Archive for the ‘Puheenvuorot’ Category

Helsingin Perussuomalaisten ryhmäpuhe kaupunginvaltuustossa 23.6.2010 Tarkastuslautakunnan arviointikertomuksesta ja tilintarkastuksesta vuodelta 2009. Ryhmäpuheen piti valtuustoryhmän puheenjohtaja Antti Valpas. 

Hyvät valtuutetut ja muut läsnäolijat

Ensi alkuun tahdon esittää Perussuomalaisten valtuustoryhmän kiitokset tarkastuslautakunnalle ja sen jäsenille hyvästä ja mielenkiintoisesta raportista. Kiitokset kuuluvat myös tilintarkastajille sekä virkamiehille, jotka ovat olleet mukana tätä nyt käsittelyssä olevaa kokonaisuutta luomassa.

Käyn tässä ryhmäpuheenvuorossa läpi joitakin mielestämme huomionarvoisia asioita tarkastuslautakunnan arviointikertomuksesta sekä myös muutamia tilintarkastajien esittämiä seikkoja, joihin on syytä kiinnittää huomiota.

Tarkastuslautakunnan arviointikertomuksen sivulla 13 lautakunta toteaa kaupunginjohtajan toimialaa koskevassa osiossa, että käyttötalouden tavoitteista jäi viime vuonna toteutumatta kolme. Eräs näistä tavoitteista koski kaupunginvaltuuston käyttömenoja, jotka ylitettiin. Tavoitetta ei tekstin mukaan saavutettu, koska kaupunginvaltuuston palkkioita korotettiin vuoden 2009 alusta lukien. Vaikutusta lienee ollut myös pitkiksi venyneillä valtuuston kokouksilla.

Herää tietysti kysymys, että miten valtuuston jäsenet voisivat jatkossa estää tällaiset ylitykset? Eräs keino onkin jo otettu käyttöön, eli puheajan lyhentäminen. Toinen tehokas, ja varsinkin näin lama-aikana esimerkkiä osoittava keino olisi pienentää valtuuston jäsenien palkkioita. Kuten muistanette, me perussuomalaiset esitimme melko äskettäin menokuria sovellettavaksi myös valtuustopalkkioihin esittämällä niiden pienentämistä 10 prosentilla.  Valitettavasti valtuuston jäsenten enemmistö ei ollut vielä tuolloin valmis kiristämään omaa vyötään.

Arviointikertomuksen kaupungin taloutta ja väestökehitystä koskevassa osiossa tuodaan esille huomionarvoinen seikka, nimittäin väestöpohjan rakenne ja sen vaikutus verotuloihin. Kuten sivun 20 alalaidassa hyvin todetaan, ratkaisevaa Helsingin kaupungin verotulojen kehitykselle ei ole väestön kasvu, vaan väestön laatu. Rautalangasta vääntäen kyse on siitä, että työssä käyvät lisäävät verotuloja kun taasen työvoiman ulkopuoliset muuttajat väistämättä pienentävät verotuloja.

Helsingin tulevien vuosien ongelmana on se, että työssäkäyvät muuttavat kehyskuntiin ja Helsinkiin jäävät lähinnä opiskelevat tai työuransa alussa olevat nuoret sekä työttömät. Perussuomalaiset eivät halua, että Helsingistä kehittyy alhaisten verotulojen ja suuren työttömyyden vaivaama ongelmakaupunki. Olisi mielestämme enemmän kuin suotavaa, että Helsinki ryhtyy pikaisesti pohtimaan ja käytäntöön soveltamaan niitä keinoja, joilla Helsingin vetovoimaa työssäkäyvien ihmisten kaupunkina kasvatetaan.
Tämä kasvupotentiaali löytyy ilman muuta jo Helsingissä asuvista ihmisistä. Tämä verotulojen kasvatustavoite edellyttää myös tehostettuja toimia tehdä kaupungistamme vetovoimainen yrityskaupunki. Kuten arviointikertomuksesta käy ilmi, Helsingillä on tehostettavaa juuri tässä asiassa.

Viime vuonna käsitellessämme tarkastuslautakunnan vuotta 2008 koskevaa arviointikertomusta, nostimme esille Helsingin bussiliikenteen tilanteen. Tuolloin esitimme vaatimuksen, että tappioputki on mitä pikimmin katkaistava. Valitettavasti tappiokierre ei ole vielä vuonna 2009 katkennut, mutta johto on tiedostanut tilanteen ja ryhtynyt toimenpiteisiin, joilla toivottavasti voidaan varmistaa Helsingin oman bussiyhtiön jatkuvuus tulevaisuudessakin. Henkilökohtaisesti pitäisin hyvin valitettavana tilannetta, jossa Suomen pääkaupunki joutuu myymään tai jopa asettamaan konkurssiin bussiyhtiön, jonka vastuulla on merkittävä osa julkisesta bussiliikenteestämme.

