Archive for the ‘Politiikka’ Category

Muutama päivä sitten Helsingin perussuomalaisten valtuustoryhmä valmisteli ja vastasi sosiaalikeskus Sataman ja Vapaa liikkuvuus -ryhmän sähköpostikyselyyn koskien romanikerjäläisiä. Osa vastauksestamme uutisoitiin mm. Ylen toimesta kyselyä käsittelevässä uutisessa.

Kyselyn tuloksena vain kolme kaupunginvaltuustoryhmää yhdeksästä oli valmis toimimaan edes jokseenkin kuten sosiaalikeskus Satama ja Vapaa liikkuvuus ehdottivat. Luultavasti tämän melko laihan tuen johdosta he, tai heitä lähellä olevat tahot, päättivät vallata oleskelutilat romaneille.

Meille kyse ei ole siitä, että kyse on juuri romaneista. Kyse on siitä, noudatetaanko Suomen lakeja. Matti kukkarossa Suomeen saapuvia, olivat he sitten romaneita, ruotsalaisia, venäläisiä tai han-kiinalaisia koskevat samat säännökset. Sallimalla yhden ryhmän rikkoa Suomen lakia, sallisimme kaikkien rikkoa Suomen lakia. Se nyt vaan ei käy, sillä muuten tuloksena olisi täydellinen anarkia. Mikä taasen on epäilemättä monen em. Sataman ja vapaan liikkuvuuden kannattajan tavoite (kunnes anarkomarkon tai -maijan hamput pöllitään, jolloin “sikapoliisia” ja mätää oikeuslaitosta huudetaankin hätiin etsimään ja pidättämään kriminaali).

Alla kysely ja vastauksemme:

Hyvä Perussuomalaisten valtuustoryhmä,

Sosiaalikeskus Satama ja Vapaa liikkuvuus -verkosto ovat yhteistyössä tarjonneet Itä-Euroopan romaneille mahdollisuuden majoittuasosiaalikeskuksen pihalle toukokuusta 2009 saakka. Tarjoamme heille sähkön ja veden, sekä talon ollessa avoinna mahdollisuuden käyttää sosiaalikeskuksen saniteetti- ja peseytymistiloja.

Olemme jo kesästä 2008 saakka herätelleet keskustelua etupäässä Romanian romanien oloista Helsingissä. Mahdollisuus turvalliseen asumiseen on kaikille EU-kansalaisille kuuluva perusoikeus. Lisäksi se on romaniperheiden ja erityisesti lasten hyvinvoinnin ja terveydentilan kannalta keskeistä. Tällä hetkellä ainoastaan sosiaalikeskus Satama tarjoaa Itä-Euroopan romaneille maksutonta majoitusta.

Pyydämme valtuustoryhmien linjauksia romanikerjäläisten kohtelussa. Tiedustelemme, mikä ryhmänne kanta on seuraaviin vaatimuksiin:

Kaupungin tulisi osoittaa alue, jonne ihmiset voivat luvallisesti ja maksutta leiriytyä, ja jossa ihmisille tarjotaan sähkö, vesi ja saniteettitilat.

Mikäli kaupunki ei tätä tee, tulisi sen

A) tukea sosiaalikeskus Sataman tekemää vapaaehtoistyötä hankkimalla alueelle vessat pihalle majoittuville henkilöille. Käymälöiden asettamista alueelle on esittänyt myös Kiinteistöviraston tonttiosasto.

B) olla hajottamatta yhtäkään romanien perustamaa leiriä. Euroopan syrjityintä vähemmistöä kohtaan ei tule käyttää pakkokeinoja.

Pyydämme valtuusryhmältänne selkeää kannanottoa oheisiin vaatimuksiin. Pyydämme välittämään ryhmänne kannan asiasta sähköpostitse 14.4. mennessä.

