Archive for lokakuu, 2009

Tiedote kaikille karjalan kielestä ja karjalaisuudesta kiinnostuneille.

Karjalan kielen sanakirjan sähköinen versio ilmestyy

Haluatko tietää, miten eläimiä kutsuttiin Suistamolla entisaikaan? Miten suomen sanan tanssia voisi kääntää tverinkarjalaksi? Minkälaisia sanontoja Vuokkiniemessä on käytetty, tai millaiset uskomukset ovat vaikuttaneet elämään Salmin pitäjässä? Esimerkiksi näihin kysymyksiin saat vastauksen Karjalan kielen sanakirjan verkkoversiosta.

Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen ja Suomalais-Ugrilaisen Seuran yhteistyönä julkaistu kuusiosainen Karjalan kielen sanakirja (1968-2005) on nyt sähköisenä versiona Kotuksen Kaino-aineistopalvelussa (http://kaino.kotus.fi/kks) kaikkien kiinnostuneiden käytössä.

Sähköisessä sanakirjassa on monenlaisia hakuominaisuuksia. Voi etsiä sanojen käyttöyhteyksiä, esimerkiksi itkuvirsisanastoa, lastenkielessä tai soimauksissa käytettyjä sanoja, sananparsia, uskomuksia ym. Halutessaan saa vaikkapa kaikki yhden pitäjän esimerkkilauseet. Hakusanat ovat sanakirjassa karjalaksi, mutta sanakirjasta voi myös hakea suomen sanoille karjalankielisiä vastineita Selite/suomennos-haun avulla. Verkkoversiota
päivitetään tarpeen mukaan.

Karjalan kielen sanakirja on murresanakirja. Siinä ovat edustettuina kaikki varsinaiskarjalan – vienankarjalan ja eteläkarjalan – ja aunuksenkarjalan eli livvin murteet. Lyydiläismurteita ei sanakirjassa ole mukana.

Sanakirjassa on yli 83 000 hakusanaa. Aineistoa on kerätty lähes sadan vuoden ajan: 1800-luvun lopulta 1970-luvulle. Muun muassa aineiston laajuuden vuoksi sanakirja on merkittävä apu kehitettäessä karjalan kirjakieltä Suomessa, Karjalan tasavallassa ja Tverin Karjalassa.

Karjalan kielen sanakirjan verkkoversio julkistetaan torstaina 15.10.2009 osoitteessa http://kaino.kotus.fi/kks.

Jogo löyvit midä tuandoi etsit?

Lisätietoja antavat
Marja Torikka, sähköposti marja.torikka[ät]kotus.fi, puh. 020 7813 295 ja
Leena Joki, sähköposti leena.joki[ät]kotus.fi, puh. 020 7813 238.

Me Perussuomalaiset olimme asettaneet muutamia tavoitteita, joita saatiinkin mukaan budjettiin tyydyttävällä tavalla. Toki budjetti olisi ollut meidän valmistelussamme hiukan toisen näköinen, mutta nyt saavutettu lopputulos olisi voinut olla huonompikin tähän talousaikaan nähden, joten saatoimme sen hyväksyä.

Painotimme investointien kohdentamista uudisrakentamisesta korjausrakentamiseen ja työllisyysmäärärahojen korotuksia. Määrärahakorotuksia näille alueille saatiinkiin. Näistä tarpeista vallitsi laaja yksimielinen näkemys neuvotteluissa.

Yksi vaatimuksemme oli, että kaupungissamme käydään parempaa ja syvällisempää keskustelua vastaanottokeskuksista ja niiden tarpeesta. Asiaan toki liittyy kotouttaminen ja muut asiat. Koska tämä ei ollut varsinaisesti budjettiasia, päädyttiin ratkaisuun, että toiveemme tullaan huomioimaan käytännön toimenpitein kaupunginvaltuustossa.

Toimeentulotukitalouksien määrän arvioimme Perussuomalaisissa nousevan suuremmaksi kuin mitä ennusteet ovat ja mitä nyt sovittu summa antaa ymmärtää. Ratkaisu on sikäli pienoinen pettymys. Positiivisena pidämme kuitenkin toimeentulotuen erottamista omaksi budjetikseen, mikä tarkoittaa sitä, ettei sosiaalibudjetti kärsi kun toimeentulotuen varassa elävien määrä väistämättä kasvaa. Koska tuki on lakisääteinen ja rahat on joka tapauksessa hankittava tavalla tai toisella, nyt sovittu järjestely tyydyttää, kun se ei syö sosiaaliviraston niukkoja määrärahoja. Käytännössä mahdollinen lisärahan tarve katetaan lainoilla.

