Muualla verkossa
Ryhdy faniksi!

Puheenvuorot

Ryhmäpuhe seuraavan valtuustokauden 2013-2016 strategian valmistelun lähetekeskustelussa

Kaupunginvaltuustossa pidettiin keskiviikkona 23.5. lähetekeskustelu Helsingin valtuustokauden 2013-2016 strategian valmistelun pohjaksi. Helsinki teki ensimmäisen laajemman strategiansa vasta tälle vuosien 2009-2012 valtuustokaudelle.

Pitämässäni ryhmäpuheessa Perussuomalaiset linjasivat näkemyksiä siitä, millaisia asioita seuraavassa strategiassa tulee erityisesti huomioida paremman Helsingin saavuttamiseksi. Lopullisesti tulevan valtuustokauden strategiasta päättää vuoden 2013 tammikuussa aloittava valtuusto, joten mitenkään sitovasti eivät nykyiset valtuutetut voi siihen puuttua. Ohjata toki voivat, onhan meillä paras tieto kaupungin kokonaistilanteesta ja tulevaisuuden suunnista, joita kohti voidaan suunnistaa.

 

Arvoisa puheenjohtaja, valtuutetut ja virkamiehet,

Helsinkiläisten hyvinvonnin ja riittävien palveluiden turvaaminen on kenties tärkein syy, miksi Helsingin kunta on olemassa. Samasta syystä me puhumme täällä strategiasta, joka linjaa kaupungin toimintaa tuleville vuosille. Seuraavaksi kerron perussuomalaisten ajatuksia strategian valmistelun evääksi.

Ensinnäkin me emme usko, että Helsingin tiettyjen ongelmien ratkaisuna on Helsingin naapurikuntien liittäminen Helsinkiin. Eivät metropolialueen maankäyttöön, liikenteeseen, asumiseen, ghettoutumiseen taikka terveyspalveluihin liittyvät ongelmat sillä ratkea. Helsingin seudulla tarvitaan laajempia ja kokonaisvaltaisempia malleja, joista Metropolihallinto valtuustoineen on oikea ratkaisu. On melko selvää, että Helsinki on kuntaliitoshaaveineen melko yksin, kun taas metropolihallinto saa kuntarajat ylittävää kannatusta. Tämä on syytä huomioida valmisteltavassa strategiassa.

Kaupungin tulee jatkaa kaupunkilaisten osallisuuta ja omaa vastuuta lisääviä toimenpiteitä. Kaupungin tulee edelleen edistää aitoa esteettömyyttä vammaisille ja ikäihmisille. Kaupunki, jossa osa sen asukkaista syrjäytetään esimerkiksi puuttuvien hissien, liian korkeiden katukivetysten tai palvelujen nettiin siirtämisen takia, ei ole hyvä kaupunki. Perussuomalaiset haluavat, että Helsinki tehostaa ensi valtuustokaudella toimenpiteitä, joilla näihin arkielämän esteisiin puututaan.

Lisäksi meidän tulee poistaa ynseä palvelu, joka aiheuttaa kitkaa asukkaiden ja kaupungin välille. Mielestämme johtavaksi periaatteeksi kaupungin hallintoa kehitettäessä tulee omaksua tämän kitkan poistaminen. Mikäli kitka aiheutuu vanhentuneista ohjeista tai työtavoista, on ne hylättävä ja siirryttävä dynaamisempaan toimintamalliin. Jos kitka aiheutuu huonosta johtamistaidosta tai tulehtuneista henkilösuhteista, täytyy koulutukseen ja työhyvinvointiin kiinnittää erityistä huomiota.

Kaupungin tulee jatkaa asukkaiden yhteisöllisyyden kehittämistä. Perussuomalaiset kannattavat kaupunginosissa toimivia asukastiloja, kuten esimerkiksi Mellunmäen ostarilla kaupungin tukemaa Mellaria. Sen sijaan vastustamme sellaisia kaupungin virkamiesten, poliitikkojen ja rakennuttajien suunnitelmia, jotka uhkaavat näitä kaupunkilaisten olohuoneita. Mellunmäen ostoskeskuksen tilalle suunnitellaan kolmesta neljään kerrostaloa, ja samalla saisi kaupungin vilkkaimpiin kuuluva asukkaiden tila kyytiä, ilman tietoa uudesta sijoituspaikasta. Tämä ei ole hyväksyttävää politiikkaa ja asukastilat tuleekin turvata strategiassa.

Hyvät kuulijat,

Maahanmuuttajien osalta meillä on ongelma siinä, että Helsinki joutuu kantamaan suhteettoman suuren taakan kotouttamisessa ja asuttamisessa muun maan ollessa pääasiassa muuttotappioaluetta. Olisi kaikkien kannalta parempi, jos koko maa ottaisi osaa pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden asuttamiseen. Perussuomalaiset peräänkuuluttavatkin kaupungin johdolta aktiivisia toimia vaikuttamisessa valtiovallan suuntaan sen puolesta, että Helsingistä ei tule yhtä suurta maahanmuuttajakeskusta. Lisäksi toistamme vaatimuksemme yksiin kansiin kootun maahanmuutto-ohjelman tekemiseksi Helsinkiin. Jos muutaman kymmenen tai sadan maahanmuuttajan kunnassa on aikaansaatu sellainen, miksi ei meillä?

Haluamme kaupungin pitävän kiinni linjauksestaan, että Itä-Euroopan romanien, tai minkä tahansa muun Euroopassa kiertelevän joukkion kuten Brittein saarten kiertolaisten, majoittaminen, ruokkiminen tai kouluttaminen ei kuulu Helsingin kaupungin tehtäviin. He pääsevät Suomeen käytännössä sillä edellytyksellä, että heillä on jo tullessaan riittävät varat maassaoleilua varten ja he majoittavat itse itsensä. Koska näin ei selvästikään ole päätellen siitä, että joka nurkalla on mummo rahakipon kanssa ja esitetään pöyristyttäviä vaatimuksia ilmaisen majoituksen saamiseksi, olisi syytä myös kaupungin virkamieskoneiston ja osan valtuutetuista ottaa nenältään puna-vihreät lasit ja tunnustaa tosiasiat, jotka kaikki muut jo näkevät. Ratkaisu romanien ongelmiin ei ole helsinkiläisten kukkarossa.

Kaupungin tasa-arvotoiminnassa tulee näkyä kaupunkilaisten tasavertainen kohtelu palveluissa. Nyt itähelsinkiläiset ovat huonommassa asemassa kuin muualla asuvat. Esimerkiksi Vuosaaren sosiaali- ja terveyspalveluja kuormittavat suurempi työttömyysaste, suuri maahanmuuttajaväestö ja Sipoon alueiden liittäminen ko. terveysaseman piiriin. Myös vanhuspalveluja tarvitaan idässä enemmän kuin lännessä. Voidaankin todeta, että sosiaali- ja terveyspalveluiden kohdentaminen siten, että se lisää tasa-arvoa kaikkien kaupunkilaisten välillä on Helsingin tulevan valtuustokauden suurimpia haasteita. Itään tarvitaan siis kaikenkaikkiaan enemmän resursseja lähes joka sektorille, mutta ei siten, että se kohdistetaan vain yhden väestönosan hyväksi niin sanottuna positiivisena diskriminaationa. Tämän periaatteen tulee koskea myös kaupungin työhönottoa. Henkilön ihonväri tai tausta ei saa olla peruste, jolla ihminen palkataan. Kyllä koulutuksen ja osaamisen tulee olla palkkauksen peruste. Jos näin ei ole, mitä hyötyä on kouluttautua?

Nuorisotyöttömyys on vakava asia, joka johtaa hoitamattomana vakaviin häiriöihin niin yhteiskunnallisesti kuin yksilökohtaisestikin. Yhden nuoren työelämästä ja kaikesta normaalista yhteiskunnallisesta toiminnasta syrjäytymisen hinnaksi on laskettu jopa miljoona euroa. Meillä ei ole varaa tällaiseen kehitykseen. Ei nyt eikä tulevina vuosina, siksi meidän on laadittava oma strategia nuorisotyöttömyyden torjumiseksi.

Jotta Helsinki olisi kansainvälisesti houkutteleva ja kilpailukykyinen kaupunki, edellyttää se aktiivista markkinointia, jossa molemmat osapuolet voittavat. Guggenheimin kaltaiset taidepläjäykset ovat ajatuksellisesti kannatettavia, mutta kun hommat sössitään tarjoamalla yksipuolista maksajan roolia, eivät helsinkiläisten veronmaksajien rahoista aidosti vastuuta kantavat puolueet voi sellaiseen suostua.

Se mitä Perussuomalaiset erityisesti haluaisivat seuraavan valtuustokauden elinkeinopolitiikalta, on panostusta uuteen teknologiaan ja nouseviin aloihin. Tampereesta on tullut lyhyessä ajassa suorastaan kadehdittava kansainvälinen toimija niin kansainvälisten indie-elokuvien kuin videopelibisneksen edelläkävijänä. Kysymme, miksi Helsingistä ei ole tullut vastaavanlaista tulevaisuuden alojen keskittymää? Olisiko syytä tehdä asialle jotain? Kansainvälisyyttä meillä ainakin piisaa.

Puheenjohtaja, lopuksi vielä muutama sana energiasta ja asumisesta.

Kannatamme rakennusten energiatehokkuuden kehittämistä ja yleensäkin energian säästöä. Samalla pidämme välttämättömänä, että Helsingin kaupunki pitää kiinni Helsingin Energiasta, riippumatta siitä mitä Euroopan Unioni asiasta lausuu. Unioni, jonka tilejä ei ole voitu hyväksyä 17 vuoteen, ei ole uskottava taho sanomaan mitä me saamme tehdä omalla omaisuudellamme.

Pidämme myös välttämättömänä alentaa asumisen hintaa. Osalle asumisen kustannuksista Helsingin kaupunki ei voi mitään, mutta osaan kokonaiskustannuksista voimme hyvinkin vaikuttaa. Esimerkiksi kaupungin maasta perimää vuokraa voidaan hyvin kohtuullistaa, samoin kaupunki voisi vallan hyvin edistää edullista asumista vaikkapa omalla rakennusyhtiöllä, joka rakentaisi tähän kaupunkiin kipeästi tarvittuja asuntoja suomalaisille.

