Muualla verkossa
Ryhdy faniksi!

Työelämä

Ponsi: vammaisten nuorten työllistämisestä

Kaupunginvaltuusto käsitteli 26.8. pidetyssä syksyn ensimmäisessä kokouksessaan pitkään nuorten työllistämiseen tarkoitettujen määrärahojen ylitystä, johon valtuusto odotusten mukaisesti suostui ilman mutinoita. Käytänössä valtuusto oikeutti henkilöstökeskuksen ylittämään vuoden 2009 talousarvion kohtaa 4 52 03 Henkilöstökeskus, työllisyyden hoitaminen 2 500 000 eurolla sekä sosiaalilautakuntaa ylittämään vuoden 2009 talousarvion kohtaa 3 11 05 Sosiaalitoimi, työllisyyden hoitaminen 100 000 eurolla.

Olin jo esityslistaan tutustuessani kiinnittänyt huomiota siihen, että tekstissä puhuttiin yleisesti nuorista ja heidän työllistämisestään, mutta vammaisten nuorten keskimääräistä vaikeampaan työllistymistilanteeseen ei viitattu sanallakaan itse esityslistassa, eikä asia noussut esille reilun 15 minua ennen puhuneen valtuutetunkaan toimesta.

Pidinkin asiasta puheenvuoron, jossa vaadin kaupunkia huolehtimaan myös vammaisten nuorten työllistämisestä, jotta he saisivat kovasti kaivattua työkokemusta. Työkokemuksen puutehan on tunnetusti nykynuorten suurtyöttömyyden kenties suurin yksittäinen syy. Erityisesti vammaisten nuorten on vaikeaa saada työkokemusta jo pelkästään työnantajien nuivan asenteen takia.

Jotta puheenvuoroni ei jäisi pelkäksi tilastomerkinnäksi vaan asiaan myös puututtaisiin, esitinkin puheeni lopuksi allaolevan ponnen, joka sai laajasti kannatusta myöhemmissä puheissa ja lopulta hyväksyttiin äänestyksessä äänin 78-0, viiden äänestäessä tyhjää ja kahden ollessa poissa äänestyksestä.

Kaupunginvaltuusto edellyttää, että kaupunginhallitus kiinnittää nuorisotyöttömyyden hoidon yhteydessä huomiota myös vammaisille nuorille tarkoitettujen työharjoittelupaikkojen riittävyyteen ja edelleen kehittää toimenpiteitä, joilla vammaiset nuoret saavat työkokemusta pärjätäkseen paremmin avoimilla työmarkkinoilla.

 

Kaupunginhallitus:

VT ANTTI VALPPAAN TOIVOMUSPONSI: VAMMAISTEN NUORTEN TYÖHARJOITTELUPAIKAT

Khs 2009-1819

SJ Kaupunginhallitus päättänee

merkitä tiedoksi selvityksen kaupunginvaltuuston 26.8.2009 hyväksymän toivomusponnen (Antti Valpas) johdosta tehdyistä toimenpiteistä ja toimittaa selvityksen ponnen ehdottajalle sekä erikseen tiedoksi myös muille valtuutetuille.

Pöytäkirjanote jäljennöksin kaupunginhallituksen esityslistasta valtuutettu Antti Valppaalle ja tiedoksi muille valtuutetuille.
 
 
Sj ilmoittaa, että hyväksyessään 26.8.2009 työllisyysmäärärahojen ylittämisen vuonna 2009 (asia 6) Kvsto hyväksyi seuraavan toivomusponnen:

“Kaupunginvaltuusto edellyttää, että kaupunginhallitus kiinnittää nuorisotyöttömyyden hoidon yhteydessä  huomiota myös vammaisille nuorille tarkoitettujen työharjoittelupaikkojen riittävyyteen ja edelleen kehittää  toimenpiteitä, joilla vammaiset nuoret saavat työkokemusta pärjätäkseen paremmin avoimilla työmarkkinoilla.”
(Antti Valpas, äänin 78-0)

Kvston työjärjestyksen 24 §:n mukaan Khn on toimitettava ponnen ehdottajalle kirjallinen selvitys toivomusponnen johdosta tehdyistä toimenpiteistä viimeistään vuoden kuluttua ponnen hyväksymisestä. Selvitys on toimitettava erikseen tiedoksi myös muille valtuutetuille.

