Muualla verkossa
Ryhdy faniksi!

Aloitteet ja ponnet

Aloite vammaisneuvoston aseman vahvistamisesta

Aloitteeni sai alkunsa siitä valitettavasta faktasta, että Helsingissä vammaisten ääni  ei kuulu lautakunta- eikä valtuustotason valmistelussa saatika päätöksenteossa juuri lainkaan. Syy on yksinkertainen: Vammaisneuvoston asema kaupungissamme on, kuten nimestä voi päätellä, neuvosto. Päätöksenteon tasot voi ajatella kärjistäen kolmeen kerrokseen Helsingissä: ylinnä pilvenpiirtäjän 100. kerroksessa ovat valtuusto ja kaupunginhallitus. Toiseksi ylinnä ovat lautakunnat ja johtokunnat siinä 75. kerroksen paikkeilla. Vammaisneuvosto ja muut neuvostot ovat kuvitteellisen pilvenpiirtäjän kellarikerroksessa tasolla -20.Väliin mahtuu kymmeniä kerroksia virkamiehiä ja päätösvalmistelua, jotka eivät kuule mitä pohjalta huudetaan.

Onkin käsittämätöntä, että Helsingissä ei hyödynnetä tällä hetkellä tätä valtavaa potentiaalia, joka neuvoston edustamien yhdistysten takaa löytyy (kymmeniätuhansia kaupunkilaisia ja heidän omaisiaan). Esimerkiksi sosiaalilautakunta, jonka jäsen itse olen, tekee jatkuvasti päätöksiä joilla on vaikutusta vammaisten henkilöiden palveluihin ilman lausunnon lausuntoa vammaisilta itseltään. Yksittäisiltä järjestöiltä saattaa satunnaisesti tulla mielipiteitä, mutta tietynlainen säännönmukaisuus lausuntojen saamisessa puuttuu kokonaan. Onneksi meitä on lautakunnassamme muutama, joilla on omakohtaistakin kokemusta vammaisuudesta ja pystymme puuttumaan ongelmakohtiin. Vaan miten mahtaa olla muissa lautakunnissa, joissa ei ole kokemusta vammaisuuden vaikutuksista, mutta joissa käsitellään asioita joilla on vaikutusta vammaisten henkilöiden jokapäiväiseen elämään? Jos Helsinki aikoo olla kaikille kuuluva kaupunki, on vammaisten äänen kuuluttava myös asioiden valmistelussa.

 

Aloite vammaisneuvoston aseman vahvistamisesta

Helsingin kaupungin vammaisneuvostossa ovat edustettuina eri vammaisjärjestöjen edustajat, kaupungin viranhaltijat ja luottamushenkilöt, jotka etsivät yhdessä toimivia ratkaisuja esteettömään ja nykyistä yhdenvertaisempaan Helsinkiin.

Vammaisneuvoston asema kaupungin päätöksenteossa on heikko. Sen toimintamuoto on periaatteessa aloitteiden ja esitysten tekeminen sekä lausuntojen antaminen viranomaisille ja muille toteuttajatahoille. Käytännössä lausuntojen pyytäminen ja antaminen esimerkiksi kaupungin lautakunnille on sangen vähäistä, eikä vammaisten näkemyksiä lautakuntien ja valtuustoon tuotavien asioiden valmistelun yhteydessä käytännössä juuri kuulla, vaikka tehtävillä päätöksillä on usein perustavanlaatuisia vaikutuksia vammaisten helsinkiläisten elämään. Neuvosto on esittänyt omana toiveenaan, että vammaisneuvoston asemaa vaikuttajana ja asiantuntijana vahvistetaan kaupungin päätöksenteossa.

Me allekirjoittaneet esitämme, että vammaisneuvoston asemaa vahvistetaan siten, että sille mahdollistetaan tarpeelliset resurssit lautakuntien lausuntopyyntöjen käsittelyyn. Samalla edellytämme ryhdyttävän käytännön toimiin, jolla kaupungin valmistelukoneisto hyödyntää tätä olemassa olevaa vammaisasiantuntijaresurssiaan ja pyytää lausuntoja vammaisneuvostolta nykyistä aktiivisemmin.

Helsingissä 6.6.2012

Antti Valpas
Perussuomalaiset   + reilu 20 muuta valtuutettua

Lähetä tämä kavereille

Aloite nuorten purjehdusharrastuksen tukemiseksi

Määräraha-aloite nuorten purjehdusharrastuksen tukemiseen

Helsinki on merellinen kaupunki, jonka potentiaalia meren äärellä ei kuitenkaan ole käytetty siinä määrin hyödyksi kuin voisi olettaa. Tämä näkyy esimerkiksi nuorten harrastustoiminnassa ja sen tukemisessa: Kaupungissamme on hyvät edellytykset harrastaa esimerkiksi jalkapalloa, yleisurheilua ja muita liikunnallisia lajeja. Sen sijaan Helsingissä purjehdusharrastuksen aloittamisen ja jatkamisen edellytykset ovat heikommat. Myös uimataidonja vesillä liikkumisen perussääntöjen oppiminen ja ylläpito ovat jääneet liian vähäiselle huomiolle; asioita jotka ovat kuitenkin suoranaisia jokamiehenoikeuksia jokaiselle helsinkiläiselle.