 

Lähetä tämä kavereille

Helsinki 200 vuotta pääkaupunkina -juhlapuhe

Helsingin valtuustossa oli tänään 11.4. aiheena juhlallisuudet, kun juhlittiin Helsingin 200 vuotta pääkaupunkina ja samalla päätettiin myöntää 10 miljoonan euron ylimääräinen määräraha kaupunginhallituksen käyttöön nuorten syrjäytymisen ehkäisyä varten.

Jokaiselta valtuustoryhmältä oli pyydetty ryhmäpuhe aiheseen liittyen. Paikalla istuntoa seuraamassa oli myös opetusministeri Jukka Gustafsson. Pidin ryhmämme puheen, joka oli rakennettu kahden teeman, pääkaupunkina olemisen ja nuorisomme tulevaisuuden ympärille.

 

Hyvät helsinkiläiset, ministeri ja valtuutetut,

Tuskin arvasi Ruotsin kuningas Kustaa Vaasa vuonna 1550 perustaessaan Helsingin Tallinnan kilpailijaksi saattaneensa alulle kehityskulun, jonka seurauksena Helsinki on nyt itsenäisen Suomen pääkaupunki ja maamme ylivoimaisesti suurin ja kaunein kaupunki.

Kun olin koulussa muinaisella viime vuosituhannella, silloin opetettiin, että Venäjän tsaari siirsi Suomen suuriruhtinaskunnan pääkaupungin vuonna 1812 Helsinkiin siksi, että vanhan pääkaupungin Turun sijaintia pidettiin liian läheisenä suhteessa Ruotsiin ja Tukholmaan.  Tämä lienee yksi syy siirtoon.

Yhtä hyvin tsaari olisi voinut tehdä Haminasta tai Viipurista uuden suuriruhtinaskuntansa pääkaupungin. Kumpikin olisi ollut huomattavasti lähempänä Venäjää ja Venäjän pääkaupunkia kuin Helsinki. Onkin luultavaa, että Helsingin valikoitumiseen vaikuttivat monet tekijät, kuten suuri linnoitus, edullinen sijainti ja helppokulkuisuus niin maalta kuin mereltä sekä viimeisenä mutta tuskin vähäisimpänä lobbaus. Siinähän me suomalaiset olemme olleet perinteisesti melko hyviä, erityisesti Venäjän suuntaan. Liekö helsinkiläiset olleet kuiskuttelemassa tsaarin korvaan sulosäveliä Helsingin puolesta. Joka tapauksessa näin helsinkiläisenä on todettava, että hyvän valinnan teki tsaari aikoinaan.

Pohditaanpa hetki mikä on pääkaupunki? Mitä se tarkoittaa? Voi hyvin sanoa, että sanan merkitys riippuu ihmisestä itsestään ja siitä, millaisena hän oman itsensä ja oman kansansa aseman mieltää. Meille Perussuomalaisille ja muille kansallismielisille maamme pääkaupunki Helsinki tässä ja nyt on itsenäisen valtion symboli. Symboli siitä, että suomalaiset itse hallitsevat omaa aluettaan päätöksillä, jotka tehdään keskitetysti eduskunnassa ja ministeriöissä, jotka sijaitsevat yhdessä kaupungissa, Helsinki-nimisessä pääkaupungissa.

Puolestaan monille Euroopan Unioniin uskoville liittovaltioihmisille pääkaupunkimme Helsinki on lähinnä Suomen muodollisen hallinnon keskus ja varsinaiseksi pääkaupungikseen tällaiset ihmiset kutsuvat Brysseliä.

Puhuttaessa pääkaupungista aikakaudella ja historialla on oma merkityksensä. Pääkaupunki voi nimittäin myös olla kahtia jaettuna, taikka kahdessa eri paikassa vaikka ihmiset jakaisivat yhteisen kansakunnan menneisyyden. Otan tässä vapauden käyttää itselleni läheistä esimerkkiä eli karjalaisia. Lähes 1000 vuotta sitten alkoi kehitys, jonka vuoksi karjalaisilla on nyt kaksi pääkaupunkia. Monille suomenkarjalaisille, erityisesti evakoille ja heidän jälkeläisilleen Viipuri oli, ja on yhä edelleen sen menneisyyden vuoksi, Karjalan todellinen pääkaupunki. Samoin eivät kuitenkaan ajattele venäjänkarjalaiset, joille Karjalan todellinen pääkaupunki on Petroskoi.

Tässä esimerkkitapauksessa pääkaupungin sijainnin ja nimen määrittää pitkälti uskonto, mutta myös osin valtioidenväliset rajat. Toinen esimerkki samankaltaisesta kehityksestä voisi olla jakautunut korean kansa ideologisten erojen vuoksi taikka Jerusalemin asema Israelin ja Palestiinan välisessä konfliktissa. Onko Palestiinaa käytännössä olemassa, jos sillä ei ole Jerusalemia pääkaupunkinaan, on varmasti kysymys jonka parissa kansainvälinen yhteisö painii.

Hyvät valtuutetut,

Ilman nuorisoa ei ole tulevaisuutta, sanotaan. Perussuomalaisten valtuustoryhmä on tyytyväinen siitä, että Helsingin pääkaupungiksi tulon 200-vuotisjuhlavuoden kunniaksi olemme päättämässä 10 miljoonan euron määrärahasta tulevaisuutemme hyväksi.

Erityisesti toivomme nyt myönnettävän määrärahan tavoittavan ne nuoret, jotka ovat kaikkein vaikeimmassa asemassa, ne nuoret joiden tulevaisuudenusko on heikoimmillaan. Erityisesti haluamme nostaa määrärahalla tehtävien toimenpiteiden kärkeen koulutuksen ja sen kautta tapahtuvan työllistymisen tukemisen.

Perussuomalaisten valtuustoryhmä katsoo, että Helsingin on tehtävä kirjaimellisesti kaikkensa, jotta jokaiselle nuorelle löytyy koulutuspaikka. Mieluiten vielä sellainen koulutuspaikka, joka on nuorelle itselleen mieleinen ja jonka kautta hän voi saada itselleen oikean työn, jonka kokee itselleen mielekkääksi. Temppukoulutus ei ole oikea tapa hoitaa asiaa eikä nuorisotakuu saa sellaiseksi muotoutua rahan tai opettajapulan toimiessa tekosyynä. Samalla on kysyttävä, mihin nuorisotakuusta ovat unohtuneet nuoret vammaiset, jotka ovat oikeasti kaikkein heikoimmassa asemassa. Toivottavasti Helsinki ei itse  heitä unohda.

Aivan liian usein päättäjillä on tapana sanoa, ettei jotain tärkeää asiaa voida tehdä koska se ei ole sallittua tai on vastoin tapoja. Nuorten kohdalla on ymmärrettävä, että nykynuoriso on toisenlaista ja ajat muuttuvat heidän ehdoillaan. Kaikille oppilaille ei perinteinen pulpetissa istuminen maistu, jolloin on kehitettävä uusia tapoja, joilla motivoidaan nuoria itseään auttamaan itseään, unohtamatta kuitenkaan ”saattaen vaihdettava”-ajatusta.

Koulutus on vasta osa tätä suurta haastetta, jonka voittamista varten on ehdotettu juhlavuoden määrärahaa. Tämän toteuttamisessa meidän on syytä rikkoa raja-aitoja, aivan kuten esityksessäkin todetaan. Perussuomalaisten valtuustoryhmä on valmis tähän haasteeseen ja kannatamme kaupunginhallituksen esitystä.

 

Ryhmäpuhe kuntarakenneuudistuksesta

Helsingin valtuusto kävi keskiviikkona 28.3.2012 ns. lähetekeskustelun Helsingin vastauksesta valtiovallalle koskien kunnallishallinnon rakenteiden ja muiden kuntauudistukseen liittyvien uudistusten toteuttamista osana maanlaajuista prosessia. Ryhmämme lähetti kaupunkimme kuntaliitoksiin hurmosmielisesti suhtautuvalle ylimmälle johdolle seuraavanlaiset terveiset pitämäni ryhmäpuheen myötä:

 

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut ja kaupunkilaiset,

Valtiovarainministeriö on pyytänyt Helsingiltä lausuntoa kahdesta asiakokonaisuudesta: Kunnallishallinnon rakenne -työryhmän selvityksestä sekä Muista kuntauudistukseen liittyvistä uudistuksista. Perussuomalaisten Helsingin valtuustoryhmä kiittää kaupungin johtoa mahdollisuudesta tuoda ilmi ajatuksia pyydetystä asiakokonaisuudesta ja vastauksista. Mainittakoon, että näkemyksemme kuntaliitoksiin on yhteneväinen pääkaupunkiseudun perussuomalaisten kanssa.

Kyselyn ensimmäinen osa koskee mielipiteitä kunnallishallinnon rakenne-työryhmän raportista. Yleisesti Perussuomalaisten puolue näkee kunta- ja palvelurakenteen uudistustarpeet todellisiksi. Mielestämme kuntaliitoksia voidaan tehdä, mutta niiden pitää aina perustua vapaaehtoisuuteen, ei siis maamme hallituksen tai naapurikunnan poliitikkojen sanelemaan pakkoon. Lisäksi kuntaliitosten lopputuloksena tulee olla aito parannus kuntien aiempaan taloudelliseen tilanteeseen. On selvää, ettei yhdistämällä esimerkiksi kahta tai useampaa eläkeikäisten kuntaa saada aikaiseksi muuta kuin yksi eläkeikäisten asuttama suurkunta.

Pääkaupunkiseudun osalta Perussuomalaiset näkevät kuntaliitokset tarpeettomiksi, emmekä pidä tarpeellisena järjestää kuntajakoselvityksiä taikka asettaa selvitysmiehiä. Kuntaliitokset eivät mielestämme ratkaise esimerkiksi maankäyttöön, liikenteeseen ja asumiseen taikka sosiaali- ja terveydenhuoltoon, koulutukseen ja elinkeinoelämään liittyviä erityiskysymyksiä seudullamme.

