Archive for the ‘Kulttuuri’ Category

Ohessa tiedoksi blogini lukijoille, ja erityisesti karjalaisjuurisille lukijoille, Karjalan Kielen Seuran tiedote mahdollisuudesta aloittaa karjalan kielen yliopistotasoiset opinnot Joensuussa Itä-Suomen yliopistossa. Karjalan kielihän sai 4.12.2009 tunnustetun vähemmistökielen statuksen Suomen tasavallan alueella presidentti Tarja Halosen allekirjoituksen myötä. Käytännössä karjalan kieli on nyt samalla tasolla esim. romanikielen ja viittomakielen kanssa. Aiemmin karjalan kieltä ei tunnustettu edes olemassaolevaksi, vaikka kyse on kielestä joka oli  noin 50.000 puhujallaan suurimpia vähemmistökieliämme Suomen itsenäistymisen aikoihin.

Terveh!

Oletko kiinnostunut rajantakaisista juuristasi? Oletko kuullut karjalan kieltä lapsena? Osaatpa itse vähän tai hyvin karjalaa, niin Sinulla on nyt ainutlaatuinen mahdollisuus opiskella karjalan kieltä ja kulttuuria! Opetusta annetaan yliopistotasolla vain Joensuussa ja Petroskoissa.

Karjalan kieli elää nykyajassa! Kiinnostus kieleen on huomattavasti lisääntynyt erityisesti  karjalan kielen vähemmistökielen aseman saamisen, professuurin perustamisen, julkaisutoiminnan lisääntymisen ja monien muiden kieltä elvyttävien toimenpiteiden myötä. Karjalan kieli on myötätuulessa!

Oppiaineen esittely

Itä-Suomen yliopistossa on mahdollisuus opiskella karjalan kieltä ja kulttuuria perusopinnoista aineopintoihin. Yliopiston verkkosivuilla oppiainetta esitellään seuraavasti:

”Opinnot kehittävät käytännön kielitaitoa ja karjalan kielen kieliopin tuntemusta sekä karjalan kielen    historiaa ja kehittymistä eri murteiksi ja edelleen eri kirjakieliksi sekä karjalan kielen asemaa yhtäältä    suomen läheisimpänä sukukielenä, toisaalta voimakkaan venäjän kielen vaikutuksen kohteena.    Opiskelijoille annetaan myös perustiedot vähemmistökielten asemaan liittyvistä kysymyksistä sekä kielen  elvyttämisestä, kielen standardoimisesta ja kirjakielen luomisesta. Opinnoissa käydään läpi myös karjalaisten asemaa idän ja lännen rajamaastossa ja karjalaisuutta kahdessa maassa, Suomessa ja Venäjällä. Opinnoissa perehdytään sekä Karjalan perinteiseen kulttuuriin että nykypäivän    karjalaisuuteen.”

Perusopinnoissa voi valita aunuksenkarjalan eli livvin tai varsinaiskarjalan eli vienan. Perusopinnot (25 op) sisältävät seuraavat kurssit:

Orientoivat opinnot (9 op)
Johdatus karjalan kieleen ja kulttuuriin
Karjalan historia
Kielentutkimuksen perusteet
Karjalan kieli ja sen tutkimus
Karjalan kieli (12 op)
Karjalan kielen alkeiskurssi
Karjalan kielen jatkokurssi
Karjalan kielen murteet
Karjalainen kulttuuri (4 op)
Karjalainen kulttuuri I

Hakumenettely

Varsinaiset tutkinto-opiskelijat voivat hakea sivuaineoikeutta karjalan kieleen ja kulttuuriin. Hakuaika päättyy 2.9.2010. Hakuohjeet löytyvät filosofian tiedekunnan humanistisen osaston verkkosivuilta sivuaineita käsittelevästä kohdasta.

Karjalan kielen ja kulttuurin opiskelumahdollisuutta on laajennettu myös Avoimen yliopiston opintotarjontaan. Tämä mahdollistaa opiskelun ilman tutkintotavoitetta. Tutustu tarkemmin Avoimen yliopiston opetukseen Itä-Suomen yliopiston verkkosivuilla (etusivulla kohdassa Pikalinkit). Huom! Hakuaika koskee myös Avoimen yliopiston opiskelijoita, sillä opetukseen kuuluu luentoja. Ilmoittautuminen Avoimeen yliopistoon tapahtuu sen jälkeen, kun tieto sivuaineoikeudesta on tullut. Vaikka opintokuvauksessa mainitaan, että sivuaine sopii erityisesti kieliaineiden, historian ja kulttuuriaineiden opiskelijoille, niin opinnot sopivat kaikille kielestä kiinnostuneille aikuisopiskelijoille.

