Uusimmat blogissa- Oikeudenmukaisemman Suomen puolesta: vaaliohjelmani on julkistettu
- Helsingin ensimmäiset eduskuntavaaliehdokkaat julkistettu
- Ryhmäpuhe Helsingin vuoden 2009 tilinpäätöksestä ja arviointikertomuksesta
- Kansanedustajaehdokkuuteni on nyt virallista, tule mukaan vaalityöhöni
- Kirjallinen kysymys: Helsingin kaupungin asunnonjakopolitiikasta
Sosiaalilautakunta: Eriävät mielipiteet vastaanottokeskusten perustamisesta
Kuten valveutuneet kansalaiset tietävät, sosiaalilautakunta käsitteli 12.3.2009 kahden uuden turvapaikkakeskuksen perustamista Helsinkiin entiseen Martta-hotelliin ja Fenno-hotelliin.
Esitin kokouksessa, että kyseisiä keskuksia koskevia vuokrasopimuksia ei tehdä ja näinollen äänestimme. Äänestys päättyi 7-3 keskusten perustamisen puolesta, jolloin ilmoitin jättäväni eriävät mielipiteet päätöksistä (kirjoituksen lopussa, sisällöltään hyvin yhteneväiset).
Koska äänestyskäyttäytyminen ja läsnäolleet on tässä yhteydessä julkista tietoa, julkistan ne tässä.
Läsnäolleet lautakunnan jäsenet ja äänestyskäyttäytyminen (vuokrasopimusten teon puolesta/vastaan):
Sirkku Ingervo (puheenjohtaja, vihr. vars. jäsen) Puolesta
Sanna Vesikansa (vihr. vars. jäsen) Puolesta
Jussi Tarkkanen (vihr. varajäsen) Puolesta
Jaana Pelkonen (kok. vars. jäsen) Vastaan
Heidi Ruhala (kok. varajäsen) Vastaan
Terhi Mäki (SDP vars. jäsen) Puolesta
Sara Paavolainen (SDP vars. jäsen) Puolesta
Katja-Anneli Wathén (Vas. varajäsen) Puolesta
Gunvor Brettschneider (RKP vars. jäsen) Puolesta
Antti Valpas (PS vars. jäsen) VastaanPoissa oli kokoomuksen kolmas edustaja Olli Valtonen (lautakunnan varapuheenjohtaja, joka tosin saapui jonkin aikaa näiden vastaanottokeskusten käsittelyn jälkeen jostain toisesta kokouksesta), eikä hänen varanainen Arja Karhuvaarakaan ollut paikalla.
Ennen äänestystä keskustelimme mm. turvapaikanhakijoita varten tarvittavien tilojen tarpeesta ja saatavuudeta. Tilanne on tällä hetkellä virkamiesten mukaan se, että muita tiloja ei Helsingissä ole. Siksi onkin aika erikoista, että poliittinen henki tuntuu olevan se, että maahanmuuttajia otetaan sisään sitä mukaa kuin heitä saapuu. Minulle jäi ainakin epäselväksi, miten kaupunki aikoo lisätulijat majoittaa ja kotouttaa, kun väliaikaisia tiloja vapautuu seuraavan kerran vasta parin vuoden päästä ja kotouttamiseen liittyvistä ammattilaisista on huutava pula.
Kuten jäljempänä olevista eriävistä mielipiteistä käy ilmi, seuraavan 15 vuoden aikana kaupunkiimme tulee vuosittain 5000 – 10000 uutta maahanmuuttajataustaista henkilöä, jos ennuste siitä että joka 4. Helsingin asukas olisi ulkomaalaistaustainen vuonna 2025 pitää paikkansa. Haluan korostaa tässä yhteydessä, kuten korostin myös lautakunnan kokouksessa, että en sinällään vastusta turvapaikanhakijoiden tuloa kaupunkiimme. Sen sijaan vastustan sitä, että Helsingin kaupungilta puuttuu kokonaisvaltainen maahanmuuttostrategia ja kaupunki reagoi asioihin vasta kun ne tapahtuvat, eikä valmistaudu niihin mitenkään etukäteen. Ainakin kaupungin virkamiesten ilmeistä päätellen tämä kommentti sai harmaat aivosolut liikkeelle. Toivottavasti positiivisin tuloksin. Mihin kaupunki sijoittaa nämä tuhannet tulijat, jos jo 400 lisähengen kanssa on ongelmia? Mistä saamme heille työtä ja asunnot kun helsinkiläisillekään ei ole? Miten helsinkiläiset itse suhtautuvat tähän kaikkeen?