Helsingissä toimivilla purjehdusseuroilla, esim. Merenkävijät ry:n junioriosastolla (www.merenkavijat.fi). on valmiina kalusto (optimistijollat, Zoom:it, 606-köliveneet), suojainen paikka saaritukikohtineen, turvavälineet sekä junioritoimintaan tottuneet ohjaajat, joilla helsinkiläisten nuorten purjehdusharrastusta sekä uimataidon oppimista ja vesiliikennesääntöjen osaamista voidaan edistää, puhumattakaan päihteettömyyden ja luonnon arvostuksen kehittämisestä. Puuttuu vain riittävä rahoitus ohjaajien palkkoihin sekä oppilaiden ja ohjaajien ruokailuun ja muihin toiminnasta aiheutuviin välttämättömiin menoihin.

Me allekirjoittaneet esitämmekin, että Helsingin vuoden 2013 budjetista varataan 42.000 euron suuruinen määräraha Helsingin nuorten purjehdusharrastustoiminnan edistämiseen ajatuksella, että junioritoimintaa pyörittävät purjehdusseurat voisivat anoa tukea emo määrärahasta suoraan tai yhteistyössä esim. nuorten syrjäytymistä vastaan taistelevien yhdistysten kanssa avustusta kesäisten purjehduskoulujen järjestämiseen.

Helsingissä 14.3.2012

Antti Valpas
Valtuutettu /PS

 

Ponsi: Etsivä vanhustentyö

Kaupunginvaltuuston kokouksessa 16.11. käsiteltiin vuoden 2012 budjettia. Samassa yhteydessä äänestettiin budjettikäsittelyn yhteydessä tehdyistä ponsista, joista yksi oli esittämäni Perussuomalaisten ryhmäponsi etsivän vanhustentyön aloittamismahdollisuuksien selvittämisestä. Valtuustoryhmämme ponsi sai taakseen 84 valtuutettua, joten jäämme jännityksellä katsomaan, mitä kaupungin virkamiehet saavat aikaiseksi. Tässä ponsi:

 

Kaupunginvaltuusto edellyttää, että selvitetään mahdollisuudet ja keinot joilla voidaan aloittaa etsivä vanhustentyö Helsingissä.

 

Talousarvioaloite Helsingin kaupungin julkisten tilojen varustamisesta toimivilla induktiosilmukoilla ja henkilökunnan kouluttamisesta niiden käyttöön

Talousarvioaloite Helsingin kaupungin julkisten tilojen varustamisesta toimivilla induktiosilmukoilla ja henkilökunnan kouluttamisesta niiden käyttöön

Helsingin kaupunki pyrkii asukkaidensa väliseen tasapuoliseen kohteluun tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden kautta. Oleellinen osa näiden ylevien tavoitteiden saavuttamista on käytännön toiminta.

Jotta puheista päästään osaltaan käytännön toimiin, ehdotan että Helsingin kaupunki varaa vuoden 2011 budjettiin kertaluontoisen, taikka useammalle vuodelle varatun määrärahan, jolla kaupunki:

a)  Tarkistaa kaikki nykyisin induktiosilmukalla varustetut tilansa, testaten niissä olevien induktiosilmukoiden toimivuuden ja tarvittaessa korjaa ne.
b) Varustaa induktiosilmukattomat julkiset tilansa joko kiinteästi asennetulla silmukalla taikka hankkii erillisiä siirrettäviä induktiosilmukkayksiköitä, jotka voidaan asentaa tilaan väliaikaisesti henkilökunnan toimesta.
c) Järjestää henkilökunnalleen koulutusta induktiosilmukoiden toiminnasta, käytöstä ja testaamisesta, jotta kaupungin asukkaiden yhdenvertainen kohtelu myös käytännössä toteutuisi. Valitettavasti kaupungin vastuulla olevissa tiloissa on tullut ilmi tilanteita, joissa tilassa olevaa induktiosilmukkaa ei saada toimimaan, koska paikalla oleva henkilökunta ei osaa sitä käyttää. Samoin induktiosilmukoiden mahdollinen epäkuntoisuus jää usein huomaamatta ja paljastuu vasta käyttäjäpalautteen myötä.

Helsingissä 3.3.2010

Antti Valpas  (+ 10 muuta valtuutettua)

 

LAUSUNTO ANTTI VALPAKSEN YM. TALOUSARVIOALOITTEESTA, JOKA KOSKEE JULKISTEN TILOJEN VARUSTAMISTA INDUKTIOSILMUKOILLA

HKR 2010-654, Taske 2010-473/61 24.3.2010

EHDOTUS Yleisten töiden lautakunta päättänee antaa kaupunginhallitukselle seuraavan lausunnon:

Suomen rakentamismääräyskokoelman osassa F1 annetun määräyksen mukaan katsomoiden, auditorioiden, juhla-, kokous- ja ravintolasalien, opetussalien ja -luokkien ja vastaavien kokoontumistilojen on sovelluttava myös liikkumis- ja toimimisesteisten käyttöön. Näihin tiloihin asennetussa äänentoistojärjestelmässä tulee olla myös induktiosilmukka tai muu äänensiirtojärjestelmä.

Induktiosilmukka ja sen toimintaperiaate

Induktiosilmukka on kuulokojeen käyttäjälle suunniteltu kuuntelun apuväline. Sen avulla siirretään ääni langattomasti vahvistettuna suoraan kuulokojeelle. Sen ansiosta kuulokojeen käyttäjä voi kuunnella vahvistettua ääntä ilman taustahälyä ja juuri itselleen sopivalla äänen voimakkuudella ilman, että normaalikuuloiset häiriytyvät äänen voimakkuudesta. Induktiosilmukoita on erilaisia käyttötarpeita varten.