Hyvät valtuustokollegat ja helsinkiläiset,

Meidän vaihtoehtomme kuntaliitoksille on metropolihallinto. Tässä metropolihallinnossa olisi edustettuna yhteensä 16 kuntaa (Helsinki, Espoo, Vantaa, Kirkkonummi, Kauniainen, Vihti, Nurmijärvi, Tuusula, Kerava, Järvenpää, Sipoo, Hyvinkää, Mäntsälä, Pornainen, Lohja ja Porvoo), eli 14 nykyistä metropolikuntaa sekä Lohja ja Porvoo.

Metropolihallinnolle siirretään metropolialueen kehittämiseen liittyvät tehtävät kunnilta. Rahoitus siirtyy tehtävien mukana valtiolta ja kunnilta metropolihallinnolle. Metropolialuetta varten säädetään oma laki, joka selkeyttää tehtävienjakoa metropolihallinnon, valtion ja kuntien sekä esimerkiksi ELY-keskusten välillä.

Ylintä päätösvaltaa metropolialueella pitää metropolivaltuusto, jossa ovat edustettuina kaikki kunnat ja edustajat eli valtuusto valitaan yleisillä vaaleilla. Mainittakoon, että kuntien valtuustot jäisivät oleman kuten tähänkin asti, vastaten oman paikallisen alueensa erikoiskysymyksistä.

Asiat metropolivaltuustolle valmistelee metropolihallitus, jossa on 16 henkilöä eli yhtä monta paikkaa kuin on kuntia. Mallissamme kunnilla on oikeus tulla kuulluksi paitsi lausuntojen myös aloitteiden muodossa. Vastaavasti metropolivaltuutetuilla ja kuntien asukkailla on laissa määritetty oikeus tehdä metropolialoite samaan tapaan kuin nyt kuntalaisilla on oikeus tehdä kuntalaisaloite.

Perussuomalaisten mielestä Metropolihallinnon muodostaminen on ratkaisu kuntaliitoskysymyksiin, ratkaiseehan se tehokkaasti esimerkiksi kaavoitukseen ja liikenteeseen liittyvät kysymykset demokraattisesti. Samalla säilyy lähidemokratia kuntatasolla ja kuntien päätösvalta koko kuviossa ilman, että yksikään kunta saisi liian hallitsevaa asemaa.

Arvoisa puheenjohtaja,

Kuulitte juuri Perussuomalaisten näkemyksen kuntarakenne-kysymykseen. Kommentoin vielä lyhyesti muita kuntauudistukseen liittyviä kysymyksiä.

Kuntalain kehittämisessä tulee mielestämme huomioida edellä kerrottu metropolihallinnon toteuttaminen. Samalla kun kuntalakia uudistetaan, voidaan selkeyttää ja vahvistaa lähidemokratian roolia suomalaisessa päätöksenteossa.

Mitä tulee kuntien rahoitus- ja valtionosuusjärjestelmään, lienee selvää että Helsingin näkökulmasta katsoen maksajan rooli on kestämätön tilanne. Mutta koska kuntarakenneuudistuksen yksi päätarkoituksista on julkisuudessa olevien tietojen mukaisesti ratkaista kuntien talousongelmat, voidaan asiasta vetää se johtopäätös, ettei Helsinki joudu enää kovin pitkään maksamaan noin kolmea sataa miljoonaa euroa vuodessa tukena muille kunnille.

Lopuksi esitän ryhmämme toiveena, että kun Helsinki vastaa virallisesti kyselyyn, tuodaan esille se absoluuttinen fakta, ettei Helsinki ole kuntaliitosten tarpeen suhteen yksimielinen.

Kiitos.

Ryhmäpuhe vuoden 2013 talousarvioehdotuksen valmistelua koskevassa lähetekeskustelussa

Keskiviikkona 15.2. käytiin kaupunginvaltuustossa liki nelituntinen keskustelu Helsingin ensi vuoden budjetin valmisteluun liittyen. Lähetekeskusteluhan on ikäänkuin ohjeistus niistä asioista ja painotuksista, joita puolueet ja valtuutetut toivovat virkamiesten ja johtavien viranhaltijoiden huomioivan kaupungin reilun 4 miljardin euron suuruisen budjetin valmistelussa. Lopullisesti seuraavan vuoden budjetit valmistuvat vasta lokakuisten ryhmienvälisten budjettineuvostteluiden ja valtuuston marraskuisten budjettikokouksien myötä, vaikka homma aloitetaankin jo helmikuun puolivälissä.

Vähän toisenlainen tahti kuin eduskunnassa, jossa koko valtionbudjetti 50+ miljardia euroa rykäistään kokoon neljässä kuukaudessa. Toki valtiovarainministeriö on omalla tahollaan valmistellut budjettiehdotusta jo kesästä lähtien. Välillä tulee mieleen, eikö meillekin riittäisi vähän lyhyempi budjetin valmisteluaika. Toisaalta, eipähän tule hötkyiltyä, mahdolliset määrärahasiirrot kaupungin budjetissa ovat pääsääntöisesti satoja tuhansia euroja tai maksimissaan muutamia miljoonia, valtion taholla miljardikaan ei tahdo aina riittää budjetin lisäystarpeena. Varsinkaan silloin kun tuetaan euroa. Brrr.

 

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut,

Perussuomalaisten valtuustoryhmä haluaa tässä puheessa nostaa esille joukon keskeisiä asiakokonaisuuksia, joita toivomme huomioitavan vuoden 2013 budjettia laadittaessa.

Helsingin seudun yleinen talouskehitys on jo pitkään ollut, kuten kaikki tiedämme, hyvin epävarmalla pohjalla. Helsinki on kansainvälisenä merikaupunkina pitkälti riippuvainen vientiteollisuutemme ja palveluidemme kysynnästä. Eurovaluutan jo pari vuotta jatkuneet ongelmat eivät ole mikään uusi juttu, kuten ei myöskään Nokian ja muiden entisten suuryhtiöiden työntekijöihin kohdistuvat työvoiman leikkaukset ja siirrot halvempien tuotantovälineiden maihin. Työnsä menettäneiden joukossa on ollut myös helsinkiläisiä.

Perussuomalaisten valtuustoryhmä suhtautuu lähtökohtaisesti myönteisesti sellaisiin toimenpiteisiin, jotka auttavat helsinkiläisiä yrityksiä kansainvälistymään ja kasvamaan. Kansainvälinen talouselämä ja sen muutokset ovat osa arkielämäämme, siksipä meidän ei pienenä kansakuntana ja pienenä kaupunkina kannata jäädä paikoillemme seisomaan tai laiva menee ohi.

Mutta on myös asioita, joita emme suvaitse. Eräs niistä on harmaa talous, tuo yhteiskuntamme syöpä. Se ulottaa lonkeronsa kaikille elämänaloille, valitettavasti myös kunnalliseen talouteen. Rakennustoiminta on koko maan laajuinen valitettava esimerkki siitä, miten käy kun ei panosteta riittävästi harmaan talouden torjuntaan. On kysyttävä, onko Helsingin kaupunki panostanut omilla toimillaan riittävästi harmaan talouden torjuntaan?

Mielestämme ei ole. Edellytämmekin, että kaupunki ryhtyy vielä nykyistäkin tarmokkaammin toimiin tämän rikollisuuden torjumiseksi. Harmaan talouden toimijat vievät yhteisiä eurojamme omiin taskuihinsa, eikä tällaista toimintaa tule missään olosuhteissa hyväksyä. Valtion taholla vuosittaiset harmaan talouden tuomat menetykset yhteiskunnallemme ovat 3-4 miljardia euroa. Jos Helsingin ajattelee vastaavan noin kymmenestä prosentista maamme rahavarallisuudesta, tarkoittaa se useiden satojen miljoonien eurojen tulonmenetyksiä. Onko meillä varaa tähän? Ei ole!

Hyvät valtuutetut ja kansalaiset,

Ryhmämme asettaa pitkän tähtäimen taloussuunnitelmissaan etusijalle Helsingin peruspalvelut.

Peruspalveluilla emme tarkoita pelkästään sosiaali- tai terveystoimien palveluita lapsesta ikäihmiseen, vaan myös toimivaa ja turvallista asuinympäristöä, mahdollisimman vähäistä työttömyyttä ja esimerkiksi koulupudokkuudelle nollatoleranssia.

Koulupudokkuus onkin yksi kaupunkimme vakavimmista tulevaisuuden ongelmista, jos siihen ei lähivuosina puututa tiukasti ja tehokkaasti. Ryhmämme toivookin mahdollisimman monen jakavan kanssamme tämän huolen ja ryhtyvän tarmokkaisiin toimenpiteisiin, jotta kukaan peruskoulunsa tai lukionsa päättävä ei jäisi ilman jatkokoulutuspaikkaa

Koulutuksen lisäksi ihminen tarvitsee elämäänsä muutakin turvallisuutta, kuten palo- ja pelastustoimen tuomaa turvallisuutta. Ihmistä ei kiinnosta niinkään se, mikä taustaorganisaatio esimerkiksi ambulansseja liikuttaa, vaan se, että hän voi olla varma avun saapumisesta. Siksi katsomme, että kaupungin on kaikissa olosuhteissa turvattava riittävät kalusto- ja henkilöstöresurssit.

Ryhmämme on huolissaan kaupunkimme väestöpohjan viimeaikaisesta kehityksestä. Ei ole kovinkaan pitkää aikaa siitä, kun saimme jälleen mediastakin lukea, kuinka Helsingin voimakkaan muuttoliikkeen tuloksena helsinkiläisten keskimääräinen tulotaso on laskusuunnassa. Käytännössä tämä johtaa pitkään jatkuessaan tilanteeseen, jossa Helsingin väkiluku kyllä kasvaa, mutta vuosittaiset verotulot junnaavat paikoillaan. Tai mikä pahinta, lähtevät laskuun.