Hyvät valtuutetut ja kansalaiset,

Kaupunkimme on panostamassa suuresti sähköiseen asiointiin ja verkkopalveluiden kehittämiseen, eräänä tavoitteenaan säästöt asiakaslähtöisyyden samalla parantuessa. Tarkastuslautakunta tuo sivulla 37 aiheellisesti esille parannus- ja toimenpide-ehdotuksia, joista yksi koskee hallintokuntien järjestelmien yhteensopivuutta. Samaan yhteyteen voidaan hyvällä syyllä sisällyttää myös asiakkaiden käytössä olevien järjestelmien toiminnallinen samankaltaisuusvaatimus. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että kun Matti Meikäläinen menee antamaan palautetta tai täyttää hakemuksen kaupungin nettisivuilla, hänen silmiensä eteen tulee aueta hallintokunnasta ja asiasta riippumatta sivu, joka on aina mahdollisimman samankaltainen toiminnallisuudeltaan. Yhtenäinen ulkonäkö luo tuttuuden tunnetta ja pidemmän päälle nämä seikat huomioimalla pystytään pienentämään väärin tai puutteellisesti täytettyjen lomakkeiden määrää. Tämä puolestaan vähentää viranhaltijoiden tekemää turhaa työtä.

Arviointikertomuksen sivuilla 50 ja 51 käsitellään jokakeväistä riesaa, eli katupölyä. Tilanne on parantunut melko paljon rakennusviraston ja ympäristökeskuksen yhteistyön ansioista, mistä kiitokset asianosaisille. Erityisen suuri merkitys on ollut talvella katujen hiekoitukseen käytetyn hiekoitusaineen koostumuksella ja oikea-aikaisella poiskeräämisellä.

Vielä on kuitenkin kehitettävää hiekan poiston suhteen. Kaupunki huolehtii hiekat pois omilta alueiltaan, mutta monesti yksittäisten kiinteistöjen kohdalla nämä ovat itse vastuussa katuhiekan poistamisesta. Mielestämme tässä kohtaa olisi syytä unohtaa katuun piirretyt raja-alueet ja ottaa laajasti käyttöön toimintatapa, jossa kaupunki poistaa hiekat kaduiltamme, riippumatta siitä kenen vastuulla kadunpätkä oikeastaan on. Lauttasaaressa tällaista yhteistyötä jo harjoitetaankin. Kyse on kuitenkin viime kädessä kaupunkilaistemme terveydestä.

Hyvät valtuutetut ja erityisesti kaupungin virkamiehet,

Lopuksi haluan nostaa esille tilintarkastajien tilivuoden 2009 tilintarkastusta koskevasta loppuraportista seikan, joka näkyy toistuvan vuodesta toiseen. Mainitsimme tästä asiasta myös vuosi sitten ryhmäpuheessamme.

Raportin kohdassa 7.3 Tuloslaskelma todetaan ostolaskujen kohdalla, että kaupungin kirjanpitoon on kirjattu tänä vuonna 33 miljoonan euron edestä ostoja, joista ei käy ilmi suoritteen luovutusajankohtaa. Tilintarkastajat kehottavat korjaamaan tämän asian kuntoon. Kuten he kehottivat vuosi sitten.

Toivottavasti näinkin yksinkertainen asia kuin päiväyksen laittaminen saadaan vuoden 2010 aikana kuntoon. Luulisi, että kaupunkia kiinnostaa mille vuodelle nämä 33 miljoonaa euroa ostolaskuja kirjataan. Meitä päättäjiä ainakin kiinnostaa. Perussuomalaisten valtuustoryhmä esittääkin tämän asian korjaamiseksi ponnen, joka kuuluu seuraavasti:

“Kaupunginvaltuusto edellyttää, että ostolaskut kirjataan jatkossa asianmukaisesti kirjanpitoon päiväyksineen. Valtuusto kehottaa asiasta vastuullisia tahoja kehittämään toimintatapojaan ponnessa linjatun päämäärän saavuttamiseksi.”

Lopuksi totean, että Perussuomalaisten valtuustoryhmä kannattaa tili- ja vastuuvapauden myöntämistä kuin myös tilinpäätöksen hyväksymistä.  

Eilen keskiviikkona 7.4.2010 valtuusto keskusteli yli neljän tunnin ja 50 puheenvuoron verran Katajanokan kiistellystä hotellihankkeesta. Lyhyesti kerrattuna asiassahan oli kyse siitä, että ulkomaiset sijoittajat ja kansainvälinen arkkitehtitoimisto halusivat rakentaa Katajanokalle ristinmuotoisen hotellin lasista. Valtuuston jäsenten kantoja oli kyselty mm. Iltasanomissa. Itse ilmoitin vastustavani hanketta.