Toivonkin, että muut poliittiset päättäjät pysähtyvät pohtimaan asioita pitkän aikavälin (mielellään 25 vuoden) perspektiivillä eteenpäin, eikä reagoi näihin asioihin ikään kuin ne tulisivat yllätyksenä. Nämä asiat eivät tule yllätyksenä.
Kysyn uudestaan: Mitä tekee kaupunki tässä tilanteessa? Meillä on nähdäkseni kaksi vaihtoehtoa. Joko reagoimme tilanteisiin vasta sitten, kun tilanne on akuutti ja venytämme resurssit sietokyvyn äärirajoille (ja siitä yli) kuten nyt tapahtuu, tai harjoitamme resursseihin sopeutettua maahanmuuttopolitiikkaa. Minä kannatan resurssien mukaan toimimista, vaikka se tarkoittaisi sitä, että suuri joukko tulijoita jouduttaisiin käännyttämään ovelta. Käytössämme olevilla resursseilla toteutettuna noin 500 henkilöä / vuosi (mukaanlukien perheenjäsenet) olisi uskoakseni toteutettavissa laadukkaasti. Nyt tuo määrä on eilisen päätöksen jälkeen siis reilu 1000 henkeä. On kaikkien etu, että maahamme tullut maahanmuuttaja saa kunnon kieli- ja kotouttamiskylvyn ja ymmärtää, millaiseen yhteiskuntaan hän on tullut ja mitä häneltä odotetaan. Kaupungin nykypolitiikka johtaa juuri päinvastaiseen tulokseen.
Eriävä mielipide
Sosiaalilautakunnan kokouksessa 12.3.2009 päätettyyn esityslistan asiaan numero 3: Tilojen vuokraaminen aikuisten palvelujen vastuualueen maahanmuuttajapalvelujen Helsingin vastaanottokeskuksen majoituspaikkojen lisäämiseksi osoitteesta Uudenmaankatu 24
Taustaa
Suomi on ollut viime vuosina voimakkaasti lisääntyneen maahanmuuton kohde. Suomen sisällä muuttoliike on keskittynyt erityisesti suuriin kaupunkeihin, joista Helsinki on yksi kohdekaupunki.
Helsingin kaupungin vastuulla on ennestään kaksi vastaanottokeskusta Kyläsaaressa ja Metsälässä, joissa on yhteensä 279 paikkaa. Näiden lisäksi keskusten toiminnan piiriin kuuluvat ns. yksityisesti majoittuneet, joita oli vuoden 2008 lopulla keskusten kirjoilla yhteensä 467. Tämä tarkoittaa liki 750 henkilöä.
Helsingin vastaanottokeskukset ovat toimineet ns. transit-periaatteen pohjalta. Tässä järjestelmässä keskusten kirjoilla olevat henkilöt siirtyvät päätöksen saatuaan asumaan uuteen kotikuntaansa pääasiassa Helsingin ulkopuolelle. Samoin on suunniteltu tapahtuvan myös Uudenmaankatu 24:ään majoitettavien kohdalla.
Tässä on nyt kuitenkin tapahtumassa yhteiskunnallinen muutos; yhä useampi vastaanottokeskuksen asukas jää joko asumaan Helsinkiin tai muuttaa kaupunkiimme. Kehityksen syynä on omalta osaltaan muiden kuntien mahdollisuudet ja halu vastaanottaa turvapaikanhakijat asumaan omille alueilleen.
Nyt suunnitellaan entiseen Martta-hotelliin osoitteessa Uudenmaankatu 24 perustettavaksi vastaanottopaikat yhteensä 150-200 maahanmuuttajalle.