Työllistämistoimikunta toteaa (22.10.2009), että Helsingin kaupungin sosiaaliviraston alaisuudessa toimii tuetun työllistämisen yksikkö. Tuetun työllistymisen palvelu tukee kehitysvammaisten ja osatyökykyisten henkilöiden työllistymistä avoimille työmarkkinoille. Se tarjoaa kokonaisvaltaisen palvelujärjestelmän, johon kuuluu työpaikan hankkiminen, yksiköllinen koulutus työtehtäviin, jatkuva tuki työpaikoilla tukikäyntien avulla ja työsuhteen ylläpito. Palvelun avulla pyritään edesauttamaan vammaisten ihmisten liittymistä osaksi yhteiskuntaa ja elämänlaadun sekä toimeentulon parantumista. Palvelussa työskentelee 10 työvalmentajaa ja yksi johtava työvalmentaja. Vammaispalvelun tuetun työn asiakkaista työskenteli yksityisillä työnantajilla noin 100 henkilöä vuonna 2008.

Henkilöstökeskus on selvittänyt vammaisten henkilöiden ottamista kaupungin palvelukseen. Haasteeksi on muodostunut työ- ja virkaehtosopimus silloin, kun vammaisen työntekijän työpanos jää vammasta johtuen selkeästi pienemmäksi kuin työtehtävä edellyttää. Henkilöstökeskus jatkaa asian selvittelyä.

Vammaisia ja vajaatyökykyisiä on ollut jossain määrin kaupungin työllisyydenhoidon palveluissa, kuten tukityössä ja työharjoittelussa. Vammaisten ja vajaatyökykyisten tarkkaa henkilömäärää ei ole käytettävissä, koska henkilöitä ei rekisteröidä vammaisuuden perusteella. Asiaan tulee kuitenkin kiinnittää jatkuvaa huomiota ja työllisyydenhoidon palveluja tarjota myös tälle ryhmälle.

Henkilöstökeskus on valmistellut vammaisille koululaisille ja opiskelijoille harjoittelumahdollisuutta kaupungin tehtävissä. Henkilöstökeskus on myös usean vuoden ajan organisoinut 16–17-vuotiaiden kesätyöprojektia. Suunnitelmissa on kohdentaa rahoitusta vammaisten nuorten kesätyöhön. Lisäksi vammaisten korkeakouluopiskelijoiden harjoittelua kaupungin yksiköissä selvitetään henkilöstökeskuksessa yhteistyössä yliopiston kanssa.

Lähetä tämä kavereille

“Juuret Karjalan maassa” – haastattelu Perussuomalaisessa nro 12/2008

30-vuotias helsinkiläinen Antti Valpas on Pentti Oinosen eduskunta-avustaja, aktiivinen Perussuomalaisten Nuorten jäsen ja kunnallisvaaliehdokkaana Helsingissä. Tunnollisen ja luotettavan miehen maineessa oleva Antti on juuriltaan karjalainen, vaikka onkin itse asunut koko ikänsä Helsingissä.

“Olen kasvanut käytännössä kahden kulttuurin kasvattina, karjalaisen ja suomalaisen. Periaate “maassa maan tavalla” kiteyttää oman ajatusmaailmani hyvin.”

Antti Valpas on luonteeltaan synnynnäinen tutkija, joka on aina ollut kiinnostunut historiasta ja politiikasta. Myös sukututkimus kuuluu miehen harrastuksiin. Kansallismielisenä Antti on pitänyt itseään aina ja tiesi jo 12-vuotiaana, kun EU:hun liittymisestä alettiin puhua, että siitä ei hyvä seuraa.