Kuten Diakonissalaitoksen Rom po drom -hankekin on todennut, on nähtävissä, että osa Suomeen tulijoista asettuu tänne ja joistakin tulee vähintäänkin säännöllisiä vierailijoita. Koska romanit saapuvat
jatkossakin Suomeen hankkimaan toimeentuloa toimii kaupunki kuinka tahansa, on mietittävä, kuinka romanien majoittuminen Helsingissä tapahtuu.

EU-kansalaisia ei voida käännyttää maasta. Kyse onkin käytännössä enää siitä, millä tavalla majoittuminen nyt ja tulevaisuudessa järjestyy. Positiivinen erityiskohtelu asumisen suhteen Helsingissä on perusteltua romanien kotimaissaan kohtaaman syrjinnän ja köyhyyden vuoksi.

Tiedämme, että romanit ovat täällä sen vuoksi, että he voivat elättää perheensä kerjäämällä sekä kierrättämällä pulloja ja jätemetallia. Heidän tulonsa ovat Suomessa moninkertaiset verrattuna kotimaan alhaiseen sosiaaliavustukseen. He eivät saa Suomesta toimeentulotukea tai muutakaan
avustusta, vaan elättävät itsensä virallisen palkkatyön ulkopuolisella työllä.

Katja Tuominen / Vapaa Liikkuvuus -verkosto,

——————————-

Vastaus:

Helsingin Perussuomalaisten valtuustoryhmän vastaus kyselyynne koskien romanikerjäläisten majoittamista Helsingin kaupungin tai järjestönne toimesta:

Mielestämme mikään esittämänne vaihtoehto ei ole sellainen, että voimme siihen yhtyä. Vastauksemme on siis seuraavanlainen:

Katsomme, että romanikerjäläisiä koskevat samat maassaoloon liittyvät velvollisuudet kuin muitakin maassamme oleilevia ulkomaalaisia. Heidän tulee siis huolehtia itse majoituksestaan ja siitä, että heillä on riittävät rahavarat olemassa jo ennen Suomeen saapumista.

Perustelut:
Ulkomaalaislain mukaan maahamme saapuvalla ulkomaalaisella henkilöllä tulee olla omasta takaa riittävät rahavarannot maassaoleskelua varten. Katsomme, että majoitus henkilön tulee hankkia itse tai matkatoimiston/matkanjärjestäjän kautta.

Yhteiskuntamme ensisijainen velvollisuus ei ole järjestää majoitusta tai ruokaa henkilöille, jotka saapuvat kaupunkiimme ja alkavat tietoisesti hyväksikäyttää sosiaaliturvajärjestelmäämme ja ihmisten hyväntahtoisuutta.

Ystävällisin terveisin ryhmämme puolesta

Antti Valpas
Puheenjohtaja
Helsingin Perussuomalaisten valtuustoryhmä

Helsinkiläisten kuuleminen kaupungin palveluista ja palveluverkon kehittämisestä aloitetaan maanantaina 15. helmikuuta. Kuuleminen tapahtuu pääosin Internetin välityksellä osoitteessa http://palveluverkko.hel.fi, mutta muukin palaute on tervetullutta.

Kaupunkilaisten mielipiteitä kysytään opetuksen, sosiaalitoimen, päivähoidon, terveyskeskuksen, liikunnan, kirjaston, nuorisotoimen ja kulttuurikeskuksen tilojen käytön tehostamisesta ja tilojen yhteiskäytöstä. Yhtenä aiheena on sähköisten palvelujen kehittäminen.

Tavoite on saada palveluverkon kehittämiseen kaupunkilaisten näkemyksiä ja ideoita. Samalla halutaan lisätä kansalaisten ja päätöksentekijöiden vuorovaikutusta ja parantaa valmistelua.

Sivustolla julkaistaan runsaasti tausta-aineistoa palveluverkosta ja sen uudistamistarpeista. Palaute ja keskustelu liitetään palveluverkkoa koskevan päätöksenteon materiaaliksi.