Yksityiskohtaiset perustelut eriävälle mielipiteelle
Taloustilanne
Valtio korvaa maahanmuuttajien asuttamisesta syntyvät kustannukset, kuten Uudenmaankatu 24:n kiinteistön vuokrakulut. On kuitenkin muistettava, että ei ole käytännössä olemassa sellaista erillistä maksajaa kuin “valtio”. Vastaanottokeskusten maksumiehiä ovat kaikki Suomessa asuvat veronmaksajat. Myös helsinkiläiset. Maksajina ovat duunarit, työttömät, eläkeläiset ja yksinhuoltajat. He eivät hurraa kun he kokevat, että heiltä leikataan ja viedään palveluita, ja samaan aikaan maahanmuuton edistämiseen tuntuu riittävän rahaa.Vuodessa pelkät vuokrakustannukset Uudenmaankatu 24:n kohdalla ovat yhteiskunnallemme 1.041.606,72 euroa. Vuokrasopimus on solmittu 10 vuodeksi ja se sisältää mahdollisuuden yhteensä 10 vuoden jatkoon, jaoteltuna neljään 5 vuoden määräaikaiseen jaksoon.
Tämän lisäksi tulevat mm. toimeentuloon ja kotouttamiseen liittyvät kustannukset. Jos asuntoja ja töitä ei riitä helsinkiläisille, miten niitä voi riittää maahanmuuttajille?
Nykyisessä taloustilanteessa tällaiset kasvavat kulut lisäävät kansalaisten ärtymystä ja syyllistää nimenomaan niitä syyttömiä ihmisiä jotka eivät ole päätöksentekoon osallistuneet eli turvapaikanhakijoita. Todellisia vastuullisia ovat asian puolesta päättäneet.
Marttahotellin tontin testamenttiasia epäselvä
Kansalaiset ovat kiinnittäneet sosiaalilautakunnan jäsenten huomiota siihen tosiasiaan, että Marttahotellin tontti on testamentilla säädelty kohde, jota ei saa myydä muuhun kuin Marttaliiton tarkoitusperiä vastaavaan käyttöön. Maahanmuuttajien vastaanottotoiminta ei kuulu Marttaliiton tarkoitusperiin.Lisäksi on huomattava, että Perintökaaren 12 luvun § 4 mukaan yleinen periaate on, että jos testamentin tahdon vastaisia toimia halutaan tehdä, niihin on haettava lupa oikeudelta. Edessä saattaakin olla pitkä oikeudenkäyntien sarja kun haetaan selvyyttä testamentissa ilmaistun tahdon ja Marttaliiton käytännön toimien väliseen selkeään ristiriitaan.
Kaupungin resurssipula
Voimakas maahanmuuttajien määrän kasvu on johtanut maahanmuuttoresurssien loppumiseen koko maassa. Helsingissä tilanne on käytännössä veitsenterällä ja tilanteen pelätään kriisiytyvän minä päivänä tahansa. Nykyisinkin maahanmuuttajat joutuvat odottamaan Helsingissä mm. asuntoja, kielikoulutusta, terveystarkastuksia ja päivähoitopaikkoja jopa kuukausitolkulla. Puhumattakaan itse helsinkiläisistä. Lisähenkilökunnan palkkaus ei ratkaise vastaanoton rakenteellisia ongelmia, koska väkeä tulee heti lisää käyttämään nämä niukat lisäresurssit.On ennustettu, että vuonna 2025 eli noin 15 vuoden päästä Helsingin väestöstä peräti 25% olisi maahanmuuttajataustaisia. Olettaen, että kaupungin asukasmäärä olisi vuonna 2025 sama kuin nyt, tarkoittaisi tämä Helsingissä vähintään 5.000 uutta maahanmuuttajaa per vuosi. Esitetyn lukeman voi olettaa olevan huomattavasti alakanttiin, koska kaupungin väkimäärä tulee kasvamaan, ellei nykyinen väestö muuta pois kaupungista samassa suhteessa maahanmuuttajien alta.