Verotulojen yleinen pieneneminen katetaan Helsingissä tulevaisuudessakin pääasiassa lainanotolla. Henkilökohtaisesti uskon, että joudumme jossain vaiheessa kajoamaan myös kunnallisveroon korotuksen muodossa. Lainanotollakin on rajansa.

Alla tänään päättyneiden budjettineuvotteluiden tiedote.

11.10.2009

HELSINGIN PUOLUEET PÄÄSIVÄT SOPUUN SOSIAALISEN VASTUUN BUDJETISTA

Helsingin valtuustoryhmät pääsivät sunnuntaina yksimielisyyteen budjetista. Mukana sovussa ovat mukana kaikki kaupunginhallitusryhmät, paitsi SDP.

Taloudellisen taantuman keskellä budjetti on sosiaalisesti oikeudenmukainen. Se turvaa kaupunkilaisten peruspalvelut ja tuo palveluparannuksia mm. mielenterveyspalveluihin ja päihdepalveluihin.

Budjetti lisää vanhustenhoitoa ja omaishoidon tukea noin 200 vanhukselle.

Puolueet kohdentavat lisää rahaa myös lastensuojeluun, painopisteenä on perhehoitopaikkojen lisääminen. Yhteensä lastensuojelun hoitopaikat lisääntyvät sopimuksen myötä 100 paikkaa.

Puolueiden päätökset päivähoidosta ja toimeentulotuesta perustuvat tämän vuoden viimeisimpään toteumaennusteeseen. Päivähoitopaikat lisääntyvät 500 paikalla vuonna 2010. Toimeentulotukeen osoitettiin 20 miljoonaa euroa lisää resursseja tämän vuoden toteumaennusteen perusteella. Toimeentulotuki myös eriytettiin muusta sosiaaliviraston budjetista, mikä takaa sen, etteivät kasvavat lakisääteiset toimeentulotukimenot vie rahoja muusta sosiaalitoimen budjetista. Ennaltaehkäisevän toimeentulotuen käyttöä lisätään.

Budjetti on vahvasti elvyttävä, työllisyyttä tukeva ja ilmastonmuutosta hillitsevä. Budjetissa suunnataan investointeihin 788 miljoonaa euroa. Budjettineuvotteluissa päädyttiin lisäämään investointeja energiatehokkaaseen rakentamiseen, kevyeen liikenteeseen ja leikkipuistoihin.  Budjetin investoinneilla on voimakkaasti elvyttävä vaikutus.

Työllisyysmäärärahoja korotettiin puolueiden toimesta lähes 10 %. Maahanmuuttajille on osoitettu erillinen työllisyysmääräraha.

Puolueiden tähtäimessä on lisätä rakenteellisia uudistuksia. Budjetti mahdollistaa palvelusetelin käytön laajentamisen ja neuvotteluissa sovittiin lisäksi, että kaupunki kartoittaa tuottavuutta ja tuloksellisuutta parantavat toimenpiteet pikaisesti. Palvelurakenteen muutosta laitosvaltaisista palveluista kevyempiin palveluihin jatketaan.

Puolueiden budjettisopu on vastuullinen. Menolisäyksiä katettiin korottamalla yleistä kiinteistöveroa 0,1 prosenttiyksiköllä ja nostamalla asukaspysäköinnin vuosikausia samalla tasolla laahanneita maksuja. Myös pysäköinninvalvontaa päätettiin tehostaa.

Lisäksi puolueet päättivät, että kaupunginhallitus käsittelee kunnallisen palkkaratkaisun sen valmistuttua. Tavoitteena on turvata kaupungin hoito-, hoiva- ja opetustyön taso mahdollisista palkankorotuksista huolimatta.

