden vuoksi liki olemattomaksi, voi tulosta pitää erittäin hyvänä erityisesti syksyn kunnallisvaaleja ajatellen.

Tulevana syksynähän järjestetään jälleen kunnallisvaalit. Lokakuun 28. päivänä selviää, olenko ollut äänestäjieni luottamuksen arvoinen ja nähdäänkö allekirjoittanut Helsingin valtuustossa kaudella 2013-2016. Perussuomalaisten Helsingin piiri ei ole vielä nimennyt virallisesti ketään ehdolle, mutta vakaa aikomukseni on olla ehdolla. Koen, että paljon on saatu aikaan mutta vielä on paljon työsarkaa edessä helsinkiläisten asioissa.

Jos olet itse kiinnostunut ehdokkuudesta kunnallisvaaleissa, ota rohkeasti yhteyttä minuun (050-561 4334 tai antti@valpas.info, sähköposti on varmempi väline tavoitteluun) tai täytä linkin http://perussuomalaiset.fi/kunnallisvaaliehdokkaaksi/helsinki takaa löytyvä lomake ja otamme sinuun yhteyttä.

Myös omaan kampanjaani avuksi haluavat voivat ottaa yhteyttä soittamalla tai em. sähköpostilla, tiedossa olisi ainakin esitteideni jakamista ja toritapahtumia.

Kirjallinen kysymys: Kontulankujan pysäköintiongelmat

Tein jokin aika sitten kyselytuntikysymyksen Kontulankujan liikenneongelmista. Kysymykseni sai kaupungin byrokratiasta kirjallisen vastauksen, jonka mukaan kujan pysäköintiongelmiin aiotaan puuttua tehokkaasti alla olevan vastauksen mukaisesti. Aika näyttää, miten tehokkaasti asiaan oikeasti puututaan ja onko kaupungin ratkaisu oikeasti sellainen, että myös Kontulankujan asukkaat voivat todeta olevansa tyytyväisiä valittuun ratkaisumalliin. Toivon nimittäin, ettei kuorma-autojen tilalle tule lisää miten sattuu pysäköityjä henkilöautoja…

 

Kysymys: Kontulankujan pysäköintiongelmat

Kontulankuja on umpikuja, jonka varrella on useita suuria kerrostaloja, joilla on suuret pysäköintialueet omasta takaa. Tästä huolimatta kujan varren pysäköinti on riistäytynyt pahasti käsistä, sillä suuret pakettiautot, kuorm-aautot ja rikkinäiset henkilöautot on jätetty surutta kujan varrelle, jopa siten että jäteautot ja hälytysajoneuvot joutuvat kiertämään Kontulankuja 3:n pihan kautta sen sijaan, että voisivat ajaa esteettömästi Kontulankujalla.

Paitsi että em. kulkuneuvot häiritsevät alueen liikennettä, ne estävät myös kaupungin vastuulla olevan talvikunnossapidon. Tuloksena tästä on rollaattorien, pyörätuolien ja lastenvaunujen käyttäjille suurta haittaa lumen ja väärin pysäköityjen autojen estäessä normaalin liikkumisen Kontulankujalla.

Paikalliset asukkaat ovat toivoneet Kontulankujalle kuorma-autojen pysäköintikieltoa, pysäköinnin sallimista vain toiselle puolelle kujaa sekä väärin pysäköityjen autojen aktiivista sakottamista ongelman ratkaisemiseksi.

Kysyn, mihin toimenpiteisiin Helsingin kaupunki ryhtyy jo pitkään jatkuneen Kontulankujan pysäköintiongelman ratkaisemisessa?

Antti Valpas
valtuutettu /PS

—–

Vastaus vt Antti Valppaan kysymykseen Kontulankujan pysäköintiongelmasta

Kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötointa johtavan apulaiskaupunginjohtajan vastaus

Valtuutettu Antti Valpas on tehnyt kysymyksen koskien Kontulankujan varren pysäköintijärjestelyjä. Kysymyksessä todetaan pysäköinnin riistäytyneen pahasti käsistä, kun jopa jäteautot ja hälytysautot joutuvat kiertämään asuintalon pihan kautta, kun erilaiset pysäköidyt suurikokoiset autot tukkivat Kontulankujan ajoradan.

Epäkohdan johdosta kaupunkisuunnitteluviraston liikennesuunnittelupäällikkö on tehnyt päätöksen 20.4.2012 § 52, jonka mukaan kuorma-autojen pysäköinti kielletään Kontulankujalla välillä Kontulantie – Kontulankujan kääntöpaikka sekä että rakennetaan 45 metriä pitkä ja 3 metriä leveä syvennys Kontulantien eteläreunalle Kontulankujan länsipuolelle liikennesuunnitteluosaston ohjeiden mukaisesti ja merkitään levennys kuorma-autojen pysäköintipaikaksi.