Keskusteluun osallistuminen edellyttää kirjautumista palveluun, mutta mielipiteitä pääsee lukemaan kirjautumatta. Palautetta voi antaa netissä myös siten, ettei se tule julkisesti nähtäville. Sivuja toimitetaan normaaliin tapaan, eli esimerkiksi lainvastaiset viestit poistetaan.

Kaupungin edustajat antavat sivustolla lisätietoja ja vastaavat kysymyksiin.

Sivusto on toteutettu suomeksi ja ruotsiksi.

Kuulemis- ja keskustelusivustolle pääsee myös Helsingin kaupungin sivuston etusivulta, osoitteesta http://www.hel.fi. Kuuleminen kestää kolme viikkoa ja päättyy 5. maaliskuuta.

Mielipiteitä ja palautetta voi jättää myös kirjallisesti palautelomakkeella. Aineistoon voi tutustua paitsi netissä myös kaupungintalon ala-aulan Virka Infossa ja kirjastoissa.

Karjalan Kielen Seuran uunituore tiedote kertoo karjalan kielen saaneen vähemmistökielen virallisen statuksen Suomessa. Työ kielen hyväksi ei luonnollisestikaan pääty tähän, vaan nyt tarvitaan vielä niin valtakunnallisella kuin kunnallisellakin tasolla opetus- ja rahoituspuolelle muutoksia. Tietysti myös Tilastokeskus voisi alkaa pitämään tilastoa karjalankielisten määrästä Suomessa, nythän kieltä ei virallisten tilastojen mukaan puhuta Suomessa lainkaan. Totuus on toinen. 

Tämä asetusmuutos on joka tapauksessa hyvä puoliväli “taistelussa” unohdetun kansallisen vähemmistömme olemassaolon puolesta. Sen taistelun, jossa myös Perussuomalaiset ovat olleet aktiivisesti mukana niin puolueena kuin yksityisinä kansalaisinakin.

 

TIEDOTE

Karjalan kielestä tuli virallisesti kansallinen vähemmistökieli Suomessa

Tasavallan presidentti antoi tänään asetusmuutoksen, jossa karjalan kieli määriteltiin ei-alueelliseksi vähemmistökieleksi Suomessa.

Maamme hyväksyi jo vuonna 1998 kaksi Euroopan Neuvoston sopimusta, joilla kansallisia vähemmistökieliä suojellaan ja joilla edesautetaan niiden elvyttämistä ja kehittämistä. Sopimukset ovat: Alueellisia kieliä tai vähemmistökieliä koskeva eurooppalainen peruskirja ja Kansallisten vähemmistöjen suojelua koskeva puiteyleissopimus. Euroopan Neuvoston kriteerien mukaan kansallista vähemmistökieltä on puhuttu ko. maassa vähintään sadan vuoden ajan. Tänään annettu asetus koskee ensin mainitun sopimuksen voimaansaattamisesta annetun asetuksen 2 pykälän muuttamista.

Asetuksella on huomattava merkitys karjalan kielen suojelun, elvyttämisen ja kehittämisen kannalta. Yhteiskunnan taloudellista tukea on nyt mahdollista saada mm. karjalankieliseen esiopetukseen eli kielipeziin, kouluopetuksen järjestämiseen, aikuisopetuksen tehostamiseen, julkaisutuotantoon, karjalankielisen median toimintaan, kielen ja kulttuuriin tutkimukseen ja naapurimaiden karjalaisten yhteistyöhön. Tähän mennessä viranomaiset ovat pääsääntöisesti torjuneet Karjalan Kielen Seuran esitykset vedoten kielen statuksen puuttumiseen.

Tänään tehdyllä päätöksellä on myös suuri periaatteellinen merkitys. Ensimmäisen kerran historiassa karjalaiset ja karjalankieliset tunnustetaan virallisesti omaksi kansalliseksi ryhmäksi Suomessa. Viime aikoihin asti heitä on yleisesti pidetty häviämään tuomittuna joukkona suomalaisia, jotka puhuvat suomen kielen karjalaisia murteita tai joilla on ”juuret” Karjalassa.  Muualla Euroopassa karjalaisia on taas pidetty omana etnisenä kokonaisuutenaan yli tuhat vuotta.