Jokaisen helsinkiläisen olisi syytä olla huolissaan tästä kehityksestä, sillä tämän kehityssuunnan pitkään jatkuessa on kaupungin vaikeaa tai jopa mahdotonta turvata niitä palveluita, joita helsinkiläiset ovat tottuneet saamaan. On selvää, että velaksi emme voi elää. Yhtä selvää on ryhmämme mielestä myös se, että kaiken maailman kukkenheimit ja vautsivau-palatsit joutavat mappi Ö:hön kunnes talous on saatu tasapainoon. Ja senkin jälkeen on tarkkaan mietittävä, mihin euromme käytetään.

 

Ryhmäpuhe vuoden 2012 budjetista ja vuosien 2012-2014 taloussuunnitelmasta

Viime keskiviikkona 16.11. kokoontunut valtuusto löi lukkoon Helsingin vuoden 2012 budjetin. Samassa yhteydessä äänestettiin joukosta ponsia, joita oli esitetty 9.11. pidetyssä valtuuston budjettikokouksessa, jossa ryhmät ja yksittäiset valtuutetut pitivät puheita viiden tunnin edestä.

Perussuomalaiset esittivät pitämässäni ryhmäpuheessa ponnen ns. “etsivän vanhustentyön” aloittamismahdollisuuksien selvittämisestä. Nuorten etsivällä työllä on saatu hyviä tuloksia syrjäytymisen ehkäisyssä. Samankaltaista työtä tarvitaan myös vanhusten kohdalla. Yksinäisyys ja joukosta vetäytyminen ovat lisääntyneet hälyyttävästi myös ikäihmisten joukossa. Siksi mielestämme Helsingin kaupungin tulisi puuttua asiaan, vaikkapa etsivän nuorisotyön oppeja soveltamalla. Pontemme puolesta äänesti 16.11. suoritetussa äänestyksessä 84 valtuutettua, yhden ollessa poissa.

 

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut

Tämän päivän ryhmäpuheemme voisi olla melkeinpä toisinto viime kevään ryhmäpuheestamme, mitä tulee Helsingin omaan talouteen vaikuttavaan kansainvälisen talouden yleiseen tilaan. Kansainvälinen eurovaluutan kriisi tuntuu olevan jatkuvasti päällä ja pahenemista odotellaan jatkuvasti. Huippukokous huippukokoukselta onnistutaan tekemään torjuntavoittoja ja siirtämään euroalueen ja samalla koko eurooppalaisen talouden lamaa taas muutamalla viikolla. Samaan aikaan kun meillä jännitetään eurokuplan puhkeamisen ajankohtaa, unohtuu helposti se, että muualla maailmassa esimerkiksi Kiina painii parhaillaan lähes painajaismaisen massiivisen pikavippikuplan kanssa. Siltä kuplalta ei Eurooppakaan ole turvassa.

Helsingin kaupungin ensi vuoden budjettia on tehty kieli keskellä suuta, nojautuen parhaisiin ja ajankohtaisimpiin saatavilla oleviin talousennusteisiin. Näin mielestämme tulee tällaisina aikoina toimiakin. Ei massiivisia menolisäyksiä, muttei myöskään massiivisia menoleikkauksia. Jos taloudellinen hyökyaalto tulee, sitten on reagoitava parhailla mahdollisilla keinoilla.

Hyvät kanssavaltuutetut ja kansalaiset,

Perussuomalaiset lähtivät tämän vuoden budjettineuvotteluihin tavoitteenaan maltilliset lisäpanostukset ja useat käytännön toimet, joilla parannetaan kaupunkilaisten arkiturvallisuutta, estetään nuoria joutumasta pahoille teille ja tehostetaan homeongelmiin reagoimista, muutamia esimerkkejä mainitaksemme.

Kuka meistä ei olisi joskus toivonut pimeän aikaan liikkuessaan, että olisipa tässä reitillä enemmän valaistusta jottei oloaan tuntisi turvattomaksi. Kehotammekin kaupunkilaisia olemaan aktiivisia ja ilmiantamaan valtuutetuille kaikki jalankulkijoille ja pyöräilijöille turvattomat tai jopa vaaralliset paikat armaassa kaupungissamme. Pelastustoimi on myös tärkeä osa kaupunkilaisten arkiturvallisuutta, siksi oli välttämätöntä varmistaa kirjauksena ambulanssikaluston saatavuus riippumatta siitä mihin suuntaan terveysalaa koskevaa lainsäädäntöä ollaan viemässä tai mihin tulokseen alan sinänsä valitettavasti lisääntyneet kilpailutukset päätyisivätkään.
Perussuomalaiset ajattelevat, että nuorissa on tulevaisuus. Siksi olemmekin tyytyväisiä siihen, että neuvotteluiden tuloksena päädyimme järjestämään nuorisotyötä tekeville järjestöille lisää taloudellisia ja henkilöstöllisiä voimavaroja järjestää nuorille muutakin tekemistä kuin ostareilla ja kauppakeskuksissa notkumista.

Homeongelmat ovat valitettavan tuttuja asioita meille helsinkiläisille ja suomalaisille. Kaupungilla on omalta osaltaan suuri vastuu rakennustensa sisällä päivittäin työskentelevien ja opiskelevien helsinkiläisten terveydestä. Perussuomalaiset uskovat, että budjettineuvotteluissa nähty yksimielisyys tilanteen vakavuudesta konkretisoituu budjettikirjaan kirjattuina käytännön toimina ja määrärahoina, joilla homeongelmista kärsivien rakennusten käyttö saadaan loppumaan ja korvaavat väistötilat vaikkapa parakkien muodossa saadaan nykyistä nopeammin käyttöön. Mielestämme on parempi vaihtoehto on olla vuosi karummassakin moduulirakennuksessa kuin loppuelämä homesairauksista kärsivä.

Hyvät kansalaiset,

Budjettineuvotteluissa päädyttiin lisäämään vanhustenpalveluihin lisää rahaa reilulla kädellä. Tämä on ainut oikea suuntaus nykyisessä väestötilanteessa. Kun väki lisääntyy yleensä tai tietyissä ikäryhmissä, on selvää että myös menot lisääntyvät näiden kohdalla. Perussuomalaisten mielestä jokaisella vanhuksella on oikeus paitsi saada tarvitsemaansa terveydenhuoltoa, myös vertaisseuraa.

On ollut ilahduttavaa huomata, että iäkkäät ovat löytäneet Helsingin kaupungin ja yhteistyökumppanien tarjoamat vapaa-ajan mahdollisuudet palvelukeskuksissa. Valitettavasti aivan kaikki vanhukset eivät ole vielä näitä palveluita löytäneet. Yksinäisyydestä ja syrjäytymisestä on puhuttu paljon, ja tehtykin jonkin verran erityisesti nuorten parissa. Vielä enemmänkin voidaan tehdä, sen on etsivä nuorisotyö osaltaan osoittanut ja siksi esitämme seuraavan ponnen liittyen vanhuksiin:

Kaupunginvaltuusto edellyttää, että selvitetään mahdollisuudet ja keinot joilla voidaan aloittaa etsivä vanhustentyö Helsingissä.

Lopuksi haluan kiittää niin omasta kuin perussuomalaisten ryhmän puolesta kaikkia niitä kaupungin virkamiehiä ja luottamushenkilöitä eri puolueissa, jotka ottivat osaa budjetin tekoon.

Perussuomalaiset kannattavat vuoden 2012 talousarvion ja vuosien 2012-2014 taloussuunnitelman hyväksymistä.

Helsingin ja Vantaan liitosselvitys

Helsingin ja Vantaan valtuustot kokoontuivat maanantaina 31.1.2011 päättämään Helsingin ja Vantaan yhdistymisestä tehdyn esiselvityksen jatkosta. Helsingin valtuustossa pidettiin ryhmäpuheet, jonka pidin Perussuomalaisten ryhmän puolesta. Siitä selviävät ryhmämme suurimmat huolet yhdistymisen vaikutuksista.

Totesimme ryhmässämme, että tehdyn esiselvityksen pohjalta ei ole syytä jatkaa yhdistymisselvityksen tekoa. Myös Vantaan valtuustoryhmä oli asiasta samaa mieltä. Tämän johdosta teimme yhteisen julkilausuman asiasta, joka lähetettiin Helsingin Sanomiin. Kirjoituksessamme nostimme esille muutamia oleellisimpia ongelmakohtia. Yllättäen HS ei mielipidekirjoituksen muotoon tehtyä kannanottoamme julkaissut, joten julkistan myös sen tässä kirjoituksen yhteydessä.

Jo etukäteen oli selvää, että Helsingin valtuuston enemmistö tulee äänestämään jatkoselvityksen puolesta. Vantaan osalta tulos olisi jännittävämpi, sillä siellä punnukset olivat lievästi selvitystyön jatkon pysäyttämisen puolella. Lopulta äänestystulokset olivat Helsingissä 69-13 selvitystyön jatkamisen puolesta, Vantaalla luvut olivat 45-22 selvitystyön lopettamisen puolesta. Koska selvitystyön jatkamisen edellytyksenä oli molempien kaupunkien valtuustojen hyväksyntä, selvitystyö päättyi Vantaan vastustuksen myötä. Mutta on selvää, että asia ei jää tähän…

Kannanotto: Yhdistyminen olisi asukkaiden edun vastaista

Helsingin ja Vantaan Perussuomalaisten valtuustoryhmät eivät kannata Helsingin ja Vantaan kaupunkien yhdistämistä. Mielestämme kaupunkien yhdistyminen ei ole asukkaiden edun mukaista johtuen muun muassa kaupunkien suurista toimintakulttuuri- ja rahoituseroista.

Kattava, virkamiestyönä valmisteltu Helsinki-Vantaa -selvitys osoittaa selvästi nämä erot. Esimerkkeinä mainittakoon palvelurakenteelliset erot, jotka johtaisivat palveluverkoston supistumiseen Helsingissä. Sosiaalinen asuntotuotanto puolestaan keskittyisi Vantaan alueelle. Myös yhdistyneen kaupungin byrokratia lisääntyisi ja hallinnollinen läpinäkyvyys heikkenisi tavalla, joka siirtäisi päätösvallan luottamushenkilöiltä poliittisille virkamiehille.