Jokainen ymmärtää, että jos Helsingin vastaanottokyky on romahduspisteessä nykyisten noin 750 vastaanottokeskusten kirjoilla olevien kanssa, mitä se tulee olemaan kun kotouttamistoimia tarvitsevien määrä on 5-10 kertainen?
Helsingin tulee siksi harjoittaa maahanmuuttopolitiikkaa, jossa vastaanotettavien turvapaikanhakijoiden määrä mitoitetaan kaupunkimme todelliseen kykyyn kotouttaa vastaanottajat. Näin ei nyt tapahdu, vaan vallalla on poliittinen suuntaus, jossa ei ajatella asioita kokonaisvaltaisesti loppuun asti vaan uskotaan, että kyllä “valtio hoitaa”. Ja kun valtio ei siihen kykene, ei siihen kykene kaupunkikaan. Unelmia ja toivoa on aina hyvä olla, mutta tulos on katastrofi jos yhteiskunnalliselle realismille ei anneta tilaa.
Kotouttamiseen pitää panostaa, se on myös perussuomalaisten viesti. Mutta ei siten, että piikki on auki. Meille panostus tarkoittaa laatua, ei määrää.
En halua olla mukana edistämässä sellaisen yhteiskunnan kehittymistä, jossa maahan tulevat turvapaikanhakijat saattavat syrjäytyä järjestelmän omien ongelmien vuoksi. Ennakkoluulot maahanmuuttajia kohtaan eivät vähene vain toivomalla ja mainostoimistojen tekemillä kampanjoilla, ne vähenevät vain siten, että ihmiset kuulevat maahanmuuttajien puhuvan suomea ja näkevät heidän tekevän töitä. Kotoutuminen on maahanmuuttajalle yhteiskunnassamme pärjäämisen elinehto ja helpottaa sitä, että hänet hyväksytään.
Helsingissä 12.3.2009
Antti Valpas
Sosiaalilautakunnan jäsen
Perussuomalaiset
Eriävä mielipide
Sosiaalilautakunnan kokouksessa 12.3.2009 päätettyyn esityslistan asiaan numero 4: Tilojen vuokraaminen aikuisten palvelujen vastuualueen maahanmuuttajapalvelujen Helsingin vastaanottokeskuksen majoituspaikkojen lisäämiseksi osoitteesta Kaarlenkatu 7
Taustaa
Suomi on ollut viime vuosina voimakkaasti lisääntyneen maahanmuuton kohde. Suomen sisällä muuttoliike on keskittynyt erityisesti suuriin kaupunkeihin, joista Helsinki on yksi kohdekaupunki.
Helsingin kaupungin vastuulla on ennestään kaksi vastaanottokeskusta Kyläsaaressa ja Metsälässä, joissa on yhteensä 279 paikkaa. Näiden lisäksi keskusten toiminnan piiriin kuuluvat ns. yksityisesti majoittuneet, joita oli vuoden 2008 lopulla keskusten kirjoilla yhteensä 467. Tämä tarkoittaa liki 750 henkilöä.
Helsingin vastaanottokeskukset ovat toimineet ns. transit-periaatteen pohjalta. Tässä järjestelmässä keskusten kirjoilla olevat henkilöt siirtyvät päätöksen saatuaan asumaan uuteen kotikuntaansa pääasiasssa Helsingin ulkopuolelle. Samoin on suunniteltu tapahtuvan myös Kaarlenkatu 7:ään majoitettavien kohdalla.
Tässä on nyt kuitenkin tapahtumassa yhteiskunnallinen muutos; yhä useampi vastaanottokeskuksen asukas jää joko asumaan Helsinkiin tai muuttaa kaupunkiimme. Kehityksen syynä on omalta osaltaan muiden kuntien mahdollisuudet ja halu vastaanottaa turvapaikanhakijat asumaan omille alueilleen.
Nyt suunnitellaan entiseen Fenno-hotelliin osoitteessa Kaarlenkatu 7 perustettavaksi vastaanottopaikat yhteensä 180-200 maahanmuuttajalle.