Lisätiedot:

Laura Räty
Kokoomuksen valtuustoryhmän puheenjohtaja
puhelin 040 522 6845

Mari Puoskari
Vihreiden valtuustoryhmän puheenjohtaja
puhelin 050 537 2595

Pekka Saarnio
Vasemmistoliiton valtuustoryhmän puheenjohtaja
puhelin 040 743 1622

Nils Torvalds
RKP:n valtuustoryhmän puheenjohtaja
puhelin 0400 432 262

Antti Valpas
Perussuomalaisten valtuustoryhmän puheenjohtaja
puhelin 050-5614334

Laura Kolbe
Keskustan valtuustoryhmän puheenjohtaja
puhelin 040 511 7505

Mika Ebeling
Kristillisdemokraattien valtuustoryhmän puheenjohtaja
puhelin 050 357 3824

.
Tiedote
julkaisuvapaa 2.10.2009

En hae jatkoa PerusS-Nuorten toiminnanjohtajuuteen 

Nuorten syyskokouksessa Vaasassa tehdään lauantaina 10.10.2009 tärkeitä päätöksiä niin toiminnan kuin toimijoidenkin suhteen uuden vuosikymmenen kunniaksi. Olen toiminut nuorisojärjestömme toiminnanjohtajana jo lähes neljä vuotta. Nyt on tullut aika siirtyä eteenpäin ja antaa toiminta nuorempien käsiin. Koen, että minulla ei ole enää mitään uutta annettavaa nuorten järjestölle. 31-vuotiaana on muutenkin ihan hyvä aika siirtyä nuorisoaktiivista rivijäseneksi, kunnes tämä papparainen lopulta hätistellään kokonaan aikuisten puolelle.

Aloitin tehtäväni epävirallisesti vuoden 2005 loppusyksystä organisoimalla nuorten nettisivujen uudistuksen. Viimeinen suuri palvelukseni ja ponnistukseni on nuorten syyskokous- ja seminaariviikonlopun järjestäminen Vaasaan 10.-11.10.2009. Siihen väliin mahtuu kahdet vaalit, organisaatiouudistus, kymmeniä kokouksia sekä tuhansia sähköposteja ja puheluita. Toisin sanoen: satoja tunteja järjestölle ja aatteellemme uhrattua aikaa.

Harvassa ovat ne poliittiset nuorisojärjestöt, joiden operatiivisessa johdossa on ollut pysyvyyttä samalla lailla kuin meillä. Kasvavalle järjestölle se on ollut välttämätöntäkin. Tänä aikana olemme kasvaneet puolensadan jäsenen hajanaisesta ryhmästä tiiviiksi, noin 450 jäsenen järjestöksi, jonka mielipiteet otetaan vakavasti huomioon nuorisopolitiikassa.

Vielä vuonna 2006 meitä Perussuomalaisia Nuoria pidettiin laajasti poliittisina häirikköinä, jotka tulevat sotkemaan vakiintuneen nuorisopolitiikkakentän hiekkalaatikon. Tilanne on kuitenkin muuttunut, ja hyvä niin. Muutoksen suhtautumisessa ovat saaneet aikaan paitsi puolueemme poliittisen viestin läpimeno eduskunta- ja kunnallisvaaleissa, myös järjestömme edustajat: oma tapamme käyttäytyä ja kunnioittaa muita. En usko räyhäämiseen tai kiukutteluun keskustelumuotona. Olen suosiolla jättänyt sen muille. Sanotaan, että se huutaa joka pelkää. Meillä ei ole ollut, eikä tule olemaankaan mitään pelättävää. Muilla näkyy olleen sitäkin enemmän.

Niille, jotka miettivät jättämieni toiminnanjohtaja-saappaiden käyttöönottoa ja haluavat asettua ehdolle Nuorten hallitukseen, lopullisena tavoitteenaan toiminnanjohtajan pesti, haluan antaa muutaman neuvon.

Toiminnanjohtajan pesti ei ole kunniatitteli eikä palkkatyö. Se on nuorisojärjestön työläin ja raskain tehtävä, jota tehdään meillä vielä toistaiseksi lähinnä talkoohengessä. Kiteytettynä voidaan sanoa, että jos PerusS-Nuorten toiminnanjohtajalla ei ole aikaa hoitaa tehtäviään, ei nuorisojärjestökään toimi. Toiminnanjohtajuus on kuin ammattilaisuuteen tähtäävä urheiluharrastus, johon on panostettava. Niin merkittävästä ja tärkeästä paikasta on kyse.

Vaikka piirijärjestöjä ja paikallisosastoja perustetaan ja toiminta siirtyy sen myötä yhä enemmän valtakunnallisen järjestön harteilta paikallisille harteille, valtakunnallisen toiminnanjohtajan työnkuva ei tule paljoa muuttumaan.