Perussuomalaisiin hän liittyi vuonna 2003 eduskuntavaalien jälkeen, mietittyään asiaa pitkään. “Koska tiesin oman kantani, ihmettelin että miksi lykätä asiaa enää kauempaa? Päätin, että nyt tai ei koskaan.”

Yhteiseksi hyväksi
Antti Valpas on koulutukseltaan ylioppilas, markkinointimerkonomi ja ATK-suunnittelija. Hän on opiskellut myös avoimessa yliopistossa, sillä haluaa oppia aina uusia asioita. Hän on suorittanut opintoja muun muassa karjalan kielestä Itä-Karjalassa pidetyillä kielikursseilla.

Ennen eduskuntatyötään hän on ollut muun muassa ATK-liikkeessä myyjänä ja projektikoordinaattorina Sanoma Magazines Finlandilla, josta Pentti Oinonen hänet löysi.

“Vaaliteemani liittyvät sosiaali- ja terveyspalveluiden saatavuuden parantamiseen. Esimerkiksi hammaslääkärille pääsyä joutuu Helsingissä odottamaan keskimäärin kahdeksan kuukautta. Minua ihmetyttää, että kaupungilla on varaa panna 115 miljoonaa euroa automaattimetron kaltaisiin hankkeisiin, mutta peruspalveluista nipistetään.”

Pentti Oinosen eduskunta-avustaja Antti Valpas on puolueessa tunnollisen ja luotettavan miehen maineessa, joka tekee aina sen minkä lupaa.
Pentti Oinosen eduskunta-avustaja Antti Valpas on puolueessa tunnollisen ja luotettavan miehen maineessa, joka tekee aina sen minkä lupaa.

“Vaalilauseeni on ”Yhteiseksi hyväksi”. Kannattaa äänestää, koska joku tässä kaupungissa kuitenkin päätökset tekee. Jos se ei ole oma edustajasi, niin sitten se on jonkun muun edustaja.”

“Kuka hoitaa Jyrkin? ME!”

Näin huusi parinsadan hengen suuruinen joukko palkkauksestaan huolestuneita hoitajia Eduskuntatalon edessä tänään. Seurasin kyseistä tapahtumaa ja vaikka en suoranaisesti nähnyt, kuka poliitikoista oli puhumassa, saattoi buuauksesta päätellä kyseessä olevan hallituksen edustajia. Hurrausta taas tuli lähinnä opposition puhujille. Sdp:n Eero Heinäluoma sai osakseen sekä buuauksia että suosionosoituksia. Timo Soini pääsi puhumaan viimeisenä, ja voin vaikka vannoa, että Soini sai suurimmat suosionosoitukset, sen verran jämäkkää tekstiä tuli verrattuna muiden sanahelinään.

Paljon on puhuttu tässä yhteydessä siitä, kuinka paljon hoitajien sitten tulisi saada korotusta päästääkseen palkkakuopasta. Kuntapuolen tarjous oli reilu 10 %, jonka Tehy hylkäsi, Super hyväksyi. Mielestäni tämän korotuksen olisi pitänyt kelvata tässä vaiheessa. Vaikka kannatankin suurempia korotuksia, ei kaikkea aina voi saada heti. Hiljaa hyvä tulee (mutta ei niin hiljaa kuin edellisten hallitusten).

Fakta on se, että suomalaisen hoitajan palkka on lähtökohtaisesti viidenneksen pienempi kuin muualla Euroopassa. Käytännössä siis reilun 20 % korotus palkkaan toisi suomalaiset muiden maiden työntekijöiden palkkauksen tasolle. Jyrki Katainen on valmis tukemaan hoitajien palkankorotuksia 150 miljoonan euron tukipotilla, joka on jo kuluneen fraasin mukaan “Historiallinen”. Ja sitä se on, ei Sdp itse 12 hallitusvuotensa aikana halunnut korotuksia antaa. Siitä annettakoot tunnustus nykysielle hallitukselle.