Pidin valtuustossa puheen, jossa perustelin laajemmin syitä kielteiseen kantaani. Esitin myös vaihtoehtoisia käyttötarkoituksia tontille siltä varalta, että hotellia ei tulisi. Puhe on kokonaisuudessaan alla.

PS. Perussuomalaisten ryhmä oli asiassa kahta mieltä. Varsinaisista valtuutetuista minä ja Nina Huru vastustimme hanketta, varamiehet Mika Raatikainen ja Olli Sademies (jotka olivat tuuraamassa pääsisäisreissuilla olevia varsinaisia valtuutettuja Seppo Kanervaa ja Jussi Halla-ahoa) puolestaan kannattivat hanketta. Lopullisessa äänestyksessä hotellihanke kaatui äänin 47-38.

Puhe kaupunginvaltuustossa 7.4.2010 Katajanokan hotellihankkeesta

Hyvät valtuutetut

Itse en kannata tätä hotellihanketta.

Täällä on oltu kovasti huolissaan Suomen kansainvälisestä maineesta, jos hotellia ei rakenneta. On tehty valtavasti työtä ja käytetty jonkin verran rahaa, jotta hotellihanke on saatu mielikuvista päätöksentekovaiheeseen. Näin varmasti on.

Minun on kuitenkin vaikea uskoa, että tämän hotellin kohtalo, oli se sitten mikä vain, muuttaa suomalaisten asemaa maailman silmissä. Suomi on ollut jo vuosisatoja osa globaalia maailmaa. Meille on aina tullut ulkomaisia sijoittajia ja niitä tulee jatkossakin. Jos joku hotellin mahdollisesta hylkäämisestä vetää herneen nenään, aina löytyy joku joka on valmis sijoittamaan Suomeen ja Helsinkiin. Ei välttämättä ho-tellia, mutta jotain muuta.

Pekka Korpinen käytti Helsingin uutisten artikkelissa, johon muun muassa valtuutettu Kolbe täällä viittasikin, nykyisen Helsingin ydin-alueen ilmeestä termiä ryssänarkkitehtuuri. Pitää paikkansa, että tämän talon lähialueen rakennuskanta on pääosin venäläiskaudella tehtyä. Korpinen kuitenkin unohtaa, että alueen yleisilme on itse asiassa saksalaisten arkkitehtien käsialaa. Ovat ne saksalaiset tehneet paljon muutakin, onhan meidän kansallislaulummekin alkujaan saksalainen juomalaulu. Tai niin ainakin väitetään.

Helsingin asukkaiden ja rakennusten kansainvälisyys ei siis ole mitään uutta. Itse asiassa tätä kaupunkiakaan tuskin olisi ilman ulkomaalaista kuningasta. Ei Helsinkiä unohdeta maailmalla, pelko pois. Ei meillä voi olla niin heikko itsetunto, että maailmamme ja olemassaolomme on riippuvainen yhdestä lasihotellista.

Hankkeen kannattajien suusta on kehuttu, kuinka hotelli tuo työpaikkoja. Näin varmasti on sen jälkeen jos hotelli joskus valmistuu. Mutta sen rakennusvaihe ei varmastikaan tuo uusia työpaikkoja työttömille suomalaisille rakennusmiehille ja –naisille. Jos tähän kaupunkiin hotelli rakennetaan, sen tekevät nykyaikana lähinnä virolaiset ja puolalaiset halpatyöläiset, eivät suomalaiset, siitä voitte olla satavarmoja.

Keskustelun kuluessa on moitittu hankkeen valmistelutapaa. On syytä kysyä, olisiko hankkeen vastustus näin kovaa, jos asia olisi valmisteltu normaalin avoimen demokraattisen päätöksenteon mukaan alusta lähtien. Itselläni olisi ainakin yksi syy vähemmän vastustaa tätä hanketta.

En vastusta tätä hotellia siksi, että sen on suunnitellut ulkomaalainen arkkitehti tai että sen taustalla on ulkomaalainen raha. Vastustan sitä osaltaan siitä syystä, että se on järkyttävän ruma rakennus. Tai oikeammin, rakennus ei ole ruma. Se on väärässä paikassa. Minun mielestäni sen oikea paikka olisi Töölönlahden ympäristössä. Siellä se olisi omiensa joukossa.

On minulla myös muita syitä vastustaa hotellia. Täällä ei ole juurikaan puhuttu siitä, tarvitsemmeko me tätä hotellia. Onko sille asiakkaita tässä kaupungissa, jonka hotellien käyttöaste on parhaimmillaankin vain reilun 75 prosentin luokkaa. Lama-aikoina hotelliemme täyttöasteet ovat olleet vain 50 prosentin luokkaa. Itse epäilenkin hotellin kannattavuutta. Ei tarvitse mennä kovin kauas hotellin suunnitellulta sijaintipaikalta, kun vastaan tulee ensimmäisen hotellin, hostellin tai muun majoitusliikkeen mainos. Harvassa ovat siis ne tapahtumat, jotka vetävät hotellimme ja majoitusliikkeemme viimeistä sijaa myöten täyteen. Mielestäni Helsingin uusista Olympialaisista on turha nykyisillä olympialiikkeen säännöillä haaveilla.