Kuntien yhdistämisellä tavoiteltavat hyödyt ovat saavutettavissa nopeammin ja edullisemmin kehittämällä itsenäisten kuntien välistä yhteistyötä. Lähtökohtana yhteistyön kehittämisessä tulee olla asukkaiden etu. Tällä hetkellä Kokoomuksen ja Vihreiden puoluepoliittiset intressit näyttävät määrittävän yhdistymisestä käytävää keskustelua.

Valtuustoryhmiensä puolesta,

Antti Valpas
Puheenjohtaja
Helsingin Perussuomalaisten valtuustoryhmä

Pietari Jääskeläinen
Puheenjohtaja
Vantaan Perussuomalaisten valtuustoryhmä


Perussuomalaisten ryhmäpuhe Helsingin ja Vantaan liitosselvityksen jatkosta

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut

On annettava kiitosta jo tehdystä melko kattavasta selvityksestä. Jo tähän mennessä tehty selvitys on osoittanut ne suuret erot, joita näillä kahdella kaupungilla on. Perussuomalaiset ovat niin Helsingissä kuin Vantaalla sitä mieltä, ettei kaupunkien yhdistymisen jatkoselvittämiselle näillä tiedoilla ole tarvetta.

Esimerkkinä näistä suurista eroista mainittakoon tärkeät palvelurakenteelliset erot, jotka johtaisivat varmasti palveluverkoston supistumiseen Helsingissä. Asia, jota en itse terveyspalveluiden vakiokäyttäjänä ja äänestäjieni valtuutettuna voi hyväksyä. Paperilla seinäkohtainen tehokkuus lisääntyisi, mutta henkilökunnan saatavuusongelmat ja potilasjonot jäisivät. Kuntien yhdistäminen ei ratkaise näitä ongelmia.

Kuten kaupunginjohtaja omassa esittelyssään toi esille, tässä yhdistämisessä vaikuttaa taustalla useita vuosia sitten aloitettu valtakunnallinen kunta- ja palvelurakenneuudistushanke eli Paras-hanke. Sopivampi nimi sille olisi Kupru, sillä se on luontevampi lyhenne tuosta pitkästä nimestä.

Niin sanottu Paras-hanke on käytännössä lisännyt kansalaisten välistä eriarvoisuutta muualla maassa. Näin se on myös tehnyt Helsingissä, esimerkiksi aikoinaan tehty Kruunuhaan terveyspalveluiden siirto Viiskulmaan oli nähdäkseni osa tätä hankkeen toteuttamista. 20 tuhannen asukkaan yksiköt kun ovat Paras-hankkeen ydin. Kansalaisten ja valtuutettujen on syytä tiedostaa tämä puoli, joka vaikuttaa myös tämän yhdistymiskeskustelun taustalla. Onhan kyse kuntarakenteen muuttamisesta.

Perussuomalaiset niin Helsingissä kuin Vantaallakin ovat siis yhdessä sitä mieltä, että kuntien yhdistämisellä tavoiteltavat hyödyt ovat saavutettavissa nopeammin ja edullisemmin kehittämällä itsenäisten kuntien välistä yhteistyötä. Siihen ei tarvita kuntien yhdistymisselvityksen jatkamista, vaan aitoa halua kehittää ylikunnallista yhteistyötä.

Lähtökohtana yhteistyön kehittämisessä tulee olla Helsingin ja Vantaan asukkaiden etu, ei poliittisten suurpuolueiden vallanhalu.

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut, minäkin kannatan valtuutettu Hurun tekemää esitystä.

On annettava kiitosta jo tehdystä melko kattavasta selvityksestä. Jo tähän mennessä tehty selvitys on osoittanut ne suuret erot, joita näillä kahdella kaupungilla on. Perussuomalaiset ovat niin Helsingissä kuin Vantaalla sitä mieltä, ettei kaupunkien yhdistymisen jatkoselvittämiselle näillä tiedoilla ole tarvetta.

Esimerkkinä näistä suurista eroista mainittakoon minulle tärkeät palvelurakenteelliset erot, jotka johtaisivat varmasti palveluverkoston supistumiseen Helsingissä. Asia, jota en itse terveyspalveluiden vakiokäyttäjänä ja valtuutettuna voi hyväksyä. Paperilla seinäkohtainen tehokkuus lisääntyisi, mutta henkilökunnan saatavuusongelmat ja potilasjonot jäisivät. Kuntien yhdistäminen ei ratkaise näitä ongelmia.

Kuten kaupunginjohtaja omassa esittelyssään toi esille, tässä yhdistämisessä vaikuttaa taustalla useita vuosia sitten aloitettu valtakunnallinen kunta- ja palvelurakenneuudistushanke eli Paras-hanke. Sopivampi nimi sille olisi Kupru, sillä se on luontevampi lyhenne tuosta pitkästä nimestä.

Niin sanottu Paras-hanke on käytännössä lisännyt kansalaisten välistä eriarvoisuutta muualla maassa. Näin se on myös tehnyt Helsingissä, esimerkiksi aikoinaan tehty Kruunuhaan terveyspalveluiden siirto Viiskulmaan oli nähdäkseni osa tätä hankkeen toteuttamista. 20 tuhannen asukkaan yksiköt kun ovat Paras-hankkeen ydin. Kansalaisten ja valtuutettujen on syytä tiedostaa tämä puoli, joka vaikuttaa myös tämän yhdistymiskeskustelun taustalla. Onhan kyse kuntarakenteen muuttamisesta.


Perussuomalaiset niin Helsingissä kuin Vantaallakin ovat yhdessä sitä mieltä, että kuntien yhdistämisellä tavoiteltavat hyödyt ovat saavutettavissa nopeammin ja edullisemmin kehittämällä itsenäisten kuntien välistä yhteistyötä. Siihen ei tarvita kuntien yhdistymisselvityksen jatkamista, vaan aitoa halua kehittää ylikunnallista yhteistyötä.

Lähtökohtana yhteistyön kehittämisessä tulee olla Helsingin ja Vantaan asukkaiden etu, ei poliittisten suurpuolueiden vallanhalu.

Ryhmäpuhe vuoden 2011 budjetista ja vuosien 2011-2013 taloussuunnitelmasta

Kaupunginvaltuusto kokoontui eilen keskustelemaan vuoden 2011 budjetista ja lähivuosien taloussuunnitelmasta. Esitin ryhmämme puheenjohtajana ryhmäpuheemme, jonka voit lukea jäljempää. Varsinaisesti budjetista päätetään viikon päästä 10.11. pidettävässä valtuuston istunnossa, jossa äänestetään tehdyistä vastaesityksistä ja ponsista.

Eilinen keskustelu kesti kuutisen tuntia, tunnin vähemmän kuin viime vuonna. Osaksi tämä johtui siitä, että puheenvuorojen pituuksia on lyhennetty ryhmien yhteissopimuksella, normaalin pönttöpuheen ollessa nyt neljä minuuttia (ennen 5) ja vastauspuheenvuoron yksi minuutti (ennen 2). Ryhmäpuheiden sallittu maksimipituus oli kahdeksan minuuttia. 

Eilisen illan omituisimman puheenvuoron esitti kommunistien ainut valtuutettu Yrjö Hakanen, joka kirkkain silmin väitti ryhmänsä puheenvuorossa, että Perussuomalaiset olisivat hyväksyneet budjetin ilman omia esityksiä. Tämähän nyt oli niin paksua potaskaa ja valetta, että jos en olisi näin rauhallinen tyyppi, olisin saattanut älähtää kesken Hakasen puheenvuoron.  Odottelinkin rauhassa jo aiemmin varaamaani toiseen puheenvuorooni asti, ja sen alussa kerroin Hakaselle, että ryhmällämme oli budjettineuvotteluihin lähdettäessä 4 tavoitetta, joista 3 oli suoria määrärahatavoitteita (Näiden lisäksi neuvotteluissa keskusteltiin mm. harmaan talouden torjunnasta, josta on maininta ryhmäpuheessammekin). Samalla totesin, että Perussuomalaiset eivät olisi budjettisopuun lähteneet, jos meidän toiveita ei olisi huomioitu lainkaan.

Hakanen selitti puheenvuoroni jälkeen, että hän oli kuullut asiasta toisilta neuvottelijoilta, yksilöimättä sitä, keneltä. Mitä muuta tuollaiseen voi todeta kuin kehottamalla Hakasta seuraavalla kerralla kysymään suoraan perussuomalaisten budjettineuvotteluissa sopimuksen allekirjoittaneelta henkilöltä, eli tässä tapauksessa minulta, missä mennään. Toivottavasti valtuutettu Hakanen ymmärtää vaihtaa tämän väitteensä pohjana käyttämänsä informaatiolähteen. Nykyisen informaatiolähteen luotettavuus on selvästikin Punaisen torin hevosmiesten tietotoimiston luokkaa.

Jäin odottelemaan valtuutettu Hakaselta julkista anteeksipyyntöä. Sitä ei vielä tullut, toivottavasti ensi viikolla tulee. Että jos Yrjö luet tätä blogia, tiedät kyllä mitä sinun pitäisi tässä tilanteessa tehdä. Valheeseen perustava punapopulismi ei tule pitkälle kantamaan.

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut ja helsinkiläiset

Keväällä totesin budjetin lähetekeskustelun ryhmäpuheessamme Helsingin olevan taloudellisessa tilanteessa, jossa voimakas syöksy alaspäin alkaa taittua taas ylöspäin. Olemme kuin mäkikotka lähestymässä hyppyrin nokkaa ja on aika ponnistaa kohti parempia aikoja.

Tämä ensi vuoden budjetti on merkittävä osa tätä ponnistusta kohti parempia aikoja. Tarve kunnallisveron korottamiseen oli tiedossa, eikä yllättänyt ketään. Kaupunkimme tila ei onneksi ole niin katastrofaalinen, että olisi jouduttu korottamaan kunnallisveroa enemmän kuin nyt ehdotetun yhden prosenttiyksikön verran on ajateltu.

Perussuomalaiset ovat erityisen tyytyväisiä niihin taloudellisiin lisäpanostuksiin, joilla ylläpidetään peruspalveluita. Ehdotetut määrärahalisäykset vanhusten omaishoidon ja kotisairaanhoidon kaltaisiin kohteisiin ovat välttämättömiä, jotta Helsingin tavoite vähäisemmästä raskaasta laitoshoidosta voidaan saavuttaa.