Nyt vain näyttää siltä, että Tehy tavoittelee 20% palkankorotusta. Tämä asettaisi melkoisia haasteita valtion ja erityisesti kuntien budjeteille. Säästöjä pitäisi tehdä. Ja niitä kyllä voitaisiin tehdä valtion budjetissa. Tiesittekö, että Suomi maksaa Iso-Britannialle vuosittain 141 miljoonaa euroa köyhäinapua 1990-luvun EU-neuvotteluiden tuloksena? Suomen kansa siis elättää Britannian kansalaisia 141 miljoona euron summalla joka vuosi. Puhumattakaan satojen miljoonien eurojen nettomaksuista EU:n byrokratialle. Onko tässä mitään järkeä? Ei minusta.

Suomi aikoo rakentaa 24 miljoonan euron rekkaparkit Vaalimaalle. Ongelman perimmäinen syy ei ole Suomen rajaviranomaisten hitaudessa (jota ei ole), vaan Venäjän rajamuodollisuuksien byrokratiassa (= hitaudessa) ja korruptiossa (= rahaa tiskiin ja pääset eteenpäin). Se korjaa joka rikkoo. Tässä tapauksessa Venäjä.

En ole mistään löytänyt tietoa, pistetäänkö Suomessa vuosittain vierailevat noin miljoona rekkaa maksamaan näiden parkkien käytöstä mitään, luultavasti ei. Jo esimerkiksi 100 euroa vuosimaksua per rekka tiestömme ja parkkien käytöstä toisi valtion kassaan vuosittain 100 miljoonaa euroa.

EU:n ja Vaalimaan parkeista toivottavasti perittävät rahat voisi varmaan käyttää esimerkiksi hoitajille ja sitä kautta välillisesti meidän kaikkien hyväksi?

PS. Huomasin tänään, että Helsingin Sanomien politiikantoimituksen nettisivujen linkkilistasta löytyi yllättäen vain 7 eduskuntapuoluetta. Arvatkaa mikä puolue puuttui kokonaan? Otin siis yhteyttä ja tiedustelin syytä moiseen. Parin tunnin kuluttua yhteydenotostani tuli vastaus, että se “oli jäänyt kiireessä” ja asia luvatiin korjata iltapäivän kuluessa. Pian olikin puolueemme kotisivujen linkki löytänyt tiensä maamme suurimman, ja nyt ainakin piirun verran uskottavamman, päivälehden nettisivuille. Ylätassu Hesarille siitä.

Vammaiset ja työkyky

Päivitetty versio STT:n tänään 26.7. julkaisemasta uutisesta. Kirjoitin tätä aihetta sivuten myös viime joulukuussa Stakesin työnantajien asennetutkimuksen tulosjulkaisun yhteydessä. Tämä uutinen vain vahvistaa sanomaani.


Tietämättömät yritykset pitävät vammaiset työttöminä

Suomen työkykyisistä vammaisista vain 60 prosentilla on työpaikka. Työnsaantia estää se, etteivät yritykset tiedä vammaisen työllistämiseen saatavista tuista.

Suomessa on noin 70 000 täysin työkykyistä vammaista, joista arviolta 60 prosentilla on työpaikka. Kaikista 200 000 vammaisesta 40 prosenttia pitää työntekoa hyvinvoinnin kannalta erittäin tärkeänä.

Näin kertoo Pellervon taloudellisen tutkimuslaitoksen (PTT) vammaisten työkykyä selvittänyt tutkimus. Kyselyyn osallistui yli kymmenen erilaista vammaisjärjestöä.

PTT:n toimitusjohtajan Pasi Holmin mukaan suurin este vammaisten työllistymiselle on tiedon puute. Holmin mukana yrityksissä ei tiedetä, että vammaisen ihmisen työllistämiseen sekä työpaikalla tehtäviin muutostöihin on mahdollista saada tukea.