Täällä on useissa puheenvuoroissa kysytty, mitä hotellin tilalle sitten tulisi. Tontti jää kuulemma pahimmillaan kymmeneksi vuodeksi tyhjilleen. Minusta näin ei tarvitse olla. Itse näkisin, että siihen voisi rakentaa rantapuiston. Paikan, jossa niin paikalliset kuin turistitkin voisivat istua penkeillä, pelata petankkia tai ulkoilmashakkia raittiissa ulkoilmassa. Pieni ravintola tai kahvila siihen viereen ja yhdenlainen puisto voisi olla valmis. Tämä jatkaisi mielestäni hyvin Esplanadin puistoa, jonka katkaisee Kauppatori. Tai voisiko ajatella, että vanhat käytöstä poistetut Katajanokan rantarakennukset muutettaisiin asuinkäyttöön, kuten Hollannissa on tehty vanhoille rantamakasiinirakennuksille?

Pitämäni Perussuomalaisten ryhmäpuhe valtuuston istunnossa 3.2.2010  vuoden 2011 budjetin valmistelua koskevassa keskustelussa.

Arvoisat valtuutetut,

Viime aikoina on kovasti synkistelty maailmantalouden lukemia ja suomalaisen yhteiskunnan tulevaisuutta. Esimerkiksi muutama päivä sitten valtiovarainministeriö arvioi, että maamme julkinen talous on menossa umpikujaan talouskriisin, heikon työllisyystilanteen ja väestön ikääntymisen takia.  Eilen saimme Helsingin Sanomien nettisivuilta lukea, että jopa 40 prosenttia Helsingin ydinkeskustan pienistä erikoiskaupoista aikoo muuttaa pois alueelta. Peräti 80 prosenttia samaisista liikkeenharjoittajista uskoo, ettei heillä ole enää yritystä vuoden päästä. Karua kertomaa todellisuudesta, jota kaupunkimme elää.

Edellä mainitut kauhuskenaariot ovat ratkaistavissa. Näin uskomme. Suomi ja Helsinki ovat aina selvinneet vaikeuksista, eivätkä perussuomalaiset epäile hetkeäkään, etteikö niin kävisi myös tulevina vuosina. Ensi vuoden talouslukemat ovat synkkiä, mutta eivät kokonaisuudessaan niin synkkiä kuin vuosi sitten. Sillonhan olimme tilanteessa, jossa talouslukemia kuvaavat käyrät näyttivät lähes pystysuoraan alaspäin. Tällä hetkellä samaiset käyrät ovat alkaneet oieta, voisimme sanoa, että olemme tulossa mäkihyppyrin ponnistuslavalle.

Jos ennusteisiin on yhtään luottamista, alamme lähestyä hyppyrimäen alaosaa ja meidän on nyt valmistauduttava ponnistamaan ylöspäin. Aivan kuten ponnistuksen ajoitus ja voima yhdistettynä tuuleen ratkaisee mäkikotkan lennon pituuden, samalla tavalla vuoden 2011 budjetin tänä vuonna tapahtuva valmistelu ja päätetyt kohdistukset eri sektoreille ratkaisevat kaupunkimme lähivuosien tulevan talouskasvun vauhdin ja pituuden.

Alussa mainitut ydinkeskustan yrittäjät ovat näyttäneet omalla kohdallaan mallia, miten talouteen pyritään saamaan lisäruisketta. He ovat perustaneet CityShops-nimisen yhdistyksen, joka on alkanut tuoda pieniä erkoiskauppoja suuren yleisön tietoisuuteen internetin avulla.

Samanlaista innovatiivisuutta ja tulevaisuudenuskoa tarvitsemme myös me kuntapäättäjät niin tässä salissa kuin lautakunnissakin budjetteja säätäessämme. Aivan kuten kauppiaat taistelevat oman toimeentulonsa puolesta, me kuntapäättäjinä taistelemme kaupunkimme ja sen asukkaiden puolesta. Tai niin meidän ainakin tulisi tehdä. Kun vastuuta on annettu, sitä on myös käytettävä vastuullisesti.