Lähetä vapaamuotoinen hakemuksesi, jossa kerrot opintoihin hakeutumisesi perusteet osoitteella: Itä-Suomen yliopisto, Humanistinen osasto, PL 111, 80101 Joensuu. Voit myös tuoda hakemuksesi: Itä-Suomen yliopisto, Humanistinen osasto, huone 143, Yliopistokatu 4, Agora-rakennus, Joensuu. Halutessasi voit liittää hakemukseesi esim. opintosuoritusrekisterin yliopistossa suoritetuista opinnoista, mahdollisesta akateemisesta tutkinnosta tai muista tutkinnoista sekä opinnoista.

Lisätietoja Karjalan kieli ja kulttuuri -oppiaineesta antaa suomen kielen professori Marjatta Palander, Marjatta.Palander@uef.fi, puh. 013-2514337. Lisätietoja Avoimessa yliopistossa antaa koulutussihteeri Raili Karvinen, Raili.Karvinen@uef.fi, 013-2512723.

Käytä nyt tilaisuus hyväksesi ja aloita kieli- ja kulttuuriopinnot! Nykyisen suunnitelman mukaan perusopinnoista ei järjestetä opetusta lv. 2011-2012, vaan silloin keskitytään aineopintoihin.

Ystävällisin terveisin

Karjalan Kielen Seura ry:n psta
Anne-Mari Lemmetyinen
suunnittelija

Tiedote kaikille karjalan kielestä ja karjalaisuudesta kiinnostuneille.

Karjalan kielen sanakirjan sähköinen versio ilmestyy

Haluatko tietää, miten eläimiä kutsuttiin Suistamolla entisaikaan? Miten suomen sanan tanssia voisi kääntää tverinkarjalaksi? Minkälaisia sanontoja Vuokkiniemessä on käytetty, tai millaiset uskomukset ovat vaikuttaneet elämään Salmin pitäjässä? Esimerkiksi näihin kysymyksiin saat vastauksen Karjalan kielen sanakirjan verkkoversiosta.

Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen ja Suomalais-Ugrilaisen Seuran yhteistyönä julkaistu kuusiosainen Karjalan kielen sanakirja (1968-2005) on nyt sähköisenä versiona Kotuksen Kaino-aineistopalvelussa (http://kaino.kotus.fi/kks) kaikkien kiinnostuneiden käytössä.

Sähköisessä sanakirjassa on monenlaisia hakuominaisuuksia. Voi etsiä sanojen käyttöyhteyksiä, esimerkiksi itkuvirsisanastoa, lastenkielessä tai soimauksissa käytettyjä sanoja, sananparsia, uskomuksia ym. Halutessaan saa vaikkapa kaikki yhden pitäjän esimerkkilauseet. Hakusanat ovat sanakirjassa karjalaksi, mutta sanakirjasta voi myös hakea suomen sanoille karjalankielisiä vastineita Selite/suomennos-haun avulla. Verkkoversiota
päivitetään tarpeen mukaan.

Karjalan kielen sanakirja on murresanakirja. Siinä ovat edustettuina kaikki varsinaiskarjalan – vienankarjalan ja eteläkarjalan – ja aunuksenkarjalan eli livvin murteet. Lyydiläismurteita ei sanakirjassa ole mukana.

Sanakirjassa on yli 83 000 hakusanaa. Aineistoa on kerätty lähes sadan vuoden ajan: 1800-luvun lopulta 1970-luvulle. Muun muassa aineiston laajuuden vuoksi sanakirja on merkittävä apu kehitettäessä karjalan kirjakieltä Suomessa, Karjalan tasavallassa ja Tverin Karjalassa.

Karjalan kielen sanakirjan verkkoversio julkistetaan torstaina 15.10.2009 osoitteessa http://kaino.kotus.fi/kks.

Jogo löyvit midä tuandoi etsit?

Lisätietoja antavat
Marja Torikka, sähköposti marja.torikka[ät]kotus.fi, puh. 020 7813 295 ja
Leena Joki, sähköposti leena.joki[ät]kotus.fi, puh. 020 7813 238.

Ensi keskiviikkona 10.6. kello 16 alkavassa Helsingin kaupunginvaltuuston istunnossa käsitellään vähemmistöasioita, nimittäin karjalan kielen opetusta ja kulttuuria  Helsingissä valtuuston ensimmäisenä asiana.

Jätin viime viikolla kirjallisen kysymyksen, jossa kysyin Helsingin kaupungin toimenpiteitä karjalan kielen opetuksen järjestämisestä ja kulttuurin säilyttämisestä mm. Karjalan Kielen Seuran sihteeriltä Pertti Lammelta saamiini tietoihin tukeutuen. Kysymys löytyy täältä.

Usein kirjalliset kysymykset käsitellään kirjallisesti, eli niihin annetaan pelkästään kirjallinen vastaus ja ehkä vain joka 5. kirjallinen kysymys päätyy valtuuston suulliseen käsittelyyn. Eli voimme pitää tätä melko merkittävänä huomiona karjalan kielen näkökulmasta.