Miten Guggenheimista oikein päätettiinkään?

Tiedote puhukoon puolestaan.

Tiedotusvälineille 3.5.2012

Miten Guggenheimista oikein päätettiinkään?

Vihreiden kaupunginhallituksen jäsen Elina Moisio ehdotti Guggenheim –hankkeen hylkäämistä jo kaupunginhallituksessa. Julkisuudessa on annettu ymmärtää, että tämä olisi ollut ainut vaihtoehto joka kaupunginhallituksella olisi ollut esittelijän päätösesityksen lisäksi.

Perussuomalaisten kaupunginhallitusedustaja Jussi Halla-aho teki itse asiassa vastaesityksen, jossa hän ehdotti, että kaupunginhallitus lähettäisi asian valtuuston päätettäväksi mutta ehdottaisi valtuustolle hankkeen hylkäämistä. Halla-ahon ehdotus ei saanut kannatusta.

Jälkeenpäin kokoomus on korostanut keskusteluissa, kuinka tärkeää olisi ollut demokratian kannalta saada Guggenheim-hanke valtuuston käsittelyyn riippumatta siitä mitä mieltä eri valtuustoryhmät asiasta olisivat olleet. Kokoomus tai kukaan muukaan hankkeen kannattaja ei kuitenkaan kannattanut Halla-ahon esitystä, joka olisi voittanut Moision tekemän hylkäysesityksen ja näin ollen saanut demokratian toteutumaan ja saattanut asian valtuuston käsittelyyn.

Perussuomalaiset olisivat valtuustossa äänestäneet aiemman kantansa mukaisesti Guggenheim-hankkeen hylkäämisen puolesta.

Lisätietoja:
Jussi Halla-aho
kaupunginhallituksen jäsen
Perussuomalaiset
p. 044-3377600

Antti Valpas
valtuustoryhmän puheenjohtaja
Perussuomalaiset
p. 050-5614334

Helsinki 200 vuotta pääkaupunkina -juhlapuhe

Helsingin valtuustossa oli tänään 11.4. aiheena juhlallisuudet, kun juhlittiin Helsingin 200 vuotta pääkaupunkina ja samalla päätettiin myöntää 10 miljoonan euron ylimääräinen määräraha kaupunginhallituksen käyttöön nuorten syrjäytymisen ehkäisyä varten.

Jokaiselta valtuustoryhmältä oli pyydetty ryhmäpuhe aiheseen liittyen. Paikalla istuntoa seuraamassa oli myös opetusministeri Jukka Gustafsson. Pidin ryhmämme puheen, joka oli rakennettu kahden teeman, pääkaupunkina olemisen ja nuorisomme tulevaisuuden ympärille.

 

Hyvät helsinkiläiset, ministeri ja valtuutetut,

Tuskin arvasi Ruotsin kuningas Kustaa Vaasa vuonna 1550 perustaessaan Helsingin Tallinnan kilpailijaksi saattaneensa alulle kehityskulun, jonka seurauksena Helsinki on nyt itsenäisen Suomen pääkaupunki ja maamme ylivoimaisesti suurin ja kaunein kaupunki.

Kun olin koulussa muinaisella viime vuosituhannella, silloin opetettiin, että Venäjän tsaari siirsi Suomen suuriruhtinaskunnan pääkaupungin vuonna 1812 Helsinkiin siksi, että vanhan pääkaupungin Turun sijaintia pidettiin liian läheisenä suhteessa Ruotsiin ja Tukholmaan.  Tämä lienee yksi syy siirtoon.

Yhtä hyvin tsaari olisi voinut tehdä Haminasta tai Viipurista uuden suuriruhtinaskuntansa pääkaupungin. Kumpikin olisi ollut huomattavasti lähempänä Venäjää ja Venäjän pääkaupunkia kuin Helsinki. Onkin luultavaa, että Helsingin valikoitumiseen vaikuttivat monet tekijät, kuten suuri linnoitus, edullinen sijainti ja helppokulkuisuus niin maalta kuin mereltä sekä viimeisenä mutta tuskin vähäisimpänä lobbaus. Siinähän me suomalaiset olemme olleet perinteisesti melko hyviä, erityisesti Venäjän suuntaan. Liekö helsinkiläiset olleet kuiskuttelemassa tsaarin korvaan sulosäveliä Helsingin puolesta. Joka tapauksessa näin helsinkiläisenä on todettava, että hyvän valinnan teki tsaari aikoinaan.