Valtiovallan tunnustus vahvistaa karjalaista identiteettiä tuntuvasti. Kansanryhmään kuuluvat ovat nyt virallisestikin oma tasavertainen kokonaisuutensa muiden maamme kansallisten vähemmistöjen joukossa.

Seuramme vuosikausia ajama hanke on nyt toteutunut. Karjalaiset ja Karjalan Kielen Seura kiittävät lämpimästi Tasavallan presidenttiä, hallitusta ja eduskuntaa historiallisen päätöksen johdosta.

Lisätietoja: Pertti Lampi p 0400 246 266

Me Perussuomalaiset olimme asettaneet muutamia tavoitteita, joita saatiinkin mukaan budjettiin tyydyttävällä tavalla. Toki budjetti olisi ollut meidän valmistelussamme hiukan toisen näköinen, mutta nyt saavutettu lopputulos olisi voinut olla huonompikin tähän talousaikaan nähden, joten saatoimme sen hyväksyä.

Painotimme investointien kohdentamista uudisrakentamisesta korjausrakentamiseen ja työllisyysmäärärahojen korotuksia. Määrärahakorotuksia näille alueille saatiinkiin. Näistä tarpeista vallitsi laaja yksimielinen näkemys neuvotteluissa.

Yksi vaatimuksemme oli, että kaupungissamme käydään parempaa ja syvällisempää keskustelua vastaanottokeskuksista ja niiden tarpeesta. Asiaan toki liittyy kotouttaminen ja muut asiat. Koska tämä ei ollut varsinaisesti budjettiasia, päädyttiin ratkaisuun, että toiveemme tullaan huomioimaan käytännön toimenpitein kaupunginvaltuustossa.

Toimeentulotukitalouksien määrän arvioimme Perussuomalaisissa nousevan suuremmaksi kuin mitä ennusteet ovat ja mitä nyt sovittu summa antaa ymmärtää. Ratkaisu on sikäli pienoinen pettymys. Positiivisena pidämme kuitenkin toimeentulotuen erottamista omaksi budjetikseen, mikä tarkoittaa sitä, ettei sosiaalibudjetti kärsi kun toimeentulotuen varassa elävien määrä väistämättä kasvaa. Koska tuki on lakisääteinen ja rahat on joka tapauksessa hankittava tavalla tai toisella, nyt sovittu järjestely tyydyttää, kun se ei syö sosiaaliviraston niukkoja määrärahoja. Käytännössä mahdollinen lisärahan tarve katetaan lainoilla.

Verotulojen yleinen pieneneminen katetaan Helsingissä tulevaisuudessakin pääasiassa lainanotolla. Henkilökohtaisesti uskon, että joudumme jossain vaiheessa kajoamaan myös kunnallisveroon korotuksen muodossa. Lainanotollakin on rajansa.

Alla tänään päättyneiden budjettineuvotteluiden tiedote.

11.10.2009

HELSINGIN PUOLUEET PÄÄSIVÄT SOPUUN SOSIAALISEN VASTUUN BUDJETISTA

Helsingin valtuustoryhmät pääsivät sunnuntaina yksimielisyyteen budjetista. Mukana sovussa ovat mukana kaikki kaupunginhallitusryhmät, paitsi SDP.

Taloudellisen taantuman keskellä budjetti on sosiaalisesti oikeudenmukainen. Se turvaa kaupunkilaisten peruspalvelut ja tuo palveluparannuksia mm. mielenterveyspalveluihin ja päihdepalveluihin.

Budjetti lisää vanhustenhoitoa ja omaishoidon tukea noin 200 vanhukselle.