Tutkimuksen julkistamistilaisuudessa puhunut peruspalveluministeri Paula Risikko (kok.) uskoo, että työvoimapula helpottaa vammaisten työllistymistä. Hänen mielestään vammaisten työllistämistukea pitäisi maksaa kaikille yrityksille, ei vain niille, jotka ovat hankkineet sosiaalisen yrityksen statuksen.

Muuten asiallinen juttu, mutta olen eri mieltä peruspalveluministeri Paula Risikon kanssa vammaisten laajasta työllistämistuesta enkä kannata tällaista mallia laajassa mittakaavassa. Vaikeavammaisten kohdalla tuki voi olla perusteltua, mutta hyvän työkyvyn omaavien kohdalla se vain leimaa heitä turhaan eikä varmasti helpota työnatajien asenteiden muokkauksessa.

Käytännössä uskon tapahtuvan niin, että jos kaikki vammaiset asetetaan automaattisesti tuensaajien piiriin, se asettaa heidät toisen luokan ihmisiksi. Ikäänkuin vammainen ei muuten voisi töitä saada kuin yhteiskunnan armosta. Sitäpaitsi, kuka määrittelee kuka on oikeutettu tukeen ja kuka ei? Missä menee se raja, jolla henkilöstä tulee vammainen? Jos Kansaneläkelaitoksella on vaikeuksia päättää tällaisista rajoista (kuten esim. siitä kuka saa vammaistukea ja kuka ei. Tätä tapahtuu joka päivä.), niin ei se kyllä varmasti ole yhtään sen helpompaa ministeriölläkään, työnantajista puhumattakaan. Annetaanko Kela-korttiin jokin merkintä työnantajia varten, että tämä kaveri on vammainen; saatte rahaa jos otatte sen töihin?

PS. Kai joku kysyy myös vammaisilta itseltään? Asia vaatii perinpohjaista selvittelyä ja tutkimusta. Muuten käy helposti niin, että ammutaan kärpästä singolla ja tuloksena on tuhoutunut puutarha eikä paratiisi.

Terveydenhuollon palkat

Jo ties kuinka kauan on mediassa puhuttu sairaanhoitajien ja muun terveydenhoitohenkilökunnan palkoista. Elien 18.7. mediassa kerrottiin, että suomalaisten sairaanhoitajien ja lääkärien palkat ovat OECD-maiden häntäpäässä. Sairaanhoitajan palkka on keskimäärin 20% pienempi kuin OECD-maissa keskimäärin. On mielenkiintoista huomata, kuinka paljon asiasta keskustellaan. Teot vielä puuttuvat ja vain niillä on väliä. 

Itsekin sairaanhoitopalveluita säännöllisesti käyttävänä ja lääkäreitä, sairaanhoitajia ja muita alan ammattilaisa henkilökohtaisesti kavereina ja sukulaisina tuntevana arvostan heidän tekemäänsä työtä. Minun onkin helppo yhtyä palkankorotusvaatimuksiin.

Yksi oleellinen asiaan liittyvä yksityiskohta on kuitenkin mielestäni saanut liian vähän huomiota: Länsimaat elävät “väestökadon” aikaa. Vanhojen ihmisten osuus nousee ja veroja maksavien laskee, tämän tietävät kaikki. Mutta kuinka moni on tullut ajatelleeksi, että Suomi ei ole ainut joka käytännössä kilpailee ammattitaitoisesta terveydenhuoltohenkilöstöstä? Luin jokin aika sitten, että jopa yli 5000 suomalaista terveydenhuollon ammattilaista on muuttanut ulkomaille töihin paremman palkan perässä. Tämän vuoksi puhutaankin paljon siitä, että tänne pitää saada työtä tekeviä ammattilaisia ulkomailta. Tervetuloa vaan, jos heillä riittää motivaatiota opetella suomen kieli ja tehdä töitä suhteellisesti huonolla palkalla. En usko, että on motivaatiota, kun vähemmällä vaivalla saa paljon paremmin palkattua hoitotyötä vaikkapa Englannista, Ranskasta tai Saksasta, kielikin on helpompi oppia. Näin ainakin sanotaan.