Arvoisat valtuutetut,

Seuraavaksi muutamia perussuomalaisten evästyksiä budjettivalmistelun avuksi:

Perussuomalaiset peräänkuuluttivat vuoden 2010 budjetin lähetekeskustelussa vauhtia asuntotuotantoon. Peräänkuulutamme sitä myös tällä kertaa. Hinnat hipovat pilviä niin vuokra- kuin omistusasuntojen kohdalla. Yksi suurimmista syistä on epäsuhta kysynnän ja tarjonnan välillä. Kaupungilla on vuosittain oma tavoitteensa uusien asuntojen määräksi. Valitettavasti täytyy todeta, että tällä saralla rakennusvelkaa on paljon.

Tätä velkaa on paljon myös vanhojen kiinteistöjen huoltamisen kohdalla. Pidämme kestämättömänä ajatusta siitä, että rakentaisimme uusia hulppeita keskustakirjastoja kymmenillä miljoonilla, kun samaan aikaan talot rapautuvat ja putket paukkuvat oikein urakalla. Soisimmekin näkevämme ensi vuoden budjetin yhteydessä lisäpanostuksia kaupungin kiinteistöjen, taloyhtiöden kuin myös julkisen infrastruktuurin, erityisesti vesi- ja viemärijärjestelmiin. Valitettavasti elämme aikaa, jolloin nämä kohteet tarvitsevat yhä kiireisempää huoltoa. Parempi toimia ennemmin kuin myöhemmin. Se tulee pidemmän päälle halvemmaksi.

Nyt kun vanhusten pitkäaikaissairaanhoitoa on karsittu, on syytä kiinnittää huomiota kotihoitoon. Jokin aika sitten apulaiskaupunginjohtaja Kokkonen totesi, ettei kunnan tehtävä ole palkata seuraneitejä vanhuksille. Kummastelemme apulaiskaupunginjohtajan lausuntoa. Saamamme palautteen perusteella sitä on pidetty loukkaavana ja ihmisarvoa alentavana.

Nykyaikana yksi vanhusten suurimpia huolia on nimenomaan sosiaalisen kanssakäymisen vähyys. Sairaaloista häädetyillä vanhuksilla oli edes jokin kontakti ihmisiin sairaalassa. Nyt kun heitä on alettu säästöjen nimissä häätää koteihinsa hoidettavaksi, heitä uhkaa syrjäytyminen ja unohdus. Heidän henkinen ja fyysinen toimintakykynsä rappeutuu vauhdilla, jos kukaan ei niin sanotusti seurustele heidän kanssaan.

Ilman sitaateissa ”seuraneitejä” kaupungin säästöt tuottavat enemmän kuluja kuin todellisia säästöjä. Ulkoilutus ja kiireetön päivittäinen kontakti luottoihmisen kanssa on erittäin tärkeää. On hyvä, että nuorille on hengailupaikkoja ja skeittipuistoja. Mutta missä ovat kaikille vanhuksille räätälöidyt vastaavat palvelut? Ulkoilutettu liikkuvainen ja terve vanhus on aina halvempi kuin ulkoistuksen myötä kotiinsa unohdettu vanhus. Toivottavasti tämä näkemys näkyy myös vuotta 2011 koskevassa budjettiesityksessä lisäpanostuksena.

Mitä olisi perussuomalaisten ryhmäpuhe ilman maahanmuutto-osuutta? Kiitämme asiasta vastuullisten ministerien viime päivien uusia linjauksia mitä tulee taloudellisiin etuuksiin ja aiheettomasti turvapaikkaa hakeviin EU-kansalaisiin. Tervetuloa Perussuomalaisten linjoille. Uudet linjaukset tulevat varmasti helpottamaan ajan mittaan myös oman kaupunkimme tilannetta.

Sitä odotellessa peräänkuulutamme edelleen Helsingin kaupungilta vastuullisempaa ja järkevämpää, kokonaisvaltaista maahanmuuttopolitiikkaa. Resurssimme ovat rajalliset, joten meidän on toimittava niiden mukaisesti. Parempi kotouttaa 200 kunnolla kuin 1000 surkeasti.

Lisäksi kehotamme kaupunkia ja sen henkilökuntaa sekä luottamusmiehiä pitämään tarkempaa huolta yhteisistä varoistamme. Esimerkiksi Uudenmaankadun vastaanottokeskuksen kunnostus on tullut maksamaan suomalaisten yhteisiä verovaroja noin puolitoista miljoonaa euroa. Tämä on aivan liikaa, kun samalla sanotaan ei-ootakaikkialla yhteisössämme. Valtion piikki sisältää myös helsinkiläisten euroja.

Hyvät valtuutetut,

Avoimet piikit ovat melko kyseenalaisia näin lama-aikoina, oli se piikki sitten Helsingin kaupungin tai valtion kustannettava. On aiheellista kysyä, eikö lama kosketakaan kaikkia?