Lasten päivähoidossa ja perusopetuksessa on osaltaan otettu huomioon se erotus, joka on virallisten tilastoennusteiden ja todellisuuden välillä. Tämähän on ollut suoranainen ikuisuusongelma, joka tunnetaan paitsi opetustoimessa, myös erityisesti sosiaali- ja terveystoimessa. Käytännön tuloksena tästä on syystäkin pahamaineinen alibudjetointi.

Jotta tämä budjettivalmistelussa käytettyjen virallisten tilastojen ja käytännön todellisuuden välinen erotus tulee otettua huomioon myös tulevaisuudessa, esitän seuraavan perussuomalaisten ponnen:

“Kaupunginvaltuusto edellyttää, että kaupungin opetustoimi, sosiaalitoimi ja terveystoimi luovat pitkän aikavälin tilastoista poimittuihin toteutuneisiin, todellisiin oppilas- ja asiakasmäärälukuihin perustuen korjauskertoimen, jota käytetään jatkossa budjettivalmistelun yhteydessä jotta ennustetilastojen luoma vääristynyt kuva tulevan vuoden määrärahatarpeesta saadaan korjattua lähemmäs todellista määrärahatarvetta”.

Tämän ponnen tarkoituksena on siis luoda yksinkertainen matemaattinen kaava, jolla pääsemme lähemmäs todellisia käyttäjämääriä ja saamme totuudenmukaisemman kuvan siitä rahatarpeesta, joka palveluiden tuottamiseen tullaan tarvitsemaan seuraavana vuonna. Tahallinen tai tahaton alibudjetointi saadaan tällä huomattavasti paremmin kuriin kuin nykyisellä voivottelulla.

Hyvät valtuutetut,

Sitten muutamia yleisiä huomioita niin tulevasta budjettivuodesta kuin myös lähivuosien taloussuunnitelmasta.

Kaupunkimme väestönkasvu ei saa olla itsetarkoitus. Täällä salissa ja lautakunnissa puhutaan paljon siitä, että menoja pitää vähentää. Valitettavasti asia on niin, että niin kauan kuin kaupunkimme väestönkasvu on positiivista, ei menoja voida hillitä. Tämä ihan siitä yksinkertaisesta syystä, että ihmiset tarvitsevat peruspalveluita. Aina. Ydinkysymys tässä onkin mielestämme se, onko kaupunkimme väestönkasvu sellaista kasvua, jossa verotulojen määrä kasvaa käsi kädessä menojen kanssa, vai onko kasvu lähes yksinomaan tulonsiirtojen varaan joutuvien varassa.

Yleiseen talouteen vaikuttaa erittäin voimakkaasti myös kaupunkilaisten työllistyminen. Valtio, kunta ja yksityinen sektori, niiden luomista työpaikoista syntyvät taloudellisen hyvinvoinnin edellytykset myös Helsingissä. Rakennusala on Helsingin lähivuosien painopiste johtuen korjausrakentamisesta ja uusien asuinalueiden rakentamisesta. Edellä mainitut sektorit ovat osaltaan vastuussa helsinkiläisten työllistymisestä. Tämän johdosta esitän ryhmämme toisen ponnen, joka kuuluu seuraavasti:

“Kaupunginvaltuusto edellyttää, että kaupunki pyrkii vaikuttamaan urakkasopimuksia solmittaessa rakennusurakoitsijoihin siten, että nämä käyttäisivät ensisijaisesti Suomessa pysyvästi asuvaa työvoimaa operoidessaan Helsingin kaupungin työmailla”.

Perustelemme tätä sillä, että mikäli rakentaminen ei luokaan työpaikkoja helsinkiläisille, Helsinkiin veronsa maksaville rakennusmiehille ja –naisille, siihen pistetyt miljoonat ovat yhtä tyhjän kanssa. Pahimmillaan helsinkiläisten rakennusmiesten työttömyyden torjuntaan tarkoitetut rahat saattavat valua ulkomaille. Tällä ponnella ehkäistään myös harmaata taloutta, eräs asia mihin Helsingin kaupunki on itsekin kiinnittänyt huomiota. Tässäpä olisi oiva tapa Helsingille toimia valtiota ja uusia lakeja odotellessa.

Kaupungin strategiaohjelman mukaisesti katsomme, että kaupungin on edistettävä niitä keinoja, joilla helsinkiläisten omatoimisuutta ja vastuuta esimerkiksi oman terveyden vaalimisessa kasvatetaan. Tämä koskee myös maahanmuuttajien omatoimisuutta ja omaa vastuuta opiskella suomen kieltä ja suomalaista kulttuuria. On ikävää ettei valtuuston enemmistö halunnut tehtäväksi esittämäämme laajaa maahanmuuttopoliittista ohjelmaa tähän kaupunkiin silloin kun valtuusto alkuvuodesta 2009 päätti kaupungin valtuustostrategiasta tälle vaalikaudelle.

Hyvät kollegat ja kansalaiset,

Lopuksi muutama käytännön kysymys kaupungin johdolle:

Sinisessä budjettikirjassa on kaupungin strategiaohjelmaa koskevassa osiossa sivulla 18 ja sen alimmassa kappaleessa maininta palveluverkkokomiteasta. Nyt kun viime kuukausina on monia kaupunkilaisia närästänyt käytännön asukasdemokratian tila, esimerkiksi arava-fuusion yhteydessä, haluamme tietää mitä kuuluu asukkaiden äänen kuulumiselle tässä palveluverkkokomiteassa? Nythän siihen kuuluvat luottamushenkilöiden, keskushallinnon ja keskeisten virastojen edustajat. Onko komiteassa mukana asukasjärjestöjen edustajia?

Toinen kysymys koskee varsinaista budjettikirjaa, jonka sivulla 225 viimeisessä kappaleessa kerrotaan prosenttilukemia peruskoulun suorittaneiden jatkopaikoista. Lukiopaikkoja tulee olemaan tarjolla 60 prosentille. Vähintään 20 prosentille tarjotaan ammatilliseen perustutkintoon johtavia koulutuspaikkoja. Lisäopetukseen varataan paikkoja 8 prosentille.

Mihin tämä loppuosa eli noin 10 prosenttia oppilaista katoaa? Onko ajateltu että he sataprosenttisesti jakautuvat muihin kaupunkeihin jatko-opintoja suorittamaan, vai tuleeko heistä kadotettu sukupolvi, joita ei löydy mistään tilastoista? Näitä nuoriahan, jotka ovat jo syrjäytyneet pysyvästi taikka joita uhkaa syrjäytyminen, on tässä maassa jo 60 tuhannen hengen edestä, ainakin jos Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkijoita on uskominen.

Perussuomalaiset kannattavat budjetin hyväksymistä.

Ryhmäpuhe Helsingin vuoden 2009 tilinpäätöksestä ja arviointikertomuksesta

Helsingin Perussuomalaisten ryhmäpuhe kaupunginvaltuustossa 23.6.2010 Tarkastuslautakunnan arviointikertomuksesta ja tilintarkastuksesta vuodelta 2009. Ryhmäpuheen piti valtuustoryhmän puheenjohtaja Antti Valpas. 

Hyvät valtuutetut ja muut läsnäolijat

Ensi alkuun tahdon esittää Perussuomalaisten valtuustoryhmän kiitokset tarkastuslautakunnalle ja sen jäsenille hyvästä ja mielenkiintoisesta raportista. Kiitokset kuuluvat myös tilintarkastajille sekä virkamiehille, jotka ovat olleet mukana tätä nyt käsittelyssä olevaa kokonaisuutta luomassa.

Käyn tässä ryhmäpuheenvuorossa läpi joitakin mielestämme huomionarvoisia asioita tarkastuslautakunnan arviointikertomuksesta sekä myös muutamia tilintarkastajien esittämiä seikkoja, joihin on syytä kiinnittää huomiota.

Tarkastuslautakunnan arviointikertomuksen sivulla 13 lautakunta toteaa kaupunginjohtajan toimialaa koskevassa osiossa, että käyttötalouden tavoitteista jäi viime vuonna toteutumatta kolme. Eräs näistä tavoitteista koski kaupunginvaltuuston käyttömenoja, jotka ylitettiin. Tavoitetta ei tekstin mukaan saavutettu, koska kaupunginvaltuuston palkkioita korotettiin vuoden 2009 alusta lukien. Vaikutusta lienee ollut myös pitkiksi venyneillä valtuuston kokouksilla.

Herää tietysti kysymys, että miten valtuuston jäsenet voisivat jatkossa estää tällaiset ylitykset? Eräs keino onkin jo otettu käyttöön, eli puheajan lyhentäminen. Toinen tehokas, ja varsinkin näin lama-aikana esimerkkiä osoittava keino olisi pienentää valtuuston jäsenien palkkioita. Kuten muistanette, me perussuomalaiset esitimme melko äskettäin menokuria sovellettavaksi myös valtuustopalkkioihin esittämällä niiden pienentämistä 10 prosentilla.  Valitettavasti valtuuston jäsenten enemmistö ei ollut vielä tuolloin valmis kiristämään omaa vyötään.

Arviointikertomuksen kaupungin taloutta ja väestökehitystä koskevassa osiossa tuodaan esille huomionarvoinen seikka, nimittäin väestöpohjan rakenne ja sen vaikutus verotuloihin. Kuten sivun 20 alalaidassa hyvin todetaan, ratkaisevaa Helsingin kaupungin verotulojen kehitykselle ei ole väestön kasvu, vaan väestön laatu. Rautalangasta vääntäen kyse on siitä, että työssä käyvät lisäävät verotuloja kun taasen työvoiman ulkopuoliset muuttajat väistämättä pienentävät verotuloja.