Induktiosilmukalla varustetut tilat tai palvelutiskit merkitään siitä kertovalla symbolilla (T-merkki). Induktiosilmukan kautta kuunnellessa kuulolaitetta käytetään ns. T-asennossa, jolloin kuulolaitteen oma mikrofoni kytkeytyy pois. Silmukan kautta kuuluu vain mikrofoniin puhuttu puhe eivätkä ympäristön häiriöäänet häiritse kuuntelua.

Järjestelmään liitettävät mikrofonit (kapula-, pöytä-, solmio- tai ns. madonnamikrofoni) tulee valita käyttötarpeen mukaan.

Kiinteästi asennettavan induktiosilmukan lisäksi on mahdollista vaihtoehtoisesti käyttää myös siirrettävää silmukkaa. Siirrettävä silmukka on salkkuun pakattu järjestelmä, joka sisältää silmukkavahvistimen, mikrofonin tai useampia sekä kelalla olevan silmukkajohdon.

Helsinki kaikille -projektissa valmistuneet oppaat hallintokunnille

Helsinki kaikille -projektissa on valmistunut vuonna 2009 seuraavat oppaat eri hallintokunnille:

- Esteettömyys terveysasemilla
- Esteettömyys vanhusten palvelukeskuksissa
- Esteettömyys kouluissa
- Esteetön uimahalliympäristö
- Esteettömyys päiväkodeissa ja niiden lähiympäristössä.

Oppaat löytyvät Helsinki kaikille -projektin Internet-sivuilta osoitteesta www.hel.fi/helsinkikaikille, kohdasta Ohjeita suunnitteluun. Oppaissa on ohjeistettu, mihin tiloihin induktiosilmukka tulee asentaa kiinteänä ja missä tiloissa tulee olla valmius siirrettävän induktiosilmukan käyttöön (esim. koulujen luokkahuoneet).

Helsingin kaupungin toimipisterekisteri ja esteettömyys

Talous- ja suunnittelukeskuksen hankkeena on valmistunut toimipisterekisteri, johon on kerätty tietoja kaupungin tarjoamista palveluista. Asukkaille nämä tiedot näkyvät kaupungin verkkosivuilta löytyvästä palvelukartasta, www.hel.fi/palvelukartta. Palvelukartalla on tällä hetkellä yli 4 000 toimipistettä. Palvelu on vuorovaikutteinen, joten kuntalaiset voivat antaa verkkosivuilla palveluihin liittyvää palautetta ja keskustella asioista henkilökunnan kanssa. Helsinki kaikille –projektilla on tavoitteena yhdessä talous- ja suunnittelukeskuksen kanssa saada palvelujen esteettömyystiedot osaksi toimipisterekisteriä ja palvelukarttaa. Ensisijaisena tavoitteena on saada palvelujen ja toimipisteiden esteettömyystiedot hallintokuntien yhteiskäyttöön ja tämän jälkeen kuntalaisten nähtäväksi. Esteettömyystietoja kerättäessä kartoitetaan samalla, mihin tiloihin induktiosilmukka on jo asennettu ja mistä se puuttuu.

Induktiosilmukoiden asentaminen

Induktiosilmukoiden asentaminen tulee uudisrakennuksissa huomioida jo suunnitteluvaiheessa. Olemassa olevissakin rakennuksissa induktiosilmukoiden asentaminen on suhteellisen vähäinen toimenpide. Yksittäisen induktiosilmukkajärjestelmän kustannukset asennuksineen ovat noin 2 000 euroa. Erikseen jälkikäteen asennettaessa kustannukset ovat huomattavasti suuremmat. Kokonaiskustannuksia ei voida arvioida ennen kuin tiedetään, kuinka monesta kohteesta induktiosilmukka puuttuu.

Yhteenveto

Yleisten töiden lautakunnan mielestä aloite on sisällöllisesti kannatettava, mutta kertaluonteisen määrärahan varaaminen ei ole tarkoituksenmukaista. Julkisten tilojen varustaminen induktiosilmukalla on tilakeskuksen vastuulla yhteistyössä käyttäjähallintokuntien kanssa.

Induktiosilmukoiden asentaminen, toimivuuden testaaminen ja henkilökunnan koulutus tulee olla osana tilakeskuksen ja käyttäjähallintokuntien normaalia tilahallinnon toimintaa seuraavasti:

- Olemassa olevissa rakennuksissa tarkistetaan käytössä olevien laitteistojen tyypit ja niissä esiintyneet ongelmat (esim. kattoon asennetut mikrofonit, huono kuuluvuus) sekä tarvittaessa korjataan ne.
- Uudisrakennus- ja perusparannushankkeiden tarveselvityksiä laadittaessa selvitetään induktiosilmukoiden asennustarve hankekohtaisesti.
- Henkilökunnalle järjestetään koulutusta induktiosilmukoiden huollosta ja ylläpidosta yhdessä induktiosilmukkatoimittajien kanssa.