Perussuomalaisten ryhmäpuhe valtuustossa 20.1.2010 Helsingin kaupungin tasa-arvosuunnitelmasta vuosille 2009-2011. Kaupunki tekee joka kolmas vuosi suunnitelman tasa-arvon edistämiseksi. Tämänkertainen suunnitelma tuli käsittelyyn vasta tänä vuonna, vaikka suunnitelma kattaa myös vuoden 2009.

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut

Mitä on tasa-arvo? Erään määritelmän mukaan se tarkoittaa kaikkien ihmisten yhtäläistä arvoa yksilöinä ja yhteiskunnan jäseninä. Melko avoin käsite, joka vaatii tarkempaa avaamista.

Jos tätä määritelmää avataan käytännön tasolle ja sanan tasa-arvo sisältöä peilataan tähän nyt käsittelyssä olevaan kaupunkimme tasa-arvosuunnitelmaan, ei pelkästään kaupungin työntekijöiden vaan myös asukkaiden näkökulmasta, huomataan, että tasa-arvolla tarkoitetaan muun muassa seuraavia asioita:

Jokaisella on oikeus tulla kuulluksi, eli jokaisella on äänioikeus esimerkiksi omaa aluetta koskevien asioiden käsittelyssä. Nyt ei puhuta pelkästään joka neljäs vuosi pidettävistä kunnallis- tai eduskuntavaaleista, vaan kaupunginjohdon asukasiltojen kaltaisista tilaisuuksista, jotka ovat hyvä esimerkki oikeudesta tulla kuulluksi laajemminkin käytännön tasolla. Tämä oikeus on kirjattu paitsi tähän suunnitelmaan, myös kaupunkimme strategiaan.

Se, noudatetaanko suunnitelman ja strategian henkeä kuunnellen asukkaita ihan oikeasti, onkin sitten oma juttunsa. Jos on päätetty, että tietyn asuinalueen terveyskeskus ja kirjasto pannaan kiinni, siitä tavoitteesta pidetään helposti kiinni. Tulkitsette aivan oikein, puhun nyt siitä kuuluisasta listasta, joka on saanut mediassa nimen Pajusen lista ja joka päätettiin maanantaina kaupunginhallituksessa nimetä muistioksi. Nimi muuttui, käsittelytapa muuttui mutta sisältö ei muuttunut. Ihan kuin EU:n perustuslaki joka nimettiin uudelleen Lissabonin sopimukseksi kun se ei miellyttänyt äänestäjiä.

Pidämme tasa-arvon kannalta ongelmallisena, että esimerkiksi lapsilta ja nuorilta haluttiin ja halutaan säästöjen nimissä viedä oikeus saada koulutusta ja kirjasto- tai terveyspalveluita omalla asuinalueellaan. Me perussuomalaiset tulkitsemme sanaa tasa-arvo siten, että tasa-arvo ulottuu myös tällaisiin arkielämän perusasioihin. Oikeuteen saada samat palvelut kuin naapurikaupunginosa.

Pidämme tasa-arvon kannalta erityisen ongelmallisena listan valmistelutapaa. Asukkaita alettiin kuunnella toden teolla vasta siinä vaiheessa, kun listaa oltiin valmiit panemaan täytäntöön ja oltiin tilaamassa puskutraktoreita liikoja seiniä kaatamaan. Samaa tasa-arvoisen kuulemisen vastaista myyräntyötä tehtiin esimerkiksi Uudenmaankadun ja Kaarlenkadun surullisenkuuluisien vastaanottokeskusten kohdalla: asukkaita alettiin kuulla vasta siinä vaiheessa kun päätökset oli jo tehty.

Koko tasa-arvosuunnitelman sisällön kantavana teemana on sukupuolten välinen tasa-arvo. Lähes joka sivulla puhutaan miesten ja naisten välisestä tasa-arvosta ja tavoitteista, joilla tähän päästään. On tavoitteita kaupungin organisaatioiden naisjohtajien määrän lisäämiseksi, on samapalkkaisuutta samaa työtä tekevien välillä, lasten ja nuorten samanlaista kohtelua sekä kuulemista sukupuolesta riippumatta ja niin edelleen. Perussuomalaisten valtuustoryhmä yhtyy näihin tavoitteisiin täysin.

Samaisen suunnitelman ja lain mukaan ketään ei saa asettaa sukupuolen, ihonvärin tai jonkin muun tekijän perusteella eriarvoiseen asemaan. Näin sen pitäisi ollakin. Kuitenkin samaisessa tasa-arvosuunnitelmassa halutaan suosia ihmisiä heidän ulkoisten ominaisuuksiensa perusteella esimerkiksi työnhaussa.

Me näemme tässä syrjinnässä, joka on hunnutettu positiivisen diskriminaation kaapuun, vakavan moraalisen ristiriidan. Työnhaussa kaupungin tulisi nimenomaan tarkastella ihmisten soveltuvuutta kyseiseen tehtävään kokemuksen ja koulutuksen pohjalta, eikä minkään keinotekoisen ulkoisen kriteerin pohjalta. Mitä tasa-arvoa se semmoinen on, jossa ihmisiä luokitellaan nimenomaan heidän ulkoisten ominaisuuksiensa perusteella?

