Katajanokan jääkuutio suli

Eilen keskiviikkona 7.4.2010 valtuusto keskusteli yli neljän tunnin ja 50 puheenvuoron verran Katajanokan kiistellystä hotellihankkeesta. Lyhyesti kerrattuna asiassahan oli kyse siitä, että ulkomaiset sijoittajat ja kansainvälinen arkkitehtitoimisto halusivat rakentaa Katajanokalle ristinmuotoisen hotellin lasista. Valtuuston jäsenten kantoja oli kyselty mm. Iltasanomissa. Itse ilmoitin vastustavani hanketta.

Pidin valtuustossa puheen, jossa perustelin laajemmin syitä kielteiseen kantaani. Esitin myös vaihtoehtoisia käyttötarkoituksia tontille siltä varalta, että hotellia ei tulisi. Puhe on kokonaisuudessaan alla.

PS. Perussuomalaisten ryhmä oli asiassa kahta mieltä. Varsinaisista valtuutetuista minä ja Nina Huru vastustimme hanketta, varamiehet Mika Raatikainen ja Olli Sademies (jotka olivat tuuraamassa pääsisäisreissuilla olevia varsinaisia valtuutettuja Seppo Kanervaa ja Jussi Halla-ahoa) puolestaan kannattivat hanketta. Lopullisessa äänestyksessä hotellihanke kaatui äänin 47-38.

Puhe kaupunginvaltuustossa 7.4.2010 Katajanokan hotellihankkeesta

Hyvät valtuutetut

Itse en kannata tätä hotellihanketta.

Täällä on oltu kovasti huolissaan Suomen kansainvälisestä maineesta, jos hotellia ei rakenneta. On tehty valtavasti työtä ja käytetty jonkin verran rahaa, jotta hotellihanke on saatu mielikuvista päätöksentekovaiheeseen. Näin varmasti on.

Minun on kuitenkin vaikea uskoa, että tämän hotellin kohtalo, oli se sitten mikä vain, muuttaa suomalaisten asemaa maailman silmissä. Suomi on ollut jo vuosisatoja osa globaalia maailmaa. Meille on aina tullut ulkomaisia sijoittajia ja niitä tulee jatkossakin. Jos joku hotellin mahdollisesta hylkäämisestä vetää herneen nenään, aina löytyy joku joka on valmis sijoittamaan Suomeen ja Helsinkiin. Ei välttämättä ho-tellia, mutta jotain muuta.

Pekka Korpinen käytti Helsingin uutisten artikkelissa, johon muun muassa valtuutettu Kolbe täällä viittasikin, nykyisen Helsingin ydin-alueen ilmeestä termiä ryssänarkkitehtuuri. Pitää paikkansa, että tämän talon lähialueen rakennuskanta on pääosin venäläiskaudella tehtyä. Korpinen kuitenkin unohtaa, että alueen yleisilme on itse asiassa saksalaisten arkkitehtien käsialaa. Ovat ne saksalaiset tehneet paljon muutakin, onhan meidän kansallislaulummekin alkujaan saksalainen juomalaulu. Tai niin ainakin väitetään.

Helsingin asukkaiden ja rakennusten kansainvälisyys ei siis ole mitään uutta. Itse asiassa tätä kaupunkiakaan tuskin olisi ilman ulkomaalaista kuningasta. Ei Helsinkiä unohdeta maailmalla, pelko pois. Ei meillä voi olla niin heikko itsetunto, että maailmamme ja olemassaolomme on riippuvainen yhdestä lasihotellista.

Hankkeen kannattajien suusta on kehuttu, kuinka hotelli tuo työpaikkoja. Näin varmasti on sen jälkeen jos hotelli joskus valmistuu. Mutta sen rakennusvaihe ei varmastikaan tuo uusia työpaikkoja työttömille suomalaisille rakennusmiehille ja –naisille. Jos tähän kaupunkiin hotelli rakennetaan, sen tekevät nykyaikana lähinnä virolaiset ja puolalaiset halpatyöläiset, eivät suomalaiset, siitä voitte olla satavarmoja.

Keskustelun kuluessa on moitittu hankkeen valmistelutapaa. On syytä kysyä, olisiko hankkeen vastustus näin kovaa, jos asia olisi valmisteltu normaalin avoimen demokraattisen päätöksenteon mukaan alusta lähtien. Itselläni olisi ainakin yksi syy vähemmän vastustaa tätä hanketta.

En vastusta tätä hotellia siksi, että sen on suunnitellut ulkomaalainen arkkitehti tai että sen taustalla on ulkomaalainen raha. Vastustan sitä osaltaan siitä syystä, että se on järkyttävän ruma rakennus. Tai oikeammin, rakennus ei ole ruma. Se on väärässä paikassa. Minun mielestäni sen oikea paikka olisi Töölönlahden ympäristössä. Siellä se olisi omiensa joukossa.

On minulla myös muita syitä vastustaa hotellia. Täällä ei ole juurikaan puhuttu siitä, tarvitsemmeko me tätä hotellia. Onko sille asiakkaita tässä kaupungissa, jonka hotellien käyttöaste on parhaimmillaankin vain reilun 75 prosentin luokkaa. Lama-aikoina hotelliemme täyttöasteet ovat olleet vain 50 prosentin luokkaa. Itse epäilenkin hotellin kannattavuutta. Ei tarvitse mennä kovin kauas hotellin suunnitellulta sijaintipaikalta, kun vastaan tulee ensimmäisen hotellin, hostellin tai muun majoitusliikkeen mainos. Harvassa ovat siis ne tapahtumat, jotka vetävät hotellimme ja majoitusliikkeemme viimeistä sijaa myöten täyteen. Mielestäni Helsingin uusista Olympialaisista on turha nykyisillä olympialiikkeen säännöillä haaveilla.

Täällä on useissa puheenvuoroissa kysytty, mitä hotellin tilalle sitten tulisi. Tontti jää kuulemma pahimmillaan kymmeneksi vuodeksi tyhjilleen. Minusta näin ei tarvitse olla. Itse näkisin, että siihen voisi rakentaa rantapuiston. Paikan, jossa niin paikalliset kuin turistitkin voisivat istua penkeillä, pelata petankkia tai ulkoilmashakkia raittiissa ulkoilmassa. Pieni ravintola tai kahvila siihen viereen ja yhdenlainen puisto voisi olla valmis. Tämä jatkaisi mielestäni hyvin Esplanadin puistoa, jonka katkaisee Kauppatori. Tai voisiko ajatella, että vanhat käytöstä poistetut Katajanokan rantarakennukset muutettaisiin asuinkäyttöön, kuten Hollannissa on tehty vanhoille rantamakasiinirakennuksille?

Share
Valpas.info © 2006-2018 - Piirros © Hannu Lukkarinen Frontier Theme