Yksityiskohtaiset perustelut eriävälle mielipiteelle
Taloustilanne
Valtio korvaa maahanmuuttajien asuttamisesta syntyvät kustannukset, kuten Kaarlenkatu 7:n kiinteistön vuokrakulut. On kuitenkin muistettava, että ei ole käytännössä olemassa sellaista erillistä maksajaa kuin “valtio”. Vastaanottokeskusten maksumiehiä ovat kaikki Suomessa asuvat veronmaksajat. Myös helsinkiläiset. Maksajina ovat duunarit, työttömät, eläkeläiset ja yksinhuoltajat. He eivät hurraa kun he kokevat, että heiltä leikataan ja viedään palveluita, ja samaan aikaan maahanmuuton edistämiseen tuntuu riittävän rahaa.Vuodessa pelkät vuokrakustannukset Kaarlenkatu 7:n kohdalla ovat yhteiskunnallemme 819.000 euroa. Sopimuksen mukaisesti vuokrankorotus on aina vähintään 1,95% vuodessa. Vuokrasopimus on solmittu 10 vuodeksi ja se sisältää 10 vuoden jatko-option. Tämän kiinteistön kohdalla lisäksi tulee maksettavaksi hoitovastike (5.017e/kk ensimmäisen vuoden ajan, vastiketta tarkistetaan vuosittain) ja kiinteistönhuoltopalvelut (5.500e/kk + alv 22% eli yhteensä 6.710e/kk)
Tämän lisäksi tulevat mm. toimeentuloon ja kotouttamiseen liittyvät kustannukset. Jos asuntoja ja töitä ei riitä helsinkiläisille, miten niitä voi riittää maahanmuuttajille?
Nykyisessä taloustilanteessa tällaiset kasvavat kulut lisäävät kansalaisten ärtymystä ja syyllistää nimenomaan niitä syyttömiä ihmisiä jotka eivät ole päätöksentekoon osallistuneet eli turvapaikanhakijoita. Todellisia vastuullisia ovat asian puolesta päättäneet.
Kaupungin resurssipula
Voimakas maahanmuuttajien määrän kasvu on johtanut maahanmuuttoresurssien loppumiseen koko maassa. Helsingissä tilanne on käytännössä veitsenterällä ja tilanteen pelätään kriisiytyvän minä päivänä tahansa. Nykyisinkin maahanmuuttajat joutuvat odottamaan Helsingissä mm. asuntoja, kielikoulutusta, terveystarkastuksia ja päivähoitopaikkoja jopa kuukausitolkulla. Puhumattakaan itse helsinkiläisistä. Lisähenkilökunnan palkkaus ei ratkaise vastaanoton rakenteellisia ongelmia, koska väkeä tulee heti lisää käyttämään nämä niukat lisäresurssit.On ennustettu, että vuonna 2025 eli noin 15 vuoden päästä Helsingin väestöstä peräti 25% olisi maahanmuuttajataustaisia. Olettaen, että kaupungin asukasmäärä olisi vuonna 2025 sama kuin nyt, tarkoittaisi tämä Helsingissä vähintään 5.000 uutta maahanmuuttajaa per vuosi. Esitetyn lukeman voi olettaa olevan huomattavasti alakanttiin, koska kaupungin väkimäärä tulee kasvamaan, ellei nykyinen väestö muuta pois kaupungista samassa suhteessa maahanmuuttajien alta.
Jokainen ymmärtää, että jos Helsingin vastaanottokyky on romahduspisteessä nykyisten noin 750 vastaanottokeskusten kirjoilla olevien kanssa, mitä se tulee olemaan kun kotouttamistoimia tarvitsevien määrä on 5-10 kertainen?
Helsingin tulee siksi harjoittaa maahanmuuttopolitiikkaa, jossa vastaanotettavien turvapaikanhakijoiden määrä mitoitetaan kaupunkimme todelliseen kykyyn kotouttaa vastaanottajat. Näin ei nyt tapahdu, vaan vallalla on poliittinen suuntaus, jossa ei ajatella asioita kokonaisvaltaisesti loppuun asti vaan uskotaan, että kyllä “valtio hoitaa”. Ja kun valtio ei siihen kykene, ei siihen kykene kaupunkikaan. Unelmia ja toivoa on aina hyvä olla, mutta tulos on katastrofi jos yhteiskunnalliselle realismille ei anneta tilaa.