Hyvät valtuutetut ja kaupungin väki,

Kaupungin sukupuolten välinen tasa-arvotyö on pääosin hyvissä kantimissa. Kuitenkin on vielä alueita, joissa kaupungilla itsellään on vielä paljon parannettavaa. Kerronkin lopuksi ajankohtaisen esimerkin Helsingin kaupungin tasa-arvotyön keskeneräisyydestä.

Viime vuoden puolella lähetettiin vammaisneuvoston toimesta kutsu neuvoston ja vammaisjärjestöjen yhteistyötilaisuuteen, joka järjestetään tämän vuoden puolella, itse asiassa vajaan viikon päästä. Pian kirjeen postittamisen jälkeen allekirjoittaneelle toimitettiin kopio kirjeestä ja eräs kohta siinä sai käden hakeutumaan nitropurkille.

Luulisi, että sosiaalivirasto ja ennen kaikkea vammaisneuvosto ottaisi erilaisten ihmisten erityistarpeet huomioon, mutta ei. Kutsukirjeessä ilmoitettiin sanatarkasti seuraavaa, sitaatti alkaa: ”Kokoustilassa on hyvä äänentoisto, mutta induktiosilmukan toimivuutta sosiaalivirasto ei edelleenkään pysty takaamaan.” sitaatti päättyy. Jos jollekulle on epäselvää mikä on induktiosilmukka, se on eräänlainen vahvistin, jonka avulla kuulon apuvälineitä käyttävät kuulevat huoneen toisessa päässä mikkiin puhuvan henkilön puheen aivan kuin puhe tulisi vierestä. Sellainen löytyy muun muassa tästä valtuustosalista.

Mutta palatakseni kaupungin vammaisneuvoston tasa-arvo-olosuhteisiin, on pakko kysyä, että jos ihmisten välistä tasa-arvotyötä tekevät ja sen puolesta nimenomaan toimivat tahot, eli sosiaalivirasto ja vammaisneuvosto, eivät pysty takaamaan edes omiensa parissa tasa-arvoisia kuunteluolosuhteita, miten vaikeaa todellisen tasa-arvon saavuttaminen niin asenteiden kuin käytännön toimien tasolla mahtaakaan olla muualla?

Olemme kuitenkin luottavaisia sen suhteen, että tämä asia hoidetaan lupausten mukaisesti kuntoon nyt, kun olemme puolueemme edustajan toimesta informoineet viraston johtoa tästä epätasa-arvoisesta tilanteesta. Seuraammekin tilanteen kehittymistä tarkasti.

Kuten huomaatte, paljon on vielä käytännön hienosäätöä tehtävänä tässä kaupungissa todellisen tasa-arvon saavuttamiseksi.

Ryhmäpuhe valtuuston istunnossa 25.11. koskien vanhusten pitkäaikaishoidon siirtoa terveystoimesta sosiaalitoimeen ja terveystoimen johtosäännön muutosta. Kyseessä oli suurta melua aiheuttanut suunnitelma, eikä ihme sillä tiedotus ja henkilökunnan kuuleminen oli laiminlyöty melko lahjakkaasti. Samaan pakettiin oli sidottu myös Seniorisäätiön siirto kaupungin alaiseksi toimijaksi muun muassa säätiön kiinteistöjen surkean kunnon takia. Valtuusto äänesti asiasta ja muutos meni läpi.

Hyvät valtuutetut

Nyt käsittelyssä oleva vanhusten pitkäaikaishoidon siirto on mielestäni ajatuksena kannatettava, kun mietitään niitä valtakunnallisia ja kunnallisia tavoitteita, joihin tämä nyt käsittelyssä oleva muutos perustuu.

Tavoitteena on keventää sairaanhoitoa ja vähentää kustannuksia. Samassa yhteydessä on mukaan otettu myös Seniorisäätiö, sillä Seniorisäätiön kiinteistöjen huono kunto on ollut kaikkien yhteinen huoli.

Jokaisen ikäihmisen tulisi voida viettää mahdollisimman vireää ja aktiivista elämää.  Onkin sanottu, että sairaalan ei pitäisi olla kenenkään koti.  Tähän ajatukseen on helppo yhtyä. Sen toteuttaminen ei sitten olekaan välttämättä ihan niin yksinkertainen asia, sillä kun vanhus katoaa sairaalasta siihen kevyempään hoitoon, vaatii se edelleen auttavia käsiä.