Tilakeskus ja käyttäjähallintokunnat voivat tarvittaessa käyttää Kuuloliiton ja Helsingin Huonokuuloiset ry:n asiantuntemusta induktiosilmukoita koskevissa asioissa. Rakennusvirasto ei ole esittänyt talousarvioehdotuksessa kertaluonteista määrärahaa julkisten tilojen varustamiseksi induktiosilmukoilla.
LIITE Antti Valpaksen ym. talousarvioaloite julkisten tilojen varustamisesta induktiosilmukoilla

ESITTELIJÄ Kaupunginvaltuutettu Antti Valpas ja kymmenen muuta valtuutettua esittävät talousarvioaloitteessaan (kaupunginvaltuusto 3.3.2010, asian nro 53), että Helsingin kaupunki varaisi vuoden 2011 budjettiin kertaluontoisen, taikka useammalle vuodelle varatun määrärahan, jolla kaupunki

- tarkistaa kaikki nykyisin induktiosilmukalla varustetut tilansa, testaten niissä olevien induktiosilmukoiden toimivuuden ja tarvittaessa korjaa ne.
- varustaa induktiosilmukattomat julkiset tilansa joko kiinteästi asennetulla silmukalla taikka hankkii erillisiä siirrettäviä induktiosilmukkayksiköitä, jotka voidaan asentaa tilaan väliaikaisesti henkilökunnan toimesta.
- järjestää henkilökunnalleen koulutusta induktiosilmukoiden toiminnasta, käytöstä ja testaamisesta, jotta kaupungin asukkaiden yhdenvertainen kohtelu myös käytännössä toteutuisi.

Talous- ja suunnittelukeskus on pyytänyt yleisten töiden lautakunnan lausunnon kaupunginhallitukselle 27.5.2010 mennessä.
./. Talousarvioaloite on jaettu lautakunnan jäsenille esityslistan liitteenä.

Taustaa

Induktiosilmukoiden asentamistarve on ollut esillä jo 1990- luvulla. Kaupunginhallitus päätti valtuutettu Maija Könkkölän ym. tekemän aloitteen käsittelyn yhteydessä 19.3.1990 kehottaa rakennusvirastoa keskitetysti huolehtimaan induktiosilmukoiden hankinnasta, ylläpidosta, neuvonnasta, huollosta ja suunnitteluun sovittamisesta.

Myös vuonna 1992 valtuutettu Laine ym. tekivät samansisältöisen aloitteen. Lisäksi Helsingin Huonokuuloiset ry lähetti samana vuonna kaupunginhallitukselle induktiosilmukoihin liittyvän kirjeen, jossa yhdistys esitti, että kaupunginhallitus laadituttaisi luettelon kohteista, joissa on toimiva induktiosilmukka sekä nimeäisi rakennusviraston työntekijöiden keskuudesta induktiosilmukkavastuuhenkilön.

Kaupunginhallitus päätti edellä mainitun valtuustoaloitteen ja kirjeen perusteella 1.3.1993 velvoittaa

1. kaupungin kaikki virastot, laitokset ja rakennuttamistehtäviä hoitavat hallintokunnat uudisrakennus- ja perusparannushankkeiden perustamissuunnitelmia laatiessaan tarvittaessa yhteistyössä vammaisjärjestöjen kanssa erikoisesti selvittämään induktiosilmukoiden rakentamistarpeen hankekohtaisesti.

2. käytössä olevien rakennusten isännöitsijähallintokunnat laatimaan uudelleen tarkan luettelon induktiosilmukoiden lisärakentamistarpeesta, jo asennetuista silmukoista ja niiden kunnosta sekä varaamaan määrärahan niiden rakentamiseksi ja toimintakuntoon saattamiseksi ja tilaamaan työn rakennusvirastolta. Em. luettelo toimitetaan rakennusvirastoon 30.6.1993 mennessä.

3. rakennusviraston huolehtimaan induktiosilmukoiden rakennuttamisesta saamiensa tilausten ja osoitettujen määrärahojen puitteissa normaalina rakennuttamistoimeksiantona. Erityistä induktiosilmukkavastuuhenkilöä ei ole tarpeen nimetä.

4. induktiosilmukoiden huolto, ylläpito ja neuvonta tapahtuu rakennusten isännöitsijähallintokuntien toimesta tukeutumalla induktiosilmukkatoimittajiin tarvittaessa rakennusviraston asiantuntemusta käyttäen.

Tilahallinnon vastuujako ja toimintamalli

Vuodesta 2005 alkaen kiinteistöviraston tilakeskus on vastannut keskitetysti Helsingin kaupungin omistamista palvelu- ja toimitiloista. Tilakeskus vuokraa, rakentaa ja pitää kunnossa kaupungin tilaomaisuutta. Käyttäjähallintokunnat ovat tilojen vuokralaisia. Käyttäjähallintokunnat laativat tilojen tarveselvitykset yhteistyössä tilakeskuksen kanssa. HKR-Rakennuttaja rakennuttaa tilahankkeita tilakeskuksen tilauksesta.

Aloite ammattikuljettajien joustavammista ajoajoista Helsingin keskustan kävelykaduilla

Aloite ammattikuljettajien joustavammista ajoajoista Helsingin keskustan kävelykaduilla

Saatujen tietojen mukaan keskustan kävelykatujen (Iso Roobertinkatu, Aleksanterinkatu) yrittäjät ja näiden tavarankuljetuksiin käyttämät kuljetusliikkeet kärsivät liian tiukalle asetetuista sallituista tavaranlastaus- ja purkuajoista.