Pohditaanpa hetki mikä on pääkaupunki? Mitä se tarkoittaa? Voi hyvin sanoa, että sanan merkitys riippuu ihmisestä itsestään ja siitä, millaisena hän oman itsensä ja oman kansansa aseman mieltää. Meille Perussuomalaisille ja muille kansallismielisille maamme pääkaupunki Helsinki tässä ja nyt on itsenäisen valtion symboli. Symboli siitä, että suomalaiset itse hallitsevat omaa aluettaan päätöksillä, jotka tehdään keskitetysti eduskunnassa ja ministeriöissä, jotka sijaitsevat yhdessä kaupungissa, Helsinki-nimisessä pääkaupungissa.

Puolestaan monille Euroopan Unioniin uskoville liittovaltioihmisille pääkaupunkimme Helsinki on lähinnä Suomen muodollisen hallinnon keskus ja varsinaiseksi pääkaupungikseen tällaiset ihmiset kutsuvat Brysseliä.

Puhuttaessa pääkaupungista aikakaudella ja historialla on oma merkityksensä. Pääkaupunki voi nimittäin myös olla kahtia jaettuna, taikka kahdessa eri paikassa vaikka ihmiset jakaisivat yhteisen kansakunnan menneisyyden. Otan tässä vapauden käyttää itselleni läheistä esimerkkiä eli karjalaisia. Lähes 1000 vuotta sitten alkoi kehitys, jonka vuoksi karjalaisilla on nyt kaksi pääkaupunkia. Monille suomenkarjalaisille, erityisesti evakoille ja heidän jälkeläisilleen Viipuri oli, ja on yhä edelleen sen menneisyyden vuoksi, Karjalan todellinen pääkaupunki. Samoin eivät kuitenkaan ajattele venäjänkarjalaiset, joille Karjalan todellinen pääkaupunki on Petroskoi.

Tässä esimerkkitapauksessa pääkaupungin sijainnin ja nimen määrittää pitkälti uskonto, mutta myös osin valtioidenväliset rajat. Toinen esimerkki samankaltaisesta kehityksestä voisi olla jakautunut korean kansa ideologisten erojen vuoksi taikka Jerusalemin asema Israelin ja Palestiinan välisessä konfliktissa. Onko Palestiinaa käytännössä olemassa, jos sillä ei ole Jerusalemia pääkaupunkinaan, on varmasti kysymys jonka parissa kansainvälinen yhteisö painii.

Hyvät valtuutetut,

Ilman nuorisoa ei ole tulevaisuutta, sanotaan. Perussuomalaisten valtuustoryhmä on tyytyväinen siitä, että Helsingin pääkaupungiksi tulon 200-vuotisjuhlavuoden kunniaksi olemme päättämässä 10 miljoonan euron määrärahasta tulevaisuutemme hyväksi.

Erityisesti toivomme nyt myönnettävän määrärahan tavoittavan ne nuoret, jotka ovat kaikkein vaikeimmassa asemassa, ne nuoret joiden tulevaisuudenusko on heikoimmillaan. Erityisesti haluamme nostaa määrärahalla tehtävien toimenpiteiden kärkeen koulutuksen ja sen kautta tapahtuvan työllistymisen tukemisen.

Perussuomalaisten valtuustoryhmä katsoo, että Helsingin on tehtävä kirjaimellisesti kaikkensa, jotta jokaiselle nuorelle löytyy koulutuspaikka. Mieluiten vielä sellainen koulutuspaikka, joka on nuorelle itselleen mieleinen ja jonka kautta hän voi saada itselleen oikean työn, jonka kokee itselleen mielekkääksi. Temppukoulutus ei ole oikea tapa hoitaa asiaa eikä nuorisotakuu saa sellaiseksi muotoutua rahan tai opettajapulan toimiessa tekosyynä. Samalla on kysyttävä, mihin nuorisotakuusta ovat unohtuneet nuoret vammaiset, jotka ovat oikeasti kaikkein heikoimmassa asemassa. Toivottavasti Helsinki ei itse  heitä unohda.

Aivan liian usein päättäjillä on tapana sanoa, ettei jotain tärkeää asiaa voida tehdä koska se ei ole sallittua tai on vastoin tapoja. Nuorten kohdalla on ymmärrettävä, että nykynuoriso on toisenlaista ja ajat muuttuvat heidän ehdoillaan. Kaikille oppilaille ei perinteinen pulpetissa istuminen maistu, jolloin on kehitettävä uusia tapoja, joilla motivoidaan nuoria itseään auttamaan itseään, unohtamatta kuitenkaan ”saattaen vaihdettava”-ajatusta.