Puolueet kohdentavat lisää rahaa myös lastensuojeluun, painopisteenä on perhehoitopaikkojen lisääminen. Yhteensä lastensuojelun hoitopaikat lisääntyvät sopimuksen myötä 100 paikkaa.

Puolueiden päätökset päivähoidosta ja toimeentulotuesta perustuvat tämän vuoden viimeisimpään toteumaennusteeseen. Päivähoitopaikat lisääntyvät 500 paikalla vuonna 2010. Toimeentulotukeen osoitettiin 20 miljoonaa euroa lisää resursseja tämän vuoden toteumaennusteen perusteella. Toimeentulotuki myös eriytettiin muusta sosiaaliviraston budjetista, mikä takaa sen, etteivät kasvavat lakisääteiset toimeentulotukimenot vie rahoja muusta sosiaalitoimen budjetista. Ennaltaehkäisevän toimeentulotuen käyttöä lisätään.

Budjetti on vahvasti elvyttävä, työllisyyttä tukeva ja ilmastonmuutosta hillitsevä. Budjetissa suunnataan investointeihin 788 miljoonaa euroa. Budjettineuvotteluissa päädyttiin lisäämään investointeja energiatehokkaaseen rakentamiseen, kevyeen liikenteeseen ja leikkipuistoihin.  Budjetin investoinneilla on voimakkaasti elvyttävä vaikutus.

Työllisyysmäärärahoja korotettiin puolueiden toimesta lähes 10 %. Maahanmuuttajille on osoitettu erillinen työllisyysmääräraha.

Puolueiden tähtäimessä on lisätä rakenteellisia uudistuksia. Budjetti mahdollistaa palvelusetelin käytön laajentamisen ja neuvotteluissa sovittiin lisäksi, että kaupunki kartoittaa tuottavuutta ja tuloksellisuutta parantavat toimenpiteet pikaisesti. Palvelurakenteen muutosta laitosvaltaisista palveluista kevyempiin palveluihin jatketaan.

Puolueiden budjettisopu on vastuullinen. Menolisäyksiä katettiin korottamalla yleistä kiinteistöveroa 0,1 prosenttiyksiköllä ja nostamalla asukaspysäköinnin vuosikausia samalla tasolla laahanneita maksuja. Myös pysäköinninvalvontaa päätettiin tehostaa.

Lisäksi puolueet päättivät, että kaupunginhallitus käsittelee kunnallisen palkkaratkaisun sen valmistuttua. Tavoitteena on turvata kaupungin hoito-, hoiva- ja opetustyön taso mahdollisista palkankorotuksista huolimatta.

Lisätiedot:

Laura Räty
Kokoomuksen valtuustoryhmän puheenjohtaja
puhelin 040 522 6845

Mari Puoskari
Vihreiden valtuustoryhmän puheenjohtaja
puhelin 050 537 2595

Pekka Saarnio
Vasemmistoliiton valtuustoryhmän puheenjohtaja
puhelin 040 743 1622

Nils Torvalds
RKP:n valtuustoryhmän puheenjohtaja
puhelin 0400 432 262

Antti Valpas
Perussuomalaisten valtuustoryhmän puheenjohtaja
puhelin 050-5614334

Laura Kolbe
Keskustan valtuustoryhmän puheenjohtaja
puhelin 040 511 7505

Mika Ebeling
Kristillisdemokraattien valtuustoryhmän puheenjohtaja
puhelin 050 357 3824

.
Tiedote
julkaisuvapaa 2.10.2009

En hae jatkoa PerusS-Nuorten toiminnanjohtajuuteen 

Nuorten syyskokouksessa Vaasassa tehdään lauantaina 10.10.2009 tärkeitä päätöksiä niin toiminnan kuin toimijoidenkin suhteen uuden vuosikymmenen kunniaksi. Olen toiminut nuorisojärjestömme toiminnanjohtajana jo lähes neljä vuotta. Nyt on tullut aika siirtyä eteenpäin ja antaa toiminta nuorempien käsiin. Koen, että minulla ei ole enää mitään uutta annettavaa nuorten järjestölle. 31-vuotiaana on muutenkin ihan hyvä aika siirtyä nuorisoaktiivista rivijäseneksi, kunnes tämä papparainen lopulta hätistellään kokonaan aikuisten puolelle.