Ei siis riitä, että korotamme palkkoja esimerkiksi 20%, koska elämme teollisuusmaassa joka on samanlaisessa tilanteessa parinkymmenen muun teollisuusmaan kanssa. Kilpailu ammattilaissieluista kovenee, ja jos mielimme kasvattaa ammattitaitoisen työvoiman määrää, on myös palkkojen kasvettava paljon enemmän kuin OECD:n tilastojen keskiarvon saavuttaminen edellyttää.  Kestääkö taloutemme? Kyllä kestää, kyse on vain arvovalinnoista. Uskon, että maamme hallituskin tietää tämän kilpailutilanteen, toivottavasti heillä on myös tahtoa asia korjata.  

Vammaiset työelämässä

Stakesin joulukuussa julkaistavan tutkimuksen mukaan työnantajat eivät ole halukkaita palkkaamaan koulutettuja vammaisia työntekijöitä, vaikka samaan aikaan yritykset valittavat työvoimapulaa. Käytännössä 65 prosenttia palvelualan yrityksistä kärsii työvoimapulasta, mutta vain 2-4 prosenttia yrityksistä on palkannut ns. vajaakuntoisen työntekijän, vaikka saatavilla olisi ollut pilvin pimein ammatillisesti päteviä työntekijöitä joiden ainut vika on vammaisuus.

Suurimpana syynä mainitaan pelko huonosta yrityskuvasta, mitä näkyvillä oleva vammainen työntekijä voi asiakkaille luoda. Tämä voi olla uutinen joillekin: vammaisuus ei tartu. Tämä tutkimus todistaa todeksi sen, minkä monet vammaiset tietävät ilman tutkimuksiakin: elämme sairaassa yhteiskunnassa, jossa todellinen sairaus piilee maahamme viime vuosikymmeninä levinneessä tehokkuusajattelussa. Ajatellaan, että vammainen työntekijä on automaattisesti hidas tai muuten vain huono.

Väitän, että vammaiset ovat parhaita työntekijöitä mitä yritys voi saada. Paras asia mitä yritys voi tehdä suomalaisuuden osoittamiseksi, on palkata vammainen työntekijä. Maassamme on paljon sellaisia ihmisiä, jotka arvostavat yritystä joka osaa ottaa myös sosiaalista vastuuta. Osakkeenomistajille tunnettava vastuu ei siitä kärsi. Väitän myös, että vammaisten uskollisuus työnantajaa kohtaan on korkeammalla tasolla kuin terveillä työntekijöillä ja näin ollen he tekevät monissa tapauksissa töitä jopa tehokkaammin kuin täysin terve työntekijä. Tämä johtuu siitä, että vammainen työntekijä tietää olevansa työmarkkinoilla heikoilla ja siksi motivaatio työskennellä on korkeammalla. Terve ihminen luovuttaa helpommin.

Mitä sitten voidaan tehdä tutkimustuloksen tulosten parantamiseksi jatkossa? Valtio on tähän asti rohkaissut yrityksiä palkkaamaan vajaakuntoisia työntekijöitä työllistämistukien avulla ja näin se tekee jatkossakin. Sdp lupaa taas Heinäluoman suulla lisää (vaali)rahaa vammaisten työllistämiseen seuraavalle vaalikaudelle, ikään kuin raha ratkaisisi tämän ongelman.

Valitettavasti tämän asiantilan parantaminen ei ole eduskunnan tai työmarkkinaosapuolten käsissä. Mitä raha auttaa, kun työnantajien asenteet ovat mitä ovat? Ihmisten asenteista kaikki lähtee. Ratkaisu on meidän kaikkien korvien välissä. Siinäpä pohdittavaa itse kullekin.

Blogiarkisto