Koulutus on vasta osa tätä suurta haastetta, jonka voittamista varten on ehdotettu juhlavuoden määrärahaa. Tämän toteuttamisessa meidän on syytä rikkoa raja-aitoja, aivan kuten esityksessäkin todetaan. Perussuomalaisten valtuustoryhmä on valmis tähän haasteeseen ja kannatamme kaupunginhallituksen esitystä.

 

Ryhmäpuhe kuntarakenneuudistuksesta

Helsingin valtuusto kävi keskiviikkona 28.3.2012 ns. lähetekeskustelun Helsingin vastauksesta valtiovallalle koskien kunnallishallinnon rakenteiden ja muiden kuntauudistukseen liittyvien uudistusten toteuttamista osana maanlaajuista prosessia. Ryhmämme lähetti kaupunkimme kuntaliitoksiin hurmosmielisesti suhtautuvalle ylimmälle johdolle seuraavanlaiset terveiset pitämäni ryhmäpuheen myötä:

 

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut ja kaupunkilaiset,

Valtiovarainministeriö on pyytänyt Helsingiltä lausuntoa kahdesta asiakokonaisuudesta: Kunnallishallinnon rakenne -työryhmän selvityksestä sekä Muista kuntauudistukseen liittyvistä uudistuksista. Perussuomalaisten Helsingin valtuustoryhmä kiittää kaupungin johtoa mahdollisuudesta tuoda ilmi ajatuksia pyydetystä asiakokonaisuudesta ja vastauksista. Mainittakoon, että näkemyksemme kuntaliitoksiin on yhteneväinen pääkaupunkiseudun perussuomalaisten kanssa.

Kyselyn ensimmäinen osa koskee mielipiteitä kunnallishallinnon rakenne-työryhmän raportista. Yleisesti Perussuomalaisten puolue näkee kunta- ja palvelurakenteen uudistustarpeet todellisiksi. Mielestämme kuntaliitoksia voidaan tehdä, mutta niiden pitää aina perustua vapaaehtoisuuteen, ei siis maamme hallituksen tai naapurikunnan poliitikkojen sanelemaan pakkoon. Lisäksi kuntaliitosten lopputuloksena tulee olla aito parannus kuntien aiempaan taloudelliseen tilanteeseen. On selvää, ettei yhdistämällä esimerkiksi kahta tai useampaa eläkeikäisten kuntaa saada aikaiseksi muuta kuin yksi eläkeikäisten asuttama suurkunta.

Pääkaupunkiseudun osalta Perussuomalaiset näkevät kuntaliitokset tarpeettomiksi, emmekä pidä tarpeellisena järjestää kuntajakoselvityksiä taikka asettaa selvitysmiehiä. Kuntaliitokset eivät mielestämme ratkaise esimerkiksi maankäyttöön, liikenteeseen ja asumiseen taikka sosiaali- ja terveydenhuoltoon, koulutukseen ja elinkeinoelämään liittyviä erityiskysymyksiä seudullamme.

Hyvät valtuustokollegat ja helsinkiläiset,

Meidän vaihtoehtomme kuntaliitoksille on metropolihallinto. Tässä metropolihallinnossa olisi edustettuna yhteensä 16 kuntaa (Helsinki, Espoo, Vantaa, Kirkkonummi, Kauniainen, Vihti, Nurmijärvi, Tuusula, Kerava, Järvenpää, Sipoo, Hyvinkää, Mäntsälä, Pornainen, Lohja ja Porvoo), eli 14 nykyistä metropolikuntaa sekä Lohja ja Porvoo.

Metropolihallinnolle siirretään metropolialueen kehittämiseen liittyvät tehtävät kunnilta. Rahoitus siirtyy tehtävien mukana valtiolta ja kunnilta metropolihallinnolle. Metropolialuetta varten säädetään oma laki, joka selkeyttää tehtävienjakoa metropolihallinnon, valtion ja kuntien sekä esimerkiksi ELY-keskusten välillä.

Ylintä päätösvaltaa metropolialueella pitää metropolivaltuusto, jossa ovat edustettuina kaikki kunnat ja edustajat eli valtuusto valitaan yleisillä vaaleilla. Mainittakoon, että kuntien valtuustot jäisivät oleman kuten tähänkin asti, vastaten oman paikallisen alueensa erikoiskysymyksistä.

