Kansanedustajaehdokas Antti Valpas, Helsinki

Ryhmäpuhe vuoden 2013 talousarvioehdotuksen valmistelua koskevassa lähetekeskustelussa

Keskiviikkona 15.2. käytiin kaupunginvaltuustossa liki nelituntinen keskustelu Helsingin ensi vuoden budjetin valmisteluun liittyen. Lähetekeskusteluhan on ikäänkuin ohjeistus niistä asioista ja painotuksista, joita puolueet ja valtuutetut toivovat virkamiesten ja johtavien viranhaltijoiden huomioivan kaupungin reilun 4 miljardin euron suuruisen budjetin valmistelussa. Lopullisesti seuraavan vuoden budjetit valmistuvat vasta lokakuisten ryhmienvälisten budjettineuvostteluiden ja valtuuston marraskuisten budjettikokouksien myötä, vaikka homma aloitetaankin jo helmikuun puolivälissä.

Vähän toisenlainen tahti kuin eduskunnassa, jossa koko valtionbudjetti 50+ miljardia euroa rykäistään kokoon neljässä kuukaudessa. Toki valtiovarainministeriö on omalla tahollaan valmistellut budjettiehdotusta jo kesästä lähtien. Välillä tulee mieleen, eikö meillekin riittäisi vähän lyhyempi budjetin valmisteluaika. Toisaalta, eipähän tule hötkyiltyä, mahdolliset määrärahasiirrot kaupungin budjetissa ovat pääsääntöisesti satoja tuhansia euroja tai maksimissaan muutamia miljoonia, valtion taholla miljardikaan ei tahdo aina riittää budjetin lisäystarpeena. Varsinkaan silloin kun tuetaan euroa. Brrr.

 

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut,

Perussuomalaisten valtuustoryhmä haluaa tässä puheessa nostaa esille joukon keskeisiä asiakokonaisuuksia, joita toivomme huomioitavan vuoden 2013 budjettia laadittaessa.

Helsingin seudun yleinen talouskehitys on jo pitkään ollut, kuten kaikki tiedämme, hyvin epävarmalla pohjalla. Helsinki on kansainvälisenä merikaupunkina pitkälti riippuvainen vientiteollisuutemme ja palveluidemme kysynnästä. Eurovaluutan jo pari vuotta jatkuneet ongelmat eivät ole mikään uusi juttu, kuten ei myöskään Nokian ja muiden entisten suuryhtiöiden työntekijöihin kohdistuvat työvoiman leikkaukset ja siirrot halvempien tuotantovälineiden maihin. Työnsä menettäneiden joukossa on ollut myös helsinkiläisiä.

Perussuomalaisten valtuustoryhmä suhtautuu lähtökohtaisesti myönteisesti sellaisiin toimenpiteisiin, jotka auttavat helsinkiläisiä yrityksiä kansainvälistymään ja kasvamaan. Kansainvälinen talouselämä ja sen muutokset ovat osa arkielämäämme, siksipä meidän ei pienenä kansakuntana ja pienenä kaupunkina kannata jäädä paikoillemme seisomaan tai laiva menee ohi.

Mutta on myös asioita, joita emme suvaitse. Eräs niistä on harmaa talous, tuo yhteiskuntamme syöpä. Se ulottaa lonkeronsa kaikille elämänaloille, valitettavasti myös kunnalliseen talouteen. Rakennustoiminta on koko maan laajuinen valitettava esimerkki siitä, miten käy kun ei panosteta riittävästi harmaan talouden torjuntaan. On kysyttävä, onko Helsingin kaupunki panostanut omilla toimillaan riittävästi harmaan talouden torjuntaan?

Mielestämme ei ole. Edellytämmekin, että kaupunki ryhtyy vielä nykyistäkin tarmokkaammin toimiin tämän rikollisuuden torjumiseksi. Harmaan talouden toimijat vievät yhteisiä eurojamme omiin taskuihinsa, eikä tällaista toimintaa tule missään olosuhteissa hyväksyä. Valtion taholla vuosittaiset harmaan talouden tuomat menetykset yhteiskunnallemme ovat 3-4 miljardia euroa. Jos Helsingin ajattelee vastaavan noin kymmenestä prosentista maamme rahavarallisuudesta, tarkoittaa se useiden satojen miljoonien eurojen tulonmenetyksiä. Onko meillä varaa tähän? Ei ole!

Hyvät valtuutetut ja kansalaiset,

Ryhmämme asettaa pitkän tähtäimen taloussuunnitelmissaan etusijalle Helsingin peruspalvelut.

Peruspalveluilla emme tarkoita pelkästään sosiaali- tai terveystoimien palveluita lapsesta ikäihmiseen, vaan myös toimivaa ja turvallista asuinympäristöä, mahdollisimman vähäistä työttömyyttä ja esimerkiksi koulupudokkuudelle nollatoleranssia.

Koulupudokkuus onkin yksi kaupunkimme vakavimmista tulevaisuuden ongelmista, jos siihen ei lähivuosina puututa tiukasti ja tehokkaasti. Ryhmämme toivookin mahdollisimman monen jakavan kanssamme tämän huolen ja ryhtyvän tarmokkaisiin toimenpiteisiin, jotta kukaan peruskoulunsa tai lukionsa päättävä ei jäisi ilman jatkokoulutuspaikkaa

Koulutuksen lisäksi ihminen tarvitsee elämäänsä muutakin turvallisuutta, kuten palo- ja pelastustoimen tuomaa turvallisuutta. Ihmistä ei kiinnosta niinkään se, mikä taustaorganisaatio esimerkiksi ambulansseja liikuttaa, vaan se, että hän voi olla varma avun saapumisesta. Siksi katsomme, että kaupungin on kaikissa olosuhteissa turvattava riittävät kalusto- ja henkilöstöresurssit.

Ryhmämme on huolissaan kaupunkimme väestöpohjan viimeaikaisesta kehityksestä. Ei ole kovinkaan pitkää aikaa siitä, kun saimme jälleen mediastakin lukea, kuinka Helsingin voimakkaan muuttoliikkeen tuloksena helsinkiläisten keskimääräinen tulotaso on laskusuunnassa. Käytännössä tämä johtaa pitkään jatkuessaan tilanteeseen, jossa Helsingin väkiluku kyllä kasvaa, mutta vuosittaiset verotulot junnaavat paikoillaan. Tai mikä pahinta, lähtevät laskuun.

Jokaisen helsinkiläisen olisi syytä olla huolissaan tästä kehityksestä, sillä tämän kehityssuunnan pitkään jatkuessa on kaupungin vaikeaa tai jopa mahdotonta turvata niitä palveluita, joita helsinkiläiset ovat tottuneet saamaan. On selvää, että velaksi emme voi elää. Yhtä selvää on ryhmämme mielestä myös se, että kaiken maailman kukkenheimit ja vautsivau-palatsit joutavat mappi Ö:hön kunnes talous on saatu tasapainoon. Ja senkin jälkeen on tarkkaan mietittävä, mihin euromme käytetään.

 

Share on FacebookTweet about this on TwitterShare on Google+Share on VKShare on LinkedInPrint this pageEmail this to someone
Valpas.info © 2006-2014 - Piirros © Hannu Lukkarinen Frontier Theme