Useiden kuljettajien kohdalla sallittu lastaus- ja purkuaika on liian tiukka, koska erityisesti Helsinki-Vantaan lentokentälle saapuva tavara laskeutuu rahtikoneilla yleensä vasta puolen päivän aikoihin eli samoihin aikoihin, kuin sallittu lastaus- ja puruaika keskustan kävelykaduilla menee umpeen (kello 11). Huomioiden Vantaalta Helsingin keskustaan ajaen kuluvan ajan, tämä väärä aika kuljetuksille johtaa tilanteisiin, joissa kuljetusyrittäjät joutuvat sakkolappujen uhalla toimittamaan tavarat liikkeisiin sallittujen aikojen ulkopuolella.

Näinä taloudellisina aikoina kaupungin tulisi omilla toimillaan edistää pienyrittäjyyttä ja sen edellytyksiä. Näillä liian tiukoilla aikarajoituksilla on käytännössä yritystoimintaa rajoittavia vaikutuksia sekä ammattiautoilijoille että kävelykatujen liikkeenharjoittajille. Kaupungin tulisi ryhtyä toimiin joilla tavaran lastaus- ja purkuaikoja kävelykaduilla laajennetaan niille tavarankuljettajille, joilla on tuulilasissaan tätä varten tarkoitettu erillinen lupa.

Helsingissä 3.3.2010

Antti Valpas  (+ 10 muuta valtuutettua)

Talousarvioaloite pysäköintilippuautomaattien varustamisesta kännykkä- ja luottokorttimaksu- mahdollisuuksilla

Talousarvioaloite pysäköintilippuautomaattien varustamisesta kännykkä- ja luottokorttimaksumahdollisuuksilla

Usein keskustan alueen yrityksissä vierailevat asiakkaat joutuvat ostamaan autojensa tuulilasiin pysäköintilipun kadun varren automaateista käteisellä. Harvassa ovat ne automaatit, joilla pystyisi maksamaan luottokortilla tai kännykkämaksulla.

Tämä maksuvaihtoehtojen vähyys haittaa monia yrittäjiä ja heidän asiakkaitaan, koska harvat kantavat nykyaikana mukanaan käteistä, puhumattakaan riittävän pienistä kolikoista maksaakseen pysäköinnistään. Kaupungin tulisikin lisätä kaikkiin pysäköintilippuautomaatteihinsa myös kännykkä- ja luottokorttimaksumahdollisuus.

Ehdotan, että vuoden 2011 budjettiin varataan määräraha automaattien maksuvaihtoehtojen laajentamiseksi ja laajennus aloitetaan niiltä alueilta, joilla on suuri liikeyritystiheys.

Helsingissä 3.3.2010

Antti Valpas  (+ 11 muuta valtuutettua)

LAUSUNTO ANTTI VALPAKSEN YM. TALOUSARVIOALOITTEESTA PYSÄKÖINTILIPPUAUTOMAATTIEN VARUSTAMISESTA KÄNNYKKÄ- JA LUOTTOKORTTIMAKSUMAHDOLLISUUDELLA

HKR 2010-657, Taske 2010-472/647 24.3.2010

EHDOTUS Yleisten töiden lautakunta päättänee antaa kaupunginhallitukselle seuraavan lausunnon:

Helsingissä on tällä hetkellä 572 pysäköintilippuautomaattia, joista 51 on varustettu luottokorttilukijalla (magneettiraita). Lippuautomaateista 270 on uudenmallisia (MP 104 Cale), joihin luottokorttilukija kannattaa asentaa.

Sirulliset luottokortit tulevat lähitulevaisuudessa korvaamaan magneettiraidalla varustetut luottokortit. Sirullisia luottokortteja pitäisi kuitenkin voida käyttää ilman PIN-koodilla tehtävää varmennusta. Varmennus edellyttäisi lippuautomaatteihin asennettavaa näppäimistöä, etupaneelin uusintaa ja päivitystä, joka olisi suuritöinen ja kallis muutos. Sirullisen luottokortin käyttäminen ilman PINkoodivarmennusta edellyttää vielä Luottokunnan hyväksyntää.

Pysäköintimaksun suorittamisen matkapuhelimella mahdollistava järjestelmä tulee 50 lippuautomaattiin, jotka sijaitsevat keskustan 1. maksuvyöhykkeen alueella. Hankinta päästään toteuttamaan, kun järjestelmän mahdollistava EU:n maksupalveludirektiiviin perustuva maksupalvelulaki (290/2010) tuli voimaan 1.5.2010. Näihin lippuautomaatteihin asennettuna matkapuhelinmaksujärjestelmä maksaisi arviolta 99 000 euroa 36 kuukauden sopimuksella. Vuoden 2010 talousarvioon on varattu 380 000 euroa uusien lippuautomaattien ja päivityspakettien ym. hankintaan.

Pöytäkirjanote kaupunginhallitukselle ja katu- ja puisto-osastolle.

LIITE Antti Valpaksen ym. talousarvioaloite pysäköintilippuautomaattien varustamisesta kännykkä- ja luottokorttimaksumahdollisuudella

YLEISTEN TÖIDEN LAUTAKUNTA 18.5.2010
./. Valtuustoaloite on jaettu lautakunnan jäsenille esityslistan liitteenä.