Kotouttamiseen pitää panostaa, se on myös perussuomalaisten viesti. Mutta ei siten, että piikki on auki. Meille panostus tarkoittaa laatua, ei määrää.
En halua olla mukana edistämässä sellaisen yhteiskunnan kehittymistä, jossa maahan tulevat turvapaikanhakijat saattavat syrjäytyä järjestelmän omien ongelmien vuoksi. Ennakkoluulot maahanmuuttajia kohtaan eivät vähene vain toivomalla ja mainostoimistojen tekemillä kampanjoilla, ne vähenevät vain siten, että ihmiset kuulevat maahanmuuttajien puhuvan suomea ja näkevät heidän tekevän töitä. Kotoutuminen on maahanmuuttajalle yhteiskunnassamme pärjäämisen elinehto ja helpottaa sitä, että hänet hyväksytään.
Helsingissä 12.3.2009
Antti Valpas
Sosiaalilautakunnan jäsen
Perussuomalaiset
Posted in
[...] http://www.valpas.info/blogi/?p=292 [...]
[...] Antti Valpas: Sosiaalilautakunta: Eriävät mielipiteet vastaanottokeskusten perustamisesta (13.3.2009) [...]
Hyvin sanottu.
`Minulle jäi ainakin epäselväksi, miten kaupunki aikoo lisätulijat majoittaa ja kotouttaa, kun väliaikaisia tiloja vapautuu seuraavan kerran vasta parin vuoden päästä ja kotouttamiseen liittyvistä ammattilaisista on huutava pula.`
Samaa olen itsekin miettinyt. Kirjoituksesestasi minulle jäi epäselväksi, kerroitko ajatuksesi ja hyvät pointtisi myös muille äänestykseen osallistuville tahoille? Ajatuksenluku taitaa olla vielä aika harvinaista:)
Hei _tii_,
Kyllä kerroin näkemykseni tilanteesta. Ydinongelma on se, että kaupungilta puuttuu kokonaisvaltainen maahanmuuttostrategia, joka koskisi kaikkia kaupunginhallinnon ja yhteiskunnan toimijoita. Yksittäisiä yksikkökohtaisia strategioita olen onnistunut löytämään, mutta ne koskevat vain pientä siivua kaikista organisaatioista.
Asia vaatikin mielestäni valtuuston ja kaupunginhallituksen toimia poikkihallinnollisen strategian luomiseksi.
Maahanmuuttajapalveluja arvostelevana henkilönä olet ilmeisesti itse selvillä kyseisistä asioista. Olen toiminut liki 15 vuotta maahanmuuttajapalveluja tuottavassa Helsingin kaupungin virastossa ja uskon tietäväni mitä palveluja ja suunnitelmia maahanmuutajille on tarjolla.
Ensinnäkin kirjoitit jokseenkin sekavasti vastaanottokeskuksista. Turvapaikanhakijat eivät vielä ole maahanmuuttajia sanan varsinaisessa merkityksessä, maahanmuuttajiksi he muuttuvat silloin, kun onnistuvat saamaan positiivisen päätöksen turvapaikkaprosessiinsa. Helsingissä toimivat vastaanottokeskukset toimivat ns. transit-keskuksina, jotka vastaanottavat turvapaikanhakijoita siksi aikaa, kunnes poliisi tai maahanmuuttovirasto ovat heitä kuulleet, jonka jälkeen he siirtyvät muihin vastaanottokeskuksiin muualle Suomeen, he eivät siis jää Helsinkiin. Nyt tilanne on ollut turvapaikanhakijoiden määrän noustessa sellainen, että Helsingissä, kuten ei muuallakaan maassa ole enää olut kapasitettia ottaa vastaan maahantulevia turvapaikanhakijoita ja on ollut pakko etsiä lisää majoituskapasiteettia. Uusien tilojen löytyminen on ollut hyvin hankalaa. Kapasiteettia on Helsingissä haluttu nostaa n. 400 paikalla ja näiksi tiloiksi on kaavailtu ja nyt päätetty käyttöön otettavaksi mainitut entiset hotellit, hyvää tässä päätöksessä on se, että tilat ovat helposti ja suhteellisen edullisesti käyttöön otettavissa (tilat ovat olleet jo majoituskäytössä ja kalusto on siis jo valmiina, kuten muukin majoitukseen tarvittava rekvisiitta). Myös se, että viranomaistahot ovat lähellä on osittain kustannuskysymys ja nopeuttaa turvapaikkaprosessin käsittelyä, joka on sekä hakijan, että viranomaisen etu.