Helsingin tulevien vuosien ongelmana on se, että työssäkäyvät muuttavat kehyskuntiin ja Helsinkiin jäävät lähinnä opiskelevat tai työuransa alussa olevat nuoret sekä työttömät. Perussuomalaiset eivät halua, että Helsingistä kehittyy alhaisten verotulojen ja suuren työttömyyden vaivaama ongelmakaupunki. Olisi mielestämme enemmän kuin suotavaa, että Helsinki ryhtyy pikaisesti pohtimaan ja käytäntöön soveltamaan niitä keinoja, joilla Helsingin vetovoimaa työssäkäyvien ihmisten kaupunkina kasvatetaan.
Tämä kasvupotentiaali löytyy ilman muuta jo Helsingissä asuvista ihmisistä. Tämä verotulojen kasvatustavoite edellyttää myös tehostettuja toimia tehdä kaupungistamme vetovoimainen yrityskaupunki. Kuten arviointikertomuksesta käy ilmi, Helsingillä on tehostettavaa juuri tässä asiassa.

Viime vuonna käsitellessämme tarkastuslautakunnan vuotta 2008 koskevaa arviointikertomusta, nostimme esille Helsingin bussiliikenteen tilanteen. Tuolloin esitimme vaatimuksen, että tappioputki on mitä pikimmin katkaistava. Valitettavasti tappiokierre ei ole vielä vuonna 2009 katkennut, mutta johto on tiedostanut tilanteen ja ryhtynyt toimenpiteisiin, joilla toivottavasti voidaan varmistaa Helsingin oman bussiyhtiön jatkuvuus tulevaisuudessakin. Henkilökohtaisesti pitäisin hyvin valitettavana tilannetta, jossa Suomen pääkaupunki joutuu myymään tai jopa asettamaan konkurssiin bussiyhtiön, jonka vastuulla on merkittävä osa julkisesta bussiliikenteestämme.

Hyvät valtuutetut ja kansalaiset,

Kaupunkimme on panostamassa suuresti sähköiseen asiointiin ja verkkopalveluiden kehittämiseen, eräänä tavoitteenaan säästöt asiakaslähtöisyyden samalla parantuessa. Tarkastuslautakunta tuo sivulla 37 aiheellisesti esille parannus- ja toimenpide-ehdotuksia, joista yksi koskee hallintokuntien järjestelmien yhteensopivuutta. Samaan yhteyteen voidaan hyvällä syyllä sisällyttää myös asiakkaiden käytössä olevien järjestelmien toiminnallinen samankaltaisuusvaatimus. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että kun Matti Meikäläinen menee antamaan palautetta tai täyttää hakemuksen kaupungin nettisivuilla, hänen silmiensä eteen tulee aueta hallintokunnasta ja asiasta riippumatta sivu, joka on aina mahdollisimman samankaltainen toiminnallisuudeltaan. Yhtenäinen ulkonäkö luo tuttuuden tunnetta ja pidemmän päälle nämä seikat huomioimalla pystytään pienentämään väärin tai puutteellisesti täytettyjen lomakkeiden määrää. Tämä puolestaan vähentää viranhaltijoiden tekemää turhaa työtä.

Arviointikertomuksen sivuilla 50 ja 51 käsitellään jokakeväistä riesaa, eli katupölyä. Tilanne on parantunut melko paljon rakennusviraston ja ympäristökeskuksen yhteistyön ansioista, mistä kiitokset asianosaisille. Erityisen suuri merkitys on ollut talvella katujen hiekoitukseen käytetyn hiekoitusaineen koostumuksella ja oikea-aikaisella poiskeräämisellä.

Vielä on kuitenkin kehitettävää hiekan poiston suhteen. Kaupunki huolehtii hiekat pois omilta alueiltaan, mutta monesti yksittäisten kiinteistöjen kohdalla nämä ovat itse vastuussa katuhiekan poistamisesta. Mielestämme tässä kohtaa olisi syytä unohtaa katuun piirretyt raja-alueet ja ottaa laajasti käyttöön toimintatapa, jossa kaupunki poistaa hiekat kaduiltamme, riippumatta siitä kenen vastuulla kadunpätkä oikeastaan on. Lauttasaaressa tällaista yhteistyötä jo harjoitetaankin. Kyse on kuitenkin viime kädessä kaupunkilaistemme terveydestä.

Hyvät valtuutetut ja erityisesti kaupungin virkamiehet,

Lopuksi haluan nostaa esille tilintarkastajien tilivuoden 2009 tilintarkastusta koskevasta loppuraportista seikan, joka näkyy toistuvan vuodesta toiseen. Mainitsimme tästä asiasta myös vuosi sitten ryhmäpuheessamme.

Raportin kohdassa 7.3 Tuloslaskelma todetaan ostolaskujen kohdalla, että kaupungin kirjanpitoon on kirjattu tänä vuonna 33 miljoonan euron edestä ostoja, joista ei käy ilmi suoritteen luovutusajankohtaa. Tilintarkastajat kehottavat korjaamaan tämän asian kuntoon. Kuten he kehottivat vuosi sitten.

Toivottavasti näinkin yksinkertainen asia kuin päiväyksen laittaminen saadaan vuoden 2010 aikana kuntoon. Luulisi, että kaupunkia kiinnostaa mille vuodelle nämä 33 miljoonaa euroa ostolaskuja kirjataan. Meitä päättäjiä ainakin kiinnostaa. Perussuomalaisten valtuustoryhmä esittääkin tämän asian korjaamiseksi ponnen, joka kuuluu seuraavasti:

“Kaupunginvaltuusto edellyttää, että ostolaskut kirjataan jatkossa asianmukaisesti kirjanpitoon päiväyksineen. Valtuusto kehottaa asiasta vastuullisia tahoja kehittämään toimintatapojaan ponnessa linjatun päämäärän saavuttamiseksi.”

Lopuksi totean, että Perussuomalaisten valtuustoryhmä kannattaa tili- ja vastuuvapauden myöntämistä kuin myös tilinpäätöksen hyväksymistä.  

Katajanokan jääkuutio suli

Eilen keskiviikkona 7.4.2010 valtuusto keskusteli yli neljän tunnin ja 50 puheenvuoron verran Katajanokan kiistellystä hotellihankkeesta. Lyhyesti kerrattuna asiassahan oli kyse siitä, että ulkomaiset sijoittajat ja kansainvälinen arkkitehtitoimisto halusivat rakentaa Katajanokalle ristinmuotoisen hotellin lasista. Valtuuston jäsenten kantoja oli kyselty mm. Iltasanomissa. Itse ilmoitin vastustavani hanketta.

Pidin valtuustossa puheen, jossa perustelin laajemmin syitä kielteiseen kantaani. Esitin myös vaihtoehtoisia käyttötarkoituksia tontille siltä varalta, että hotellia ei tulisi. Puhe on kokonaisuudessaan alla.

PS. Perussuomalaisten ryhmä oli asiassa kahta mieltä. Varsinaisista valtuutetuista minä ja Nina Huru vastustimme hanketta, varamiehet Mika Raatikainen ja Olli Sademies (jotka olivat tuuraamassa pääsisäisreissuilla olevia varsinaisia valtuutettuja Seppo Kanervaa ja Jussi Halla-ahoa) puolestaan kannattivat hanketta. Lopullisessa äänestyksessä hotellihanke kaatui äänin 47-38.

Puhe kaupunginvaltuustossa 7.4.2010 Katajanokan hotellihankkeesta

Hyvät valtuutetut

Itse en kannata tätä hotellihanketta.

Täällä on oltu kovasti huolissaan Suomen kansainvälisestä maineesta, jos hotellia ei rakenneta. On tehty valtavasti työtä ja käytetty jonkin verran rahaa, jotta hotellihanke on saatu mielikuvista päätöksentekovaiheeseen. Näin varmasti on.

Minun on kuitenkin vaikea uskoa, että tämän hotellin kohtalo, oli se sitten mikä vain, muuttaa suomalaisten asemaa maailman silmissä. Suomi on ollut jo vuosisatoja osa globaalia maailmaa. Meille on aina tullut ulkomaisia sijoittajia ja niitä tulee jatkossakin. Jos joku hotellin mahdollisesta hylkäämisestä vetää herneen nenään, aina löytyy joku joka on valmis sijoittamaan Suomeen ja Helsinkiin. Ei välttämättä ho-tellia, mutta jotain muuta.

Pekka Korpinen käytti Helsingin uutisten artikkelissa, johon muun muassa valtuutettu Kolbe täällä viittasikin, nykyisen Helsingin ydin-alueen ilmeestä termiä ryssänarkkitehtuuri. Pitää paikkansa, että tämän talon lähialueen rakennuskanta on pääosin venäläiskaudella tehtyä. Korpinen kuitenkin unohtaa, että alueen yleisilme on itse asiassa saksalaisten arkkitehtien käsialaa. Ovat ne saksalaiset tehneet paljon muutakin, onhan meidän kansallislaulummekin alkujaan saksalainen juomalaulu. Tai niin ainakin väitetään.

Helsingin asukkaiden ja rakennusten kansainvälisyys ei siis ole mitään uutta. Itse asiassa tätä kaupunkiakaan tuskin olisi ilman ulkomaalaista kuningasta. Ei Helsinkiä unohdeta maailmalla, pelko pois. Ei meillä voi olla niin heikko itsetunto, että maailmamme ja olemassaolomme on riippuvainen yhdestä lasihotellista.

Hankkeen kannattajien suusta on kehuttu, kuinka hotelli tuo työpaikkoja. Näin varmasti on sen jälkeen jos hotelli joskus valmistuu. Mutta sen rakennusvaihe ei varmastikaan tuo uusia työpaikkoja työttömille suomalaisille rakennusmiehille ja –naisille. Jos tähän kaupunkiin hotelli rakennetaan, sen tekevät nykyaikana lähinnä virolaiset ja puolalaiset halpatyöläiset, eivät suomalaiset, siitä voitte olla satavarmoja.

Keskustelun kuluessa on moitittu hankkeen valmistelutapaa. On syytä kysyä, olisiko hankkeen vastustus näin kovaa, jos asia olisi valmisteltu normaalin avoimen demokraattisen päätöksenteon mukaan alusta lähtien. Itselläni olisi ainakin yksi syy vähemmän vastustaa tätä hanketta.