Kaupunginvaltuutettu Antti Valpas ja 15 muuta valtuutettua esittävät talousarvioaloitteessaan (kaupunginvaltuusto 3.3.2010, asia nro 52), että usein keskustan alueen yrityksissä vierailevat asiakkaat joutuvat ostamaan autojensa tuulilasiin pysäköintilipun kadun varren automaateista käteisellä. Harvassa ovat ne automaatit, joilla pystyisi maksamaan luottokortilla tai kännykkämaksulla. Tämä maksuvaihtoehtojen vähyys haittaa yrittäjiä ja heidän asiakkaitaan, koska harvat kantavat nykyaikana mukanaan käteistä, puhumattakaan riittävän pienistä kolikoista maksaakseen pysäköinnistään. Kaupungin tulisikin lisätä kaikkiin pysäköintilippuautomaatteihinsa myös kännykkä- ja luottokorttimaksumahdollisuus. Aloitteessa ehdotetaan, että vuoden 2011 budjettiin varataan määräraha automaattien maksuvaihtoehtojen laajentamiseksi ja laajennus aloitetaan niillä alueilla, joilla on suuri liikeyritystiheys.

Hallintokeskus on pyytänyt yleisten töiden lautakunnan lausuntoa kaupunginhallitukselle 27.5.2010 mennessä.

ESITTELIJÄ Pysäköintimaksun suorittaminen luottokortilla ja matkapuhelimella sujuvasti on sekä autoilijan että kaupungin etu. Sirullisen luottokortin käytön toteuttamisen esteenä on ollut PINkoodilla tehtävä varmennus. PIN-koodin käyttö edellyttää lippuautomaattiin asennettavaa näppäimistöä. Näppäimistön asennus edellyttää suurehkoja muutostöitä lippuautomaattiin ja tulee kalliiksi toteuttaa. Sirullisen luottokortin käyttäminen ilman PIN-koodilla tehtävää varmennusta edellyttää kuitenkin vielä Luottokunnan
hyväksyntää.

Matkapuhelimella maksaminen edellytti EU:n maksupalveludirektiiviin perustuvan maksupalvelulain (290/2010) voimaantuloa 1.5.2010. Lain säännökset koskevat tilisiirtoja, suoraveloituksia ja pankki- ja luottokorttimaksuja sekä eräitä mobiilimaksuja.

Aloite Isonnevantien liikenneturvallisuuden parantamiseksi

Aloite Isonnevantien liikenneturvallisuuden parantamiseksi

Etelä-Haagan Isonnevantien kohta välillä Riistavuoren vanhustenkeskus – Angervotie – Gymnasiet Lärkan on Isonnevantietä ylittäville hengenvaarallinen erityisesti silloin, kun autoja tulee vanhustenkeskuksen suunnalta.

Kyseisellä tienpätkällä autoilijat ovat suorastaan pakotettuja ajamaan kovaa, sillä välillä Riistavuoren vanhustenkeskus – Angervotie on tien molemmilta puolilta täytetty pysäköidyillä autoilla, jotka kaventavat Isonnevantien tältä kohdalta niin kapeaksi, että vain kapeat autot pääsevät yhtä aikaa kapeikon läpi. Usein autot kaasuttavatkin kovaa päästääkseen nopeasti läpi kapeikosta. Bussit pääsevät vain yksin kulkiessaan läpi tästä kapeikosta.

Angervotien kohdalla Isonnevantien ylittää kaksi suojatietä ja hitusen (noin 30 metriä) Lärkanin suuntaan kolmas suojatie, joka jää oikealle kaartuvan mutkan ja samoin oikealla puolella olevan asuntoyhtiön pensasaidan taakse piiloon vanhustenkeskuksen suunnasta tuleville. Pensasaita vie huomiota sen yläpuolella mutkan takana näkyviltä varoitusmerkeiltä lapsista sekä hidastetöyssystä joka on tässä vaiheessa noin 100 metrin päässä Lärkanin kohdalla. (katso liitteen kuvat)

Erityisesti pimeään aikaan tämä kolmas suojatie, jota käyttävät mm. Huopalahden juna-aseman suunnasta tulevat Lärkanin, Haagan peruskoulun kuin myös Helsingin Suomalaisen Yhteiskoulun oppilaat ja muut jalankulkijat sekä pyöräilijät ovat hengenvaarassa, sillä vanhustenkeskuksen suunnasta tulevilla on tässä vaiheessa vielä runsaasti vauhtia kapeikon nopean läpiajon synnyttämän kiihdytyksen takia.

On siis vain ajan kysymys, koska tällä tieosuudella erityisesti kolmannen suojatien kohdalla sattuu vakava onnettomuus. Siksi esitän, että kaupunki ryhtyy toimiin parantaakseen alueen yleistä liikenneturvallisuutta esimerkiksi em. kapean tienosan leventämisen taikka hidastetöyssyn avulla.

Helsingissä 3.3.2010

Antti Valpas  (+8 muuta valtuutettua)

——————————————————-

LIITTEEN KUVAT

Isonnevantie Lärkanin koululle päin. Edessä autojen synnyttämä kapeikko. Riistavuoren vanhustenkeskus jää oikealle.

Isonnevantie ja vaarallinen mutka oikealle alkaa. Angervotie kääntyy vasemmalle. Ensimmäinen ja toinen Isonnevantien ylittävä suojatie näkyvät, kolmas jää oikealle kaartuvan mutkan ja pensasaidan taakse. Tässä vaiheessa autoilla saattaa olla nopeutta jopa 60km/h, vaikka alueella 40km/h nopeusrajoitus.