Tässä oikeastaan on kiteytettynä tähän koko asiaan liittyvä ongelma: on tehty selvitys ja vakuuteltu, että mikään ei muutu. Selvityksen eräs monista ongelmista on siinä, että se on tehty kolmen valmiiksi annetun vaihtoehdon pohjalta. Ei ole annettu tilaa hakea innovatiivisia ja mullistavia vaihtoehtoja antamalla tilaa neljännelle täysin puhtaalta pöydältä lähtevälle vaihtoehdolle. Tällainen selvitys on helppo tehdä, mutta sen lopputulos on niin kovin helppo arvata: joko valitaan yksi kolmesta tai yhdistetään jotakin. Nyt on päädytty yhdistämään virastomalli ja säätiön kehittäminen.

Perussuomalaiset pitävät selvityksen valmistelutapaa ongelmana. On haettu paperilla edullista vaihtoehtoa, mutta muu tuntuu unohtuneen. Tästä selvityksestä puuttuu ennen kaikkea inhimillisyysnäkökulma.

Ovatko selvityksen tekijät käyneet pitkäaikaissairaiden potilaiden ja heidän omaistensa luona kun selvitystä on tehty? Ei ole näkynyt eikä kuulunut.

Onko oltu yhteydessä kaupungin vanhusneuvoston edustajiin ja onko heiltä kysytty miten vanhukset tulisi huomioida tässä muutoksessa? Ei ole.

Ovatko selvityksen tekijät olleet yhteydessä ruohonjuuritason henkilökuntaan esimerkiksi haastattelujen muodossa kun on selvityksiä tehty? Eivät ole. Ovat vain soittaneet sairaaloiden talousvastaaville ja pyytäneet avainlukuja taskulaskimiaan varten ja haastatelleet joitakin ylempiä johtajia.

Ja miksi olisivat edes olleet yhteydessä edellä mainittuihin avainryhmiin? Selvityksen taustataho KPMG Kunta Oy ja koko konserni on erikoistunut, omien kotisivujensa mukaan, tilintarkastukseen, veroneuvontaan ja kaikenlaiseen muuhun sellaiseen toimintaan, jolla kunta voi hioa talouttaan. Ei ole kyseisen yrityksen osaamisaloina terveydenhuolto, potilasturvallisuus tai henkilökunnan hyvinvointi.

Hyvät kollegat

Seuraavaksi esitän muutamia näkemyksiä ja vastausta kaipaavia kysymyksiä, joita hoitotyötä tekevät ovat esittäneet. Olisi mukavaa, jos tällaiset ja monet muut avoimet asiat voitaisiin selvittää ennen kuin tämä koko paketti tulee voimaan, sillä nämä huolet ovat todellisuutta.

Hoitohenkilökuntaa askarruttavat muun muassa sellaiset asiat kuin:

Mikä on terveyskeskuksen puolelta sosiaalivirastoon siirtyvän hoitohenkilökunnan tehtävä jatkossa? Voivatko he keskittyä hoitotyöhön vai laajenevatko heidän työnkuvansa koskemaan myös ikkunanpesua ja huoltoa, kuten on pelätty tapahtuvaksi sosiaaliviraston alaisuudessa toimimisen yhteydessä?

Miksi selvitystyötä tehneet eivät menneet kunnolla sille tasolle, missä tapahtuu, eli sairaaloihin kuulemaan hoitohenkilökuntaa ja potilaita sekä heidän omaisiaan?

Miksi kaupungin ylin johto ja johtavat virkamiehet eivät ole juurikaan vaivautuneet tiedotustilaisuuksiin kertomaan henkilökunnalle missä mennään ja miten asiat aiotaan tehdä?

Ja lopuksi kysymys: Miten muutokset toteutetaan tällä aikataululla? Mitä tehdään, kun asiat eivät menekään kuten kuvitellaan? Sanon kun, koska tässä on kyse niin isosta muutoksesta, että se ei voi mennä läpi kivuttomasti. Tarvitaan suunnitelma B.

Omalta osaltani, perustuen valistuneeseen koodaustietoon, olen lisäksi hyvin skeptinen sen suhteen, että alkusyksyllä 2010 olisi käytössä yksi potilastietojärjestelmä kahden sijaan, kuten tavoitteena on. Aikataulu on yksinkertaisesti sanottuna kireä. Uskonkin, että henkilökunta joutuu painimaan kahden järjestelmän loukussa pikemminkin kevääseen 2011 kuin syksyyn 2010 asti.

Hyvä puheenjohtaja, valtuutetut ja kansalaiset

Perussuomalaisten mielestä tämä koko asia kaipaa jatkoaikaa. Perimmäinen tavoite on sinänsä hyvä, mutta avoimia kysymyksiä on vielä aivan liian monta. Tämän vuoksi aikalisä ja avoimiin kysymyksiin vastaaminen olisi siksi enemmän kuin suotavaa. Se olisi kaikkien yhteinen etu.