Myös tuleva lisäkapasiteetti on tarkoitus pitää ns. transit-paikkoina eli kukaan tulijoista ei pääsääntöisesti jää Helsinkiin.
Kirjoitit siis kirjoituksessasi asioita sekoittaen ja osoitit, että itse et kovin paljoa tiedä asiasta, jota vastustat.
Maahanmuutossa (kaikessa) on paljon kipupisteitä, joita ei voida ratkaista ilman asiallista keskustelua ja päättämistä. Asioista pitää tietää ja asioista pitää ottaa selvää, sosiaalilautakunnassa äänestämäsi kanta ei mielestäni ollut kovin hyvin perusteltu kirjoittamasi perusteella.
Mitä tulee maahantuloon, kirjoitit että otamme vastaan sitä mukaan, kun ihmisiä tulee, siihenhän emme voi puuttua sulkematta rajojamme, tällä hetkellä olemme sitoutuneet ottamaan vastaan turvapaikanhakijoita siten miten lakipykälämme ja kansaiväliset sopimukset siitä määräävät. Jos osa turvapaikanhakijoista otetaan ja osa ei, niin aika kummallisen kuvan se maan tilanteesta antaa.
Hei rh,
Kiitos palautteestanne. Pitää paikkansa että en ole maahanmuuttopolitiikan asiantuntija, sillä maahanmuutto ei kuulunut vaaliteemoihini. Siksi olenkin pitkälti riippuvainen asiantuntijoiden, eli tässä kyseisessä tapauksessa Helsingin kaupungin maahanmuutto-osaston, sosiaaliviraston ja hotellien vuokrauksessa mukana olleen asiantuntijan asiantuntemuksesta.
Valtuutettuna ja sosiaalilautakunnan jäsenenä haluan luottaa siihen, että saan heiltä totuudenmukaista tietoa kerralla. Heidän kauttaan sainkin vastauksia lukuisiin kysymyksiini ja vastalauseeni perustuvat näihin Helsingin kaupungin virkamiesten pääasiassa kirjallisesti ja myös puhelimitse antamiin vastauksiin. Ne eivät siis perustu luuloon. Jos teillä on täysin eri käsitys asioiden laidasta, jossain on luultavasti tietokatkos suuntaan tai toiseen.
Muutamia kommentteja:
Mainitsitte, että transit-toiminnassa tarkoitus ei ole että nämä henkilöt jäävät Helsinkiin. Näin on asian laita ollut, mutta suunta on viime kuukausina muuttunut. Tämä perustuu Helsingin maahanmuuttotyötä tekeviltä viranomaisilta saamiini tietoihin. Yhä useampi jää Helsinkiin.
Vastaanottokeskusten sijoittumista keskustaan on paljon kummasteltu. Niin minäkin. Minun mielestäni ei luulisi olevani paljoa väliä itse turvapaikanhakijan kannalta, onko hän kilometrin vai 10 kilometrin päässä viranomaisista kuljettuaan ensin tuhansien kilometrien matkan lähtömaastaan. Helsingin julkinen liikenne toimii erinomaisesti pohjois-etelä -suuntaan. Lisäksi vuokrat ovat usein huomattavasti edullisemmat keskustan ulkopuolella (paitsi jos kaupunki vuokraa ilman kilpailutusta hintaan katsomatta yksityisiltä kuten nyt tapahtui), jolloin säästyneet varat voidaan käyttää julkisen liikenteen kuukausilippuihin. Samalla henkilö tutustuu suomalaiseen elämänmenoon ja tutustuu kaupunkiin, johon hän yhä suuremmalla todennäköisyydellä jää.