Isonnevantie mutkan loppuessa. Kolmas suojatie näkyy, samoin katuun maalattu 40 sekä tien sivussa varoitusmerkit lapsista ja hidastetöyssyistä, jotka ovat Lärkanin koulun kohdalla.

Kuvat: Google Maps

Aloite sähköisen arkiston kehittämisestä

Aloite Helsingin kaupunginvaltuuston internet-arkiston kehittämisestä siten, että se palvelisi entistä paremmin valtuutettuja ja kaupunkilaisia.

Aloite sai alkunsa 23.9.2009 pidetyssä valtuuston istunnossa, jossa keskusteltiin eräästä kokoomusedustajan aiemmin jättämästä aloitteesta, jolla halutiin rajoittaa valtuutettujen oikeutta tehdä liukuhihnalta aloitteita. Ajatus tyrmättiin useissa puheenvuoroissa ja omassa puheenvuorossani peräänkuulutin kaupungin internetsivujen kehittämisen tärkeyttä tässä asiassa.

Kokouksen jälkeisten käytäväpuheiden perusteella päätin tehdä aloitteen seuraavaan valtuustoon (7.10.) ja keräsin tuossa kokouksessa allekirjoituksia, joita sainkin yhteensä 55 kappaletta. Vastaavia aloitteita on tehty menneinä vuosina, joten jään jännityksellä odottamaan, huomioidaanko tätä aloitetta. Aika voisi olla kypsä, sillä kaupunki on parhaillaan kehittämässä valtuustotyöskentelyä tietokonepohjaisemmaksi. Siinä sivussa hoituisi varmasti kaupungin kotisivujen hakutoimintojen kehittäminen.

Aloite sähköisen arkiston kehittämisestä

Me allekirjoittaneet pyydämme kaupunkia ryhtymään toimiin, joilla kehitetään kaupunginvaltuuston sähköisiä palveluja internetissä. Tavoitteena tulee olla sähköinen arkisto, josta valtuutetut ja kansalaiset voivat nähdä valtuutettujen jättämät aloitteet, kysymykset ja ponnet yksinkertaisesti hakusanoja ja/tai valtuutetun nimeä käyttämällä.

Nykyinen pdf-pohjainen järjestelmä on kankea ja löytääkseen jotain täytyisi hakijalla olla käsitys koska aloite tms. on jätetty. Sähköisen arkiston mallia voi hakea esimerkiksi eduskunnan vastaavasta järjestelmästä.

Uskomme, että toimivan sähköisen järjestelmän avulla myös hallinnon näkökulmasta katsottuna toistuvat aloitteet ja kysymykset vähenisivät ja rahaa sekä aikaa säästyy, kun valtuutettu voisi tarkistaa, onko asiasta jo aiemmin tehty aloitetta tai kysymystä ja millaisen vastauksen se on silloin saanut. Tämän jälkeen jää valtuutetun omaan harkintaan se, tyytyykö hän aiempaan vastaukseen vai onko asiassa tapahtunut jotain sellaista, joka edellyttää asian nostamista uudelleenkäsittelyyn.

Helsingissä 7.10.2009

Antti Valpas (+54 muuta valtuutettua)

Ponsi: vammaisten nuorten työllistämisestä

Kaupunginvaltuusto käsitteli 26.8. pidetyssä syksyn ensimmäisessä kokouksessaan pitkään nuorten työllistämiseen tarkoitettujen määrärahojen ylitystä, johon valtuusto odotusten mukaisesti suostui ilman mutinoita. Käytänössä valtuusto oikeutti henkilöstökeskuksen ylittämään vuoden 2009 talousarvion kohtaa 4 52 03 Henkilöstökeskus, työllisyyden hoitaminen 2 500 000 eurolla sekä sosiaalilautakuntaa ylittämään vuoden 2009 talousarvion kohtaa 3 11 05 Sosiaalitoimi, työllisyyden hoitaminen 100 000 eurolla.

Olin jo esityslistaan tutustuessani kiinnittänyt huomiota siihen, että tekstissä puhuttiin yleisesti nuorista ja heidän työllistämisestään, mutta vammaisten nuorten keskimääräistä vaikeampaan työllistymistilanteeseen ei viitattu sanallakaan itse esityslistassa, eikä asia noussut esille reilun 15 minua ennen puhuneen valtuutetunkaan toimesta.

Pidinkin asiasta puheenvuoron, jossa vaadin kaupunkia huolehtimaan myös vammaisten nuorten työllistämisestä, jotta he saisivat kovasti kaivattua työkokemusta. Työkokemuksen puutehan on tunnetusti nykynuorten suurtyöttömyyden kenties suurin yksittäinen syy. Erityisesti vammaisten nuorten on vaikeaa saada työkokemusta jo pelkästään työnantajien nuivan asenteen takia.

Jotta puheenvuoroni ei jäisi pelkäksi tilastomerkinnäksi vaan asiaan myös puututtaisiin, esitinkin puheeni lopuksi allaolevan ponnen, joka sai laajasti kannatusta myöhemmissä puheissa ja lopulta hyväksyttiin äänestyksessä äänin 78-0, viiden äänestäessä tyhjää ja kahden ollessa poissa äänestyksestä.

Kaupunginvaltuusto edellyttää, että kaupunginhallitus kiinnittää nuorisotyöttömyyden hoidon yhteydessä huomiota myös vammaisille nuorille tarkoitettujen työharjoittelupaikkojen riittävyyteen ja edelleen kehittää toimenpiteitä, joilla vammaiset nuoret saavat työkokemusta pärjätäkseen paremmin avoimilla työmarkkinoilla.