Kirjallisen kysymyksen suullisen käsittelyn kulku on kutakuinkin seuraava: Kysymyksen jättäjä esittää kysymyksensä, kaupungin edustaja vastaa ja sitten käydään keskustelua asiasta sen verran kuin mitä se keskusteluttaa. Toivotaan, että asia herättää paljon keskustelua. Luultavasti keskustelu kääntyy yleiseksi keskusteluksi kaupungin vähemmistö- ja (moni)kulttuuritavoitteista.

Olette tervetulleita seuraamaan istuntoa yleisölehterille (sisäänkäynti Sofiankatu 3) jos vain aikatauluihinne sopii. Keskustelua voi myös seurata netissä, osoitteessa www.helsinkikanava.fi tai Helsingin kaapeli-TV:n DINA-kanavalla.

Karjalan Kielen Seura on julkaissut jokin aika sitten radion omilla kotisivuillaan. Vaikka kyseessä onkin nettiradio, jolla ei ole suoria lähetyksiä (vielä), on se merkittävä askel eteenpäin pyrkimyksissä säilyttää ja levittää karjalan kieltä ja sen tunnettavuutta Suomessa.

Nykyisin karjalan kieltä ei kuulemma puhuta Suomessa lainkaan, ainakin jos uskomme Tilastokeskuksen virallisia tilastoja. Mutta niinhän sitä sanotaan: vale, emävale, tilasto. On tähän kyllä ihan oikea syykin: karjalan kieli kuuluu ISO-standardiin 639-2, kun Tilastokeskus taas seuraa vain ja ainoastaan ISO-standardiin 639-1 kuuluvia kieliä. Eli aina kun etsii tietoa Suomessa puhutuista eri kielistä ja niiden määristä, on syytä pitää mielessä ettei Tilastokeskuksen tilasto suinkaan kerro koko totuutta. Se kertoo vain tiettyyn ISO-standardiin kuuluvien kielten puhujien määrät Suomessa, ollen näin vaillinainen.

Olgua hyvä ristikanzu da Suomen muu rahvas, kuunnelgua karjalan kielisty radivoa: http://www.karjalankielenseura.fi/radio/

30-vuotias helsinkiläinen Antti Valpas on Pentti Oinosen eduskunta-avustaja, aktiivinen Perussuomalaisten Nuorten jäsen ja kunnallisvaaliehdokkaana Helsingissä. Tunnollisen ja luotettavan miehen maineessa oleva Antti on juuriltaan karjalainen, vaikka onkin itse asunut koko ikänsä Helsingissä.

“Olen kasvanut käytännössä kahden kulttuurin kasvattina, karjalaisen ja suomalaisen. Periaate “maassa maan tavalla” kiteyttää oman ajatusmaailmani hyvin.”

Antti Valpas on luonteeltaan synnynnäinen tutkija, joka on aina ollut kiinnostunut historiasta ja politiikasta. Myös sukututkimus kuuluu miehen harrastuksiin. Kansallismielisenä Antti on pitänyt itseään aina ja tiesi jo 12-vuotiaana, kun EU:hun liittymisestä alettiin puhua, että siitä ei hyvä seuraa.

Perussuomalaisiin hän liittyi vuonna 2003 eduskuntavaalien jälkeen, mietittyään asiaa pitkään. “Koska tiesin oman kantani, ihmettelin että miksi lykätä asiaa enää kauempaa? Päätin, että nyt tai ei koskaan.”

Yhteiseksi hyväksi
Antti Valpas on koulutukseltaan ylioppilas, markkinointimerkonomi ja ATK-suunnittelija. Hän on opiskellut myös avoimessa yliopistossa, sillä haluaa oppia aina uusia asioita. Hän on suorittanut opintoja muun muassa karjalan kielestä Itä-Karjalassa pidetyillä kielikursseilla.

Ennen eduskuntatyötään hän on ollut muun muassa ATK-liikkeessä myyjänä ja projektikoordinaattorina Sanoma Magazines Finlandilla, josta Pentti Oinonen hänet löysi.

“Vaaliteemani liittyvät sosiaali- ja terveyspalveluiden saatavuuden parantamiseen. Esimerkiksi hammaslääkärille pääsyä joutuu Helsingissä odottamaan keskimäärin kahdeksan kuukautta. Minua ihmetyttää, että kaupungilla on varaa panna 115 miljoonaa euroa automaattimetron kaltaisiin hankkeisiin, mutta peruspalveluista nipistetään.”

Pentti Oinosen eduskunta-avustaja Antti Valpas on puolueessa tunnollisen ja luotettavan miehen maineessa, joka tekee aina sen minkä lupaa.

“Vaalilauseeni on ”Yhteiseksi hyväksi”. Kannattaa äänestää, koska joku tässä kaupungissa kuitenkin päätökset tekee. Jos se ei ole oma edustajasi, niin sitten se on jonkun muun edustaja.”