Asiat metropolivaltuustolle valmistelee metropolihallitus, jossa on 16 henkilöä eli yhtä monta paikkaa kuin on kuntia. Mallissamme kunnilla on oikeus tulla kuulluksi paitsi lausuntojen myös aloitteiden muodossa. Vastaavasti metropolivaltuutetuilla ja kuntien asukkailla on laissa määritetty oikeus tehdä metropolialoite samaan tapaan kuin nyt kuntalaisilla on oikeus tehdä kuntalaisaloite.

Perussuomalaisten mielestä Metropolihallinnon muodostaminen on ratkaisu kuntaliitoskysymyksiin, ratkaiseehan se tehokkaasti esimerkiksi kaavoitukseen ja liikenteeseen liittyvät kysymykset demokraattisesti. Samalla säilyy lähidemokratia kuntatasolla ja kuntien päätösvalta koko kuviossa ilman, että yksikään kunta saisi liian hallitsevaa asemaa.

Arvoisa puheenjohtaja,

Kuulitte juuri Perussuomalaisten näkemyksen kuntarakenne-kysymykseen. Kommentoin vielä lyhyesti muita kuntauudistukseen liittyviä kysymyksiä.

Kuntalain kehittämisessä tulee mielestämme huomioida edellä kerrottu metropolihallinnon toteuttaminen. Samalla kun kuntalakia uudistetaan, voidaan selkeyttää ja vahvistaa lähidemokratian roolia suomalaisessa päätöksenteossa.

Mitä tulee kuntien rahoitus- ja valtionosuusjärjestelmään, lienee selvää että Helsingin näkökulmasta katsoen maksajan rooli on kestämätön tilanne. Mutta koska kuntarakenneuudistuksen yksi päätarkoituksista on julkisuudessa olevien tietojen mukaisesti ratkaista kuntien talousongelmat, voidaan asiasta vetää se johtopäätös, ettei Helsinki joudu enää kovin pitkään maksamaan noin kolmea sataa miljoonaa euroa vuodessa tukena muille kunnille.

Lopuksi esitän ryhmämme toiveena, että kun Helsinki vastaa virallisesti kyselyyn, tuodaan esille se absoluuttinen fakta, ettei Helsinki ole kuntaliitosten tarpeen suhteen yksimielinen.

Kiitos.

Aloite nuorten purjehdusharrastuksen tukemiseksi

Määräraha-aloite nuorten purjehdusharrastuksen tukemiseen

Helsinki on merellinen kaupunki, jonka potentiaalia meren äärellä ei kuitenkaan ole käytetty siinä määrin hyödyksi kuin voisi olettaa. Tämä näkyy esimerkiksi nuorten harrastustoiminnassa ja sen tukemisessa: Kaupungissamme on hyvät edellytykset harrastaa esimerkiksi jalkapalloa, yleisurheilua ja muita liikunnallisia lajeja. Sen sijaan Helsingissä purjehdusharrastuksen aloittamisen ja jatkamisen edellytykset ovat heikommat. Myös uimataidonja vesillä liikkumisen perussääntöjen oppiminen ja ylläpito ovat jääneet liian vähäiselle huomiolle; asioita jotka ovat kuitenkin suoranaisia jokamiehenoikeuksia jokaiselle helsinkiläiselle.

Helsingissä toimivilla purjehdusseuroilla, esim. Merenkävijät ry:n junioriosastolla (www.merenkavijat.fi). on valmiina kalusto (optimistijollat, Zoom:it, 606-köliveneet), suojainen paikka saaritukikohtineen, turvavälineet sekä junioritoimintaan tottuneet ohjaajat, joilla helsinkiläisten nuorten purjehdusharrastusta sekä uimataidon oppimista ja vesiliikennesääntöjen osaamista voidaan edistää, puhumattakaan päihteettömyyden ja luonnon arvostuksen kehittämisestä. Puuttuu vain riittävä rahoitus ohjaajien palkkoihin sekä oppilaiden ja ohjaajien ruokailuun ja muihin toiminnasta aiheutuviin välttämättömiin menoihin.

Me allekirjoittaneet esitämmekin, että Helsingin vuoden 2013 budjetista varataan 42.000 euron suuruinen määräraha Helsingin nuorten purjehdusharrastustoiminnan edistämiseen ajatuksella, että junioritoimintaa pyörittävät purjehdusseurat voisivat anoa tukea emo määrärahasta suoraan tai yhteistyössä esim. nuorten syrjäytymistä vastaan taistelevien yhdistysten kanssa avustusta kesäisten purjehduskoulujen järjestämiseen.

Helsingissä 14.3.2012

Antti Valpas
Valtuutettu /PS

 

Blogiarkisto