Aloitin tehtäväni epävirallisesti vuoden 2005 loppusyksystä organisoimalla nuorten nettisivujen uudistuksen. Viimeinen suuri palvelukseni ja ponnistukseni on nuorten syyskokous- ja seminaariviikonlopun järjestäminen Vaasaan 10.-11.10.2009. Siihen väliin mahtuu kahdet vaalit, organisaatiouudistus, kymmeniä kokouksia sekä tuhansia sähköposteja ja puheluita. Toisin sanoen: satoja tunteja järjestölle ja aatteellemme uhrattua aikaa.

Harvassa ovat ne poliittiset nuorisojärjestöt, joiden operatiivisessa johdossa on ollut pysyvyyttä samalla lailla kuin meillä. Kasvavalle järjestölle se on ollut välttämätöntäkin. Tänä aikana olemme kasvaneet puolensadan jäsenen hajanaisesta ryhmästä tiiviiksi, noin 450 jäsenen järjestöksi, jonka mielipiteet otetaan vakavasti huomioon nuorisopolitiikassa.

Vielä vuonna 2006 meitä Perussuomalaisia Nuoria pidettiin laajasti poliittisina häirikköinä, jotka tulevat sotkemaan vakiintuneen nuorisopolitiikkakentän hiekkalaatikon. Tilanne on kuitenkin muuttunut, ja hyvä niin. Muutoksen suhtautumisessa ovat saaneet aikaan paitsi puolueemme poliittisen viestin läpimeno eduskunta- ja kunnallisvaaleissa, myös järjestömme edustajat: oma tapamme käyttäytyä ja kunnioittaa muita. En usko räyhäämiseen tai kiukutteluun keskustelumuotona. Olen suosiolla jättänyt sen muille. Sanotaan, että se huutaa joka pelkää. Meillä ei ole ollut, eikä tule olemaankaan mitään pelättävää. Muilla näkyy olleen sitäkin enemmän.

Niille, jotka miettivät jättämieni toiminnanjohtaja-saappaiden käyttöönottoa ja haluavat asettua ehdolle Nuorten hallitukseen, lopullisena tavoitteenaan toiminnanjohtajan pesti, haluan antaa muutaman neuvon.

Toiminnanjohtajan pesti ei ole kunniatitteli eikä palkkatyö. Se on nuorisojärjestön työläin ja raskain tehtävä, jota tehdään meillä vielä toistaiseksi lähinnä talkoohengessä. Kiteytettynä voidaan sanoa, että jos PerusS-Nuorten toiminnanjohtajalla ei ole aikaa hoitaa tehtäviään, ei nuorisojärjestökään toimi. Toiminnanjohtajuus on kuin ammattilaisuuteen tähtäävä urheiluharrastus, johon on panostettava. Niin merkittävästä ja tärkeästä paikasta on kyse.

Vaikka piirijärjestöjä ja paikallisosastoja perustetaan ja toiminta siirtyy sen myötä yhä enemmän valtakunnallisen järjestön harteilta paikallisille harteille, valtakunnallisen toiminnanjohtajan työnkuva ei tule paljoa muuttumaan.

Toiminnanjohtaja tulee tarvittaessa matkustamaan valtakunnallisten nuorisojärjestöjen ja yhteistyökumppaneiden kokouksiin, jotka pidetään arkipäivisin ja poikkeuksetta Helsingissä. Etäkokoustaminen ei siis onnistu.