En vastusta tätä hotellia siksi, että sen on suunnitellut ulkomaalainen arkkitehti tai että sen taustalla on ulkomaalainen raha. Vastustan sitä osaltaan siitä syystä, että se on järkyttävän ruma rakennus. Tai oikeammin, rakennus ei ole ruma. Se on väärässä paikassa. Minun mielestäni sen oikea paikka olisi Töölönlahden ympäristössä. Siellä se olisi omiensa joukossa.

On minulla myös muita syitä vastustaa hotellia. Täällä ei ole juurikaan puhuttu siitä, tarvitsemmeko me tätä hotellia. Onko sille asiakkaita tässä kaupungissa, jonka hotellien käyttöaste on parhaimmillaankin vain reilun 75 prosentin luokkaa. Lama-aikoina hotelliemme täyttöasteet ovat olleet vain 50 prosentin luokkaa. Itse epäilenkin hotellin kannattavuutta. Ei tarvitse mennä kovin kauas hotellin suunnitellulta sijaintipaikalta, kun vastaan tulee ensimmäisen hotellin, hostellin tai muun majoitusliikkeen mainos. Harvassa ovat siis ne tapahtumat, jotka vetävät hotellimme ja majoitusliikkeemme viimeistä sijaa myöten täyteen. Mielestäni Helsingin uusista Olympialaisista on turha nykyisillä olympialiikkeen säännöillä haaveilla.

Täällä on useissa puheenvuoroissa kysytty, mitä hotellin tilalle sitten tulisi. Tontti jää kuulemma pahimmillaan kymmeneksi vuodeksi tyhjilleen. Minusta näin ei tarvitse olla. Itse näkisin, että siihen voisi rakentaa rantapuiston. Paikan, jossa niin paikalliset kuin turistitkin voisivat istua penkeillä, pelata petankkia tai ulkoilmashakkia raittiissa ulkoilmassa. Pieni ravintola tai kahvila siihen viereen ja yhdenlainen puisto voisi olla valmis. Tämä jatkaisi mielestäni hyvin Esplanadin puistoa, jonka katkaisee Kauppatori. Tai voisiko ajatella, että vanhat käytöstä poistetut Katajanokan rantarakennukset muutettaisiin asuinkäyttöön, kuten Hollannissa on tehty vanhoille rantamakasiinirakennuksille?

Ryhmäpuhe vuoden 2011 talousarvioehdotuksen valmistelua koskevassa lähetekeskustelussa

Pitämäni Perussuomalaisten ryhmäpuhe valtuuston istunnossa 3.2.2010  vuoden 2011 budjetin valmistelua koskevassa keskustelussa.

Arvoisat valtuutetut,

Viime aikoina on kovasti synkistelty maailmantalouden lukemia ja suomalaisen yhteiskunnan tulevaisuutta. Esimerkiksi muutama päivä sitten valtiovarainministeriö arvioi, että maamme julkinen talous on menossa umpikujaan talouskriisin, heikon työllisyystilanteen ja väestön ikääntymisen takia.  Eilen saimme Helsingin Sanomien nettisivuilta lukea, että jopa 40 prosenttia Helsingin ydinkeskustan pienistä erikoiskaupoista aikoo muuttaa pois alueelta. Peräti 80 prosenttia samaisista liikkeenharjoittajista uskoo, ettei heillä ole enää yritystä vuoden päästä. Karua kertomaa todellisuudesta, jota kaupunkimme elää.

Edellä mainitut kauhuskenaariot ovat ratkaistavissa. Näin uskomme. Suomi ja Helsinki ovat aina selvinneet vaikeuksista, eivätkä perussuomalaiset epäile hetkeäkään, etteikö niin kävisi myös tulevina vuosina. Ensi vuoden talouslukemat ovat synkkiä, mutta eivät kokonaisuudessaan niin synkkiä kuin vuosi sitten. Sillonhan olimme tilanteessa, jossa talouslukemia kuvaavat käyrät näyttivät lähes pystysuoraan alaspäin. Tällä hetkellä samaiset käyrät ovat alkaneet oieta, voisimme sanoa, että olemme tulossa mäkihyppyrin ponnistuslavalle.

Jos ennusteisiin on yhtään luottamista, alamme lähestyä hyppyrimäen alaosaa ja meidän on nyt valmistauduttava ponnistamaan ylöspäin. Aivan kuten ponnistuksen ajoitus ja voima yhdistettynä tuuleen ratkaisee mäkikotkan lennon pituuden, samalla tavalla vuoden 2011 budjetin tänä vuonna tapahtuva valmistelu ja päätetyt kohdistukset eri sektoreille ratkaisevat kaupunkimme lähivuosien tulevan talouskasvun vauhdin ja pituuden.

Alussa mainitut ydinkeskustan yrittäjät ovat näyttäneet omalla kohdallaan mallia, miten talouteen pyritään saamaan lisäruisketta. He ovat perustaneet CityShops-nimisen yhdistyksen, joka on alkanut tuoda pieniä erkoiskauppoja suuren yleisön tietoisuuteen internetin avulla.

Samanlaista innovatiivisuutta ja tulevaisuudenuskoa tarvitsemme myös me kuntapäättäjät niin tässä salissa kuin lautakunnissakin budjetteja säätäessämme. Aivan kuten kauppiaat taistelevat oman toimeentulonsa puolesta, me kuntapäättäjinä taistelemme kaupunkimme ja sen asukkaiden puolesta. Tai niin meidän ainakin tulisi tehdä. Kun vastuuta on annettu, sitä on myös käytettävä vastuullisesti.

Arvoisat valtuutetut,

Seuraavaksi muutamia perussuomalaisten evästyksiä budjettivalmistelun avuksi:

Perussuomalaiset peräänkuuluttivat vuoden 2010 budjetin lähetekeskustelussa vauhtia asuntotuotantoon. Peräänkuulutamme sitä myös tällä kertaa. Hinnat hipovat pilviä niin vuokra- kuin omistusasuntojen kohdalla. Yksi suurimmista syistä on epäsuhta kysynnän ja tarjonnan välillä. Kaupungilla on vuosittain oma tavoitteensa uusien asuntojen määräksi. Valitettavasti täytyy todeta, että tällä saralla rakennusvelkaa on paljon.

Tätä velkaa on paljon myös vanhojen kiinteistöjen huoltamisen kohdalla. Pidämme kestämättömänä ajatusta siitä, että rakentaisimme uusia hulppeita keskustakirjastoja kymmenillä miljoonilla, kun samaan aikaan talot rapautuvat ja putket paukkuvat oikein urakalla. Soisimmekin näkevämme ensi vuoden budjetin yhteydessä lisäpanostuksia kaupungin kiinteistöjen, taloyhtiöden kuin myös julkisen infrastruktuurin, erityisesti vesi- ja viemärijärjestelmiin. Valitettavasti elämme aikaa, jolloin nämä kohteet tarvitsevat yhä kiireisempää huoltoa. Parempi toimia ennemmin kuin myöhemmin. Se tulee pidemmän päälle halvemmaksi.

Nyt kun vanhusten pitkäaikaissairaanhoitoa on karsittu, on syytä kiinnittää huomiota kotihoitoon. Jokin aika sitten apulaiskaupunginjohtaja Kokkonen totesi, ettei kunnan tehtävä ole palkata seuraneitejä vanhuksille. Kummastelemme apulaiskaupunginjohtajan lausuntoa. Saamamme palautteen perusteella sitä on pidetty loukkaavana ja ihmisarvoa alentavana.

Nykyaikana yksi vanhusten suurimpia huolia on nimenomaan sosiaalisen kanssakäymisen vähyys. Sairaaloista häädetyillä vanhuksilla oli edes jokin kontakti ihmisiin sairaalassa. Nyt kun heitä on alettu säästöjen nimissä häätää koteihinsa hoidettavaksi, heitä uhkaa syrjäytyminen ja unohdus. Heidän henkinen ja fyysinen toimintakykynsä rappeutuu vauhdilla, jos kukaan ei niin sanotusti seurustele heidän kanssaan.

Ilman sitaateissa ”seuraneitejä” kaupungin säästöt tuottavat enemmän kuluja kuin todellisia säästöjä. Ulkoilutus ja kiireetön päivittäinen kontakti luottoihmisen kanssa on erittäin tärkeää. On hyvä, että nuorille on hengailupaikkoja ja skeittipuistoja. Mutta missä ovat kaikille vanhuksille räätälöidyt vastaavat palvelut? Ulkoilutettu liikkuvainen ja terve vanhus on aina halvempi kuin ulkoistuksen myötä kotiinsa unohdettu vanhus. Toivottavasti tämä näkemys näkyy myös vuotta 2011 koskevassa budjettiesityksessä lisäpanostuksena.

Mitä olisi perussuomalaisten ryhmäpuhe ilman maahanmuutto-osuutta? Kiitämme asiasta vastuullisten ministerien viime päivien uusia linjauksia mitä tulee taloudellisiin etuuksiin ja aiheettomasti turvapaikkaa hakeviin EU-kansalaisiin. Tervetuloa Perussuomalaisten linjoille. Uudet linjaukset tulevat varmasti helpottamaan ajan mittaan myös oman kaupunkimme tilannetta.

Sitä odotellessa peräänkuulutamme edelleen Helsingin kaupungilta vastuullisempaa ja järkevämpää, kokonaisvaltaista maahanmuuttopolitiikkaa. Resurssimme ovat rajalliset, joten meidän on toimittava niiden mukaisesti. Parempi kotouttaa 200 kunnolla kuin 1000 surkeasti.

Lisäksi kehotamme kaupunkia ja sen henkilökuntaa sekä luottamusmiehiä pitämään tarkempaa huolta yhteisistä varoistamme. Esimerkiksi Uudenmaankadun vastaanottokeskuksen kunnostus on tullut maksamaan suomalaisten yhteisiä verovaroja noin puolitoista miljoonaa euroa. Tämä on aivan liikaa, kun samalla sanotaan ei-ootakaikkialla yhteisössämme. Valtion piikki sisältää myös helsinkiläisten euroja.

Hyvät valtuutetut,

Avoimet piikit ovat melko kyseenalaisia näin lama-aikoina, oli se piikki sitten Helsingin kaupungin tai valtion kustannettava. On aiheellista kysyä, eikö lama kosketakaan kaikkia?

Blogiarkisto