Mainitsette lopussa, että Suomi on sitoutunut vastaanottamaan turvapaikanhakijoita. Suomi on sitoutunut ottamaan 750 pakolaista vuodessa YK:n toimesta perustuen mm. Geneven sopimukseen. Käytännössä tästä määrästä on jääty viime vuosina rankastikin jälkeen. Lisäksi EU:ssa on pyrkimyksenä yhtenäistää entisestään koko EU:n sisäistä maahanmuuttopolitiikkaa, jossa otettaisiin huomioon mm. naapurimaiden tilanne. Muunlainen vastaanotto perustuu ymmärtääkseni pelkästään Suomen hyväntahtoisuuteen. Korjatkaa ihmeessä, jos olen tässä tiedossa jäänyt jälkeen todellisesta sitoumustilanteesta (mielellään linkkien kera
).
Lopuksi toistan sen, mikä on jo tullut esille: En vastusta maahanmuuttoa. Vastustan Helsingin kaupungin ja valtion tapaa hoitaa tätä maahanmuuttokysymystä lyhytjänteisenä kysymyksenä, jossa todellinen tulijoiden määrä ja todellinen vastaanottokapasiteettimme ovat kaukana toisistaan. Tässä puhutaan kuitenkin yksilöistä ja kyllä minä katson, että heillä on yhtä lailla oikeus kuin myös velvollisuuskin kotoutua. On turha syyttää maahanmuuttajia kielitaidottomuudesta, jos heille ei ole antaa kielikoulutusta. Meillä on järjestämisvastuu, heillä osallistumisvastuu. Jos meillä ei ole antaa heille tarvittavia eväitä yhteiskuntaamme sekä työtä, on kaikkien kannalta parempi rajoittaa tulijoiden määrää kuin pitää tilanne nykyisenlaisena. Näin minä tämän asian näen.
Olipa yllätys!! Nimimerkki rh jätti sitten vastaamatta, on vissiin kohtalaisen kiireinen kaveri, tai sitten taisi loppua argumentit kesken…
Suomessa tietyillä polliitikoilla on erikoinen suhtautuminen maahanmuuttajiin,ikäänkuin he olisivat jotenkin arvokkaampia kuin oman maan kansalaiset. Minä tunnen satoja helsingissä töissä käyviä jotka joutuvat olosuhteiden pakosta matkustamaan kotikunnastaan,usein useiden tuntien työmatkoja keskustaan.Maksavat omat työmatkansa ym. Palveluiden saatavuus näiollen myös hankalaa,ne on itse hankittava ja maksettava.Kun esim .yritys tms.etsii toimitiloja toiminnalleen,ensimmäinen ehto on että sijainti on tarkoin harkittu ja asianmukainen,vasta sitten aloitetaan toiminta.Järki nyt puuttuu.Vaihtoehtoja on tiloille tarjolla jos vaivaudutaan tekemään vähän töitä.On kohtuutonta että kansalaisia laskutetaan muutaman poliitikon vakavan virheen vuoksi.Liian usein maahanmuuttajat myös joutuvat ulkopuolisiksi riittämättömän sopeutumisohjelman vuoksi.Myös yrittäjiä usein syyyllistetään heidän syrjimisestään,mutta ei ole heidän tehtävä kouluttaa ja sopeuttaa heitä,se on usein hikistä työtä kun tavat ja ajattelu on aivan toisenlaista. Kaikenkaikkiaan täytyisi ottaa huomioon asiat laajemmin,eikä tehdä muista piittamattomia ratkaisuja.
[...] Viime vuoden viimeisessä sosiaalilautakunnan kokouksessa käsiteltiin liki 8 kuukauden viivästyksen jälkeen Uudenmaankadun ja Kaarlenkadun vastaanottokeskusten perustamisista tehtyjä valituksia. Tarkemmin kevään 2009 perustamisasiasta voi lukea täältä. [...]