Vuoden 2011 eduskuntavaalien yhteydessä järjestetään 99 % todennäköisyydellä poliittisten nuorisojärjestöjen yhteinen Nuorisovaali ja koulukiertue, joka alkaisi mahdollisesti syksyllä 2010 ja päättyisi maaliskuussa 2011. Järjestelyt alkaisivat siis jo ensi kesänä.

Tämä on ajallisesti vaativa projekti, joka vuoden 2007 eduskuntavaaleja varten aloitettiin alkukesästä 2006 ja päätettiin virallisesti viikko maaliskuun 2007 vaalien jälkeen. Aika siihen otettiin vapaa-ajasta, ja toisinaan varsinaisesta palkkatyöstäkin. Päälle tuli toki muu järjestön vaatima toiminta taustalla. Vaikka aikaa meni, vapaa-aikaakin jäi tehdä ihan muita asioita. Ajankäyttö on ennen kaikkea elämäntilanne- ja järjestelykysymys.

Toiminnanjohtaja ei ole poliittinen johtaja vaan järjestömme operatiivinen johtaja, joka tietää mitä muualla tapahtuu ja jolla on näkemys siitä, mihin suuntaan toimintaa tulee kehittää. Hänen tehtävänsä on keskittyä varmistamaan poliittisille johtajille ja koko järjestölle areena, jolla toimia. Hänen tehtävänsä on pitää toiminta käynnissä ja informoida hallitusta ja kenttäväkeä.

Tehtävässä kysytään organisointikykyä ja rohkeutta tehdä tarvittaessa itsenäisiä päätöksiä. Kaikessa auttaa, jos tuntee ja tietää vielä kasvavan järjestömme ja oman itsensä kipurajat. Ei ole lainkaan pahitteeksi, jos on hiukan virkamiehen ja byrokraatin vikaa. Apua ja neuvoja saa sekä pitää tarvittaessa pyytää muilta hallituksen jäseniltä ja kenttäväeltä. Jos hommat sujuvat, se huomataan. Jos hommat eivät suju, se vasta huomataankin!

Oma harras toiveeni on, että seuraajani ottaa tavoitteekseen olla toiminnanjohtajana pidempäänkin. Tämä siitä syystä, että poliittiset yhteisprojektit vaativat sujuakseen henkilön, joka tietää ja tuntee asiat alusta asti. Nuorisovaalien kaltaiset kahdelle toimikaudelle ajoittuvat projektit ovat meille näkyvyyden kannalta hyvin tärkeitä. Meidän on hyödynnettävä 100 % teholla ne harvat tilanteet, jolloin olemme tasaveroisia näkyvyydessä muiden rahakkaampien järjestöjen kanssa. Tällöin tukevasti jaloillaan seisova ja työtä pelkäämätön toiminnanjohtaja on enemmän kuin kullanarvoinen.

Riveissämme on hurjasti nuorta potentiaalia. Nyt tarvitaan asiaan sitoutunut henkilö oikealle paikalle. Kilpailu paikoista järjestössämme kovenee, mikä on pelkästään hyvä merkki. Aiemmat järjestölliset näytöt, kokemus ja uskottavuus ratkaisevat paljon.

Haluan lopuksi kiittää kaikkia niitä henkilöitä, jotka ovat kuluneiden vuosien aikana auttaneet minua ja antaneet tukensa. Vuodesta toiseen jatkuneet yksimieliset uudelleenvalinnat toiminnanjohtajaksi ja voimakas mutta hallittu kasvu ovat osoittaneet, että olen valinnut järjestömme kannalta oikean tavan toimia ja tehdä asioita. Uusi toiminnanjohtaja ottaa vuoden vaihtuessa johdot käsiinsä omalla tavallaan, ja jättää siten omat jälkensä vielä rakenteilla olevan järjestömme toimintakulttuuriin ja historiankirjoihin. Uskon, että jälki on hyvää.

—-

Lisätietoja:
Antti Valpas
Toiminnanjohtaja
Perussuomalaiset Nuoret ry
puh. 050-561 4334
s-posti: antti.valpas@ps-nuoret.net