 

Kaupunginhallitus:

VT ANTTI VALPPAAN TOIVOMUSPONSI: VAMMAISTEN NUORTEN TYÖHARJOITTELUPAIKAT

Khs 2009-1819

SJ Kaupunginhallitus päättänee

merkitä tiedoksi selvityksen kaupunginvaltuuston 26.8.2009 hyväksymän toivomusponnen (Antti Valpas) johdosta tehdyistä toimenpiteistä ja toimittaa selvityksen ponnen ehdottajalle sekä erikseen tiedoksi myös muille valtuutetuille.

Pöytäkirjanote jäljennöksin kaupunginhallituksen esityslistasta valtuutettu Antti Valppaalle ja tiedoksi muille valtuutetuille.
 
 
Sj ilmoittaa, että hyväksyessään 26.8.2009 työllisyysmäärärahojen ylittämisen vuonna 2009 (asia 6) Kvsto hyväksyi seuraavan toivomusponnen:

“Kaupunginvaltuusto edellyttää, että kaupunginhallitus kiinnittää nuorisotyöttömyyden hoidon yhteydessä  huomiota myös vammaisille nuorille tarkoitettujen työharjoittelupaikkojen riittävyyteen ja edelleen kehittää  toimenpiteitä, joilla vammaiset nuoret saavat työkokemusta pärjätäkseen paremmin avoimilla työmarkkinoilla.”
(Antti Valpas, äänin 78-0)

Kvston työjärjestyksen 24 §:n mukaan Khn on toimitettava ponnen ehdottajalle kirjallinen selvitys toivomusponnen johdosta tehdyistä toimenpiteistä viimeistään vuoden kuluttua ponnen hyväksymisestä. Selvitys on toimitettava erikseen tiedoksi myös muille valtuutetuille.

Työllistämistoimikunta toteaa (22.10.2009), että Helsingin kaupungin sosiaaliviraston alaisuudessa toimii tuetun työllistämisen yksikkö. Tuetun työllistymisen palvelu tukee kehitysvammaisten ja osatyökykyisten henkilöiden työllistymistä avoimille työmarkkinoille. Se tarjoaa kokonaisvaltaisen palvelujärjestelmän, johon kuuluu työpaikan hankkiminen, yksiköllinen koulutus työtehtäviin, jatkuva tuki työpaikoilla tukikäyntien avulla ja työsuhteen ylläpito. Palvelun avulla pyritään edesauttamaan vammaisten ihmisten liittymistä osaksi yhteiskuntaa ja elämänlaadun sekä toimeentulon parantumista. Palvelussa työskentelee 10 työvalmentajaa ja yksi johtava työvalmentaja. Vammaispalvelun tuetun työn asiakkaista työskenteli yksityisillä työnantajilla noin 100 henkilöä vuonna 2008.

Henkilöstökeskus on selvittänyt vammaisten henkilöiden ottamista kaupungin palvelukseen. Haasteeksi on muodostunut työ- ja virkaehtosopimus silloin, kun vammaisen työntekijän työpanos jää vammasta johtuen selkeästi pienemmäksi kuin työtehtävä edellyttää. Henkilöstökeskus jatkaa asian selvittelyä.

Vammaisia ja vajaatyökykyisiä on ollut jossain määrin kaupungin työllisyydenhoidon palveluissa, kuten tukityössä ja työharjoittelussa. Vammaisten ja vajaatyökykyisten tarkkaa henkilömäärää ei ole käytettävissä, koska henkilöitä ei rekisteröidä vammaisuuden perusteella. Asiaan tulee kuitenkin kiinnittää jatkuvaa huomiota ja työllisyydenhoidon palveluja tarjota myös tälle ryhmälle.

Henkilöstökeskus on valmistellut vammaisille koululaisille ja opiskelijoille harjoittelumahdollisuutta kaupungin tehtävissä. Henkilöstökeskus on myös usean vuoden ajan organisoinut 16–17-vuotiaiden kesätyöprojektia. Suunnitelmissa on kohdentaa rahoitusta vammaisten nuorten kesätyöhön. Lisäksi vammaisten korkeakouluopiskelijoiden harjoittelua kaupungin yksiköissä selvitetään henkilöstökeskuksessa yhteistyössä yliopiston kanssa.

Aloite uusien työpajojen perustamisesta

Aloite Helsingin kaupungille uusien työpajojen perustamisesta. Lähetetty lausuntokierrokselle sosiaalilautakuntaan, työllistämistoimikuntaan ja henkilöstökeskukseen.

Aloite uusien työpajojen perustamisesta

Kohde: Pitkäaikaistyöttömät

Esitetään, että Helsingin kaupunki huolehtisi kaupungin omista
pitkäaikaistyöttömistä perustamalla työpajoja, joissa heille voidaan järjestää kuntoutuskoulutusta.

Perustelut: Jotta pitkäaikaistyöttömät eivät syrjäydy, kaupunki on velvoitettava perustamaan kuntoutuskoulutusta työttömien yhteiskuntakelpoisina pitämiseksi.

Eri työpajat ovat oiva keino tähän, etenkin, kun pitkäaikaistyöttömien sosiaalistamisen ylläpitokustannukset maksaa valtio 100 %:sesti.

Helsinki 15.4.2009

Antti Valpas  (+31 muuta valtuutettua)

Blogiarkisto