Toiminnanjohtaja tulee tarvittaessa matkustamaan valtakunnallisten nuorisojärjestöjen ja yhteistyökumppaneiden kokouksiin, jotka pidetään arkipäivisin ja poikkeuksetta Helsingissä. Etäkokoustaminen ei siis onnistu.

Vuoden 2011 eduskuntavaalien yhteydessä järjestetään 99 % todennäköisyydellä poliittisten nuorisojärjestöjen yhteinen Nuorisovaali ja koulukiertue, joka alkaisi mahdollisesti syksyllä 2010 ja päättyisi maaliskuussa 2011. Järjestelyt alkaisivat siis jo ensi kesänä.

Tämä on ajallisesti vaativa projekti, joka vuoden 2007 eduskuntavaaleja varten aloitettiin alkukesästä 2006 ja päätettiin virallisesti viikko maaliskuun 2007 vaalien jälkeen. Aika siihen otettiin vapaa-ajasta, ja toisinaan varsinaisesta palkkatyöstäkin. Päälle tuli toki muu järjestön vaatima toiminta taustalla. Vaikka aikaa meni, vapaa-aikaakin jäi tehdä ihan muita asioita. Ajankäyttö on ennen kaikkea elämäntilanne- ja järjestelykysymys.

Toiminnanjohtaja ei ole poliittinen johtaja vaan järjestömme operatiivinen johtaja, joka tietää mitä muualla tapahtuu ja jolla on näkemys siitä, mihin suuntaan toimintaa tulee kehittää. Hänen tehtävänsä on keskittyä varmistamaan poliittisille johtajille ja koko järjestölle areena, jolla toimia. Hänen tehtävänsä on pitää toiminta käynnissä ja informoida hallitusta ja kenttäväkeä.

Tehtävässä kysytään organisointikykyä ja rohkeutta tehdä tarvittaessa itsenäisiä päätöksiä. Kaikessa auttaa, jos tuntee ja tietää vielä kasvavan järjestömme ja oman itsensä kipurajat. Ei ole lainkaan pahitteeksi, jos on hiukan virkamiehen ja byrokraatin vikaa. Apua ja neuvoja saa sekä pitää tarvittaessa pyytää muilta hallituksen jäseniltä ja kenttäväeltä. Jos hommat sujuvat, se huomataan. Jos hommat eivät suju, se vasta huomataankin!

Oma harras toiveeni on, että seuraajani ottaa tavoitteekseen olla toiminnanjohtajana pidempäänkin. Tämä siitä syystä, että poliittiset yhteisprojektit vaativat sujuakseen henkilön, joka tietää ja tuntee asiat alusta asti. Nuorisovaalien kaltaiset kahdelle toimikaudelle ajoittuvat projektit ovat meille näkyvyyden kannalta hyvin tärkeitä. Meidän on hyödynnettävä 100 % teholla ne harvat tilanteet, jolloin olemme tasaveroisia näkyvyydessä muiden rahakkaampien järjestöjen kanssa. Tällöin tukevasti jaloillaan seisova ja työtä pelkäämätön toiminnanjohtaja on enemmän kuin kullanarvoinen.

Riveissämme on hurjasti nuorta potentiaalia. Nyt tarvitaan asiaan sitoutunut henkilö oikealle paikalle. Kilpailu paikoista järjestössämme kovenee, mikä on pelkästään hyvä merkki. Aiemmat järjestölliset näytöt, kokemus ja uskottavuus ratkaisevat paljon.

Haluan lopuksi kiittää kaikkia niitä henkilöitä, jotka ovat kuluneiden vuosien aikana auttaneet minua ja antaneet tukensa. Vuodesta toiseen jatkuneet yksimieliset uudelleenvalinnat toiminnanjohtajaksi ja voimakas mutta hallittu kasvu ovat osoittaneet, että olen valinnut järjestömme kannalta oikean tavan toimia ja tehdä asioita. Uusi toiminnanjohtaja ottaa vuoden vaihtuessa johdot käsiinsä omalla tavallaan, ja jättää siten omat jälkensä vielä rakenteilla olevan järjestömme toimintakulttuuriin ja historiankirjoihin. Uskon, että jälki on hyvää.

—-

Lisätietoja:
Antti Valpas
Toiminnanjohtaja
Perussuomalaiset Nuoret ry
puh. 050-561 4334
s-posti: antti.valpas